Tiibetiläis-burmalaiset kielet
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tiibetiläis-burmalaiset kielet on sinotiibetiläisten kielten toinen merkittävä haara siniittisten kielten ohella. Tiibetiläis-burmalaisille kielille on ominaista toonit sekä perussanavartalojen yksitavuisuus.[1]
Kielihaaran tutkimus on yhä kesken, ja sen kielet voidaan luokitella usein tavoin. Luokittelu Shaferin (1974) mukaan:[1]
- bodilaiset (tiibetiläiset) kielet
- tiibet, 4 miljoonaa puhujaa Itä- ja Keski-Aasiassa
- aluentše, 500 000 puhujaa Etelä-Kiinassa
- newari, 500 000 puhujaa Nepalissa
- jiarong, 100 000 puhujaa Sichuanissa
- kebumtam, 400 000 puhujaa Bhutanissa
- šartšagpakha, 400 000 puhujaa Bhutanissa
- barilaiset kielet
- garo, 400 000 puhujaa Assamissa
- bara-bodo, 360 000 puhujaa Assamissa
- tripuri, 330 000 puhujaa Tripurassa
- falam-tsin, 100 000 puhujaa Burmassa ja Assamissa
- tiddim-tsin, 350 000 puhujaa Burmassa ja Assamissa
- meitei, 1,1 miljoonaa puhujaa Intiassa ja Bangladeshissa
- džingpho, 600 000 puhujaa Burmassa
- lolo-burmalaiset kielet
- burma, 25 miljoonaa puhujaa Burmassa
- arakan, 1 miljoonaa puhujaa Burmassa, Bangladeshissa ja Intiassa
- bai, 1 miljoona puhujaa Kiinassa
- hani, 520 000 puhujaa Kiinassa ja Vietnamissa
- lahu, 600 000 puhujaa
- lisu, 800 000 puhujaa
- nasi (naxi), 250 000 puhujaa
- tudžia, 200 000 puhujaa
- ji, 1,8 miljoonaa puhujaa Sichuanissa
- karenilaiset kielet, Burma ja Thaimaa
- nungilaiset kielet
Luokkaan kuuluu lisäksi useita luokitukseltaan epäselviä kieliä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 156–161. Gaudeamus, 1998 (3. painos 2005). ISBN 951-662-734-X.