Assam
| Assam | |
|---|---|
 Vaakuna |
|
.svg) Assamin sijainti Intian kartalla. |
|
| Valtio |
 Intia |
| Perustettu | 1950 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Dispur |
| – suurin kaupunki | Guwahati |
| Pinta-ala | 78 438 km² |
| Väkiluku (2011) | 31 205 576 (14.) |
| – väestötiheys | 398 as./km² |
| Kielet | Assami |
| http://assam.gov.in/ | |
Assam (assamiksi অসম, Oxom) on Intian osavaltio maan koillisosassa. Se sijaitsee Himalajan juurella Brahmaputran laaksossa. Osavaltion pääkaupunki Dispur on alueen väkiluvultaan suurimman kaupungin Guwahatin esikaupunki. Suurimmasta osasta Assamia tuli osa Intiaa Intian jaon yhteydessä vuonna 1947 ja oma osavaltionsa siitä tehtiin vuonna 1950. Osavaltion virallinen kieli on assami ja alueella on myös huomattava bengalinkielinen vähemmistö. Alueella on ollut jännitteitä paikallisten ja pääosin maahanmuuttajataustaisten bengalinkielisten välillä. Suurin osa Assamilaisista on uskonnoltaan hindulaisia ja suurin osa assamilaisista asuu maaseudulla. Maatalous muodostaa alueen talouden kulmakiven. Assamin asukasluku oli vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 31 205 576.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Assamin osavaltion pinta-ala on 78 438 km².[1] Sen naapuriosavaltioita ovat Arunachal Pradesh pohjoisessa, Nagaland ja Manipur idässä, Mizoram ja Tripura etelässä, sekä Meghalaya ja Länsi-Bengali lännessä. Osavaltiolla on myös raja Bhutanin kanssa pohjoisessa ja Bangladeshin kanssa lännessä.[2] Assam voidaan jakaa kolmeen erilliseen maantieteelliseen alueeseen, Brahmaputrajoen laaksoon pohjoisessa, Barakjoen laaksoon etelässä ja kukkulaiseen alueeseen keskellä osavaltion eteläosaa. Brahmaputran laakso on kolmesta alueesta suurin. Joki virtaa osavaltioon koillisesta kulkien kohti länttä ja kääntyen lopulta kohti etelää Bangladeshiin. Jokilaaksoa ympäröivät vuoret, joilta jokeen laskee useita pienempiä virtoja. Assam käsittää vain osan Barakjoen laaksosta, mutta sen tasanko on tärkeää maatalousaluetta. Eteläosan kukkulat kuuluvat Meghalayan ylänköön. Assamin alue on varsin altis maanjäristyksille.[2]
Assamin korkein keskilämpötila on 36 °C elokuussa ja alin 7 °C tammikuussa. Alueella ei esiinny suurelle osalle muuta Intiaa tyypillistä kuumaa kuivaa kautta. Suurin osa alueen sateista saadaan monsuunikaudella kesäkuusta syyskuuhun, jolloin alueella esiintyy myös tulvia. Vuosittainen sadanta on osavaltion länsiosissa 1 800 mm ja itäosissa 3 000.[2]
Noin kolmasosa Assamin alueesta on metsien peitossa. Alueella on useita luonnonsuojelualueita, joista Kazirangan kansallispuisto ja Manasin kansallispuisto kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon. Alueen eläimistöön lukeutuvat esimerkiksi intiantiikeri, leopardi, intiansarvikuono, aasiannorsu, gauri, sekä monet kädellislajit, lintulajit ja matelijat.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Assamin ensimmäiset asukkaat olivat mahdollisesti australideja, jotka ovat kuitenkin sittemmin hävinneet alueelta omana ryhmänään heitä seuranneiden muuttoaaltojen seurauksena.[3] Varhaisin tunnettu valtiomuodostelma nykyisen Assamin alueella oli Kamarupa, jonka pääkaupunki oli nykyisen Guwahatin paikalla sijainnut Pragjyotishapura. Kamarapuran ydinalue käsitti Brahmaputran laakson alueen, mutta se käsitti myös osia Bhutanista ja Länsi-Bengalista. Valtion tunnetuimpia hallitsijoita olivat Narakasura ja Bhagadatta. Vuoden 640 paikkeilla alueella liikkunut kiinalainen matkailija Xuanzang kirjoitti nykyisen Assamin alueesta, mutta seuranneiden vuosisatojen ajasta tiedetään huomattavasti vähemmän. Ajasta tiedetään pääosin arkeologisten löydösten perusteella. Alueella vaikutti sittemmin useita eri hallitsijasukuja, joita olivat esimerkiksi Pala, Koch, Kachari ja Chutiya-dynastia.[2]
Ahomit valtasivat nykyisen Assamin alueen vuonna 1228.[3] He lienevät saapuneet alueelle nykyisestä Myanmarista ja he kukistivat ensin Assamin yläosien alueen useat eri paikalliset hallitsijat ja lopulta myös alaosien dynastiat. Assamin nykyinen nimi on johdettu jo hävinnen ahomin kielen sanasta asama, joka vapaasti kääntäen tarkoittaa verratonta. Ahomien ehkä voimakkain hallitsija oli vuosina 1696–1714 hallinnut Rudra Singh.[2] Ahomien onnistui voittaa Intian suurmogulien alueelle tekemät monet sotaretket, mutta 1700-luvun loppupuolella heidän valtansa oli heikentynyt merkittävästi.[3] Heikkenemiseen johti etenkin eri ruhtinaiden keskinäiset kiistat. Kuningas Gaurinath Singh yritti tukeutua Kalkuttaa hallinneisiin britteihin, jotka eivät kuitenkaan jääneet alueelle vielä pysyvästi.[2] Vuonna 1816 Assam päätyi kohti Intiaa levittäytyvien burmalaisten hallintaan.[4]
Burmalaiset törmäsivät Intiaan levittäytyessään britteihin.[4] Britit ajoivat lopulta burmalaiset pos Assamista vuonna 1824.[3] Vallanvaihdos vahvistui ensimmäisen anglo–burmalaisen sodan jälkeen vuonna 1826 solmitulla Yanbon sopimuksella. Vuonna 1838 Assamista tehtiin hallinnollisesti osa brittiläisen Intian Bengalia.[2] Vuonna 1854 vietiin läpi niin sanottu Assam Clearance Act, joka avasi suuret osat Assamista teetä kasvattaville eurooppalaisille plantaasinomistajille. Seuranneiden vuosikymmenten aikana Intiaan perustettiin satoja teeplantaaseja ja suurin osa niistä Assamiin.[3] Vuonna 1874 Assam erotettiin hallinnollisesti Bengalista ja sen pääkaupungiksi asetettiin Shillong. Assam liitettiin vielä Itä-Bengaliin Bengalin jaon yhteydessä vuonna 1905, mutta Assamissa liitosta vastustettiin hanakasti. Lopullisesti Assamista tuli oma alueensa vuonna 1912. Toisen maailmansodan aikana Assam oli tärkeä huoltoreitti liittoutuneiden joukoille Burmassa.[2]
Intian siirtomaavallan päättyessä vuonna 1947 ja Intian jaon myötä suurimmasta osasta Assamia tuli osa Intiaa. Osa Sylhetin alueesta liitettiin osaksi Pakistania, joka tuolloin hallitsi nykyisen Bangladeshin aluetta. Vuonna 1950 Assamista tuli yksi Intian osavaltioista. Kiinan joukot etenivät osiin Assamia Kiinan–Intian sodan aikana vuonna 1962, mutta he vetäytyivät sodan päätteeksi.[2] Assamista erotettiin sittemmin suuria alueita omiksi osavaltioikseen. Nagaland perustettiin vuonna 1963, Meghalaya ja Mizoram 1971 ja Arunachal Pradesh vuonna 1972.[3]
Jännitteet Assamissa kasvoivat etenkin 1970-luvun lopulta lähtien Intian jaon vuonna 1947 ja Bangladeshin itsenäisyyden vuonna 1971 jälkeen alueelle saapuneiden miljoonien bengalinkielisten ja paikallisen väestön välillä. Väkivaltaisuuksien kiihtyessä alueelle muodostui separatistijärjestöjä, kuten United Liberation Front of Assam (ULFA) ja poliittinen Prafulla Kumar Mahantan johtama All Assam Students’ Union. Myös bodot ajoivat omaa valtiotaan. Vuonna 1985 Mahanta oli mukana luomassa uutta poliittista puoluetta Asom Gana Parishad (Assam People’s Council tai AGP). Puolue voitti aluevaalit samana vuonna, mutta osavaltion hallitus hajotettiin vuonna 1990 AGP:n jäsenten ULFA:n yhteyksien takia. Hajottamista seurasi ULFA:n jäsenyyden kriminalisointi ja Intian armeijan sotilasoperaatio vuosina 1990–1991. AGP vaikuttanut osavaltion politiikassa sittemmin vaatien laajempaa autonomiaa, mutta tuomiten ULFA:n toiminnan. Hallitus ja Assamin aseelliset ryhmät pääsivät alustavaan rauhansopimukseen vuonna 2011.[2] Jännitteet paikallisen väestön ja bengalilaisten välillä eivät ole kuitenkaan kokonaan kadonneet.[3]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maatalous muodostaa Assamin talouden kulmakiven. Maatalous työllistää noin puolet osavaltion työvoimasta ja tuottaa noin kolmanneksen sen bruttokansantuotteesta. Viljelykasveista tärkein on riisi. Tärkeitä vientituotteita ovat juutti ja tee. Huomattava osa koko Intian teestä kasvatetaan Assamissa ja alueella kasvatetaan myös silkkiä. Hallitus on pyrkinyt kasvattamaan ja tukemaan karjataloutta, mutta sen merkitys on edelleen vähäistä. Assamissa on myös huomattavia luonnonvaroja. Alueelta löytyy maaöljyä, maakaasua, hiiltä ja kalkkikiveä. Osavaltion teollisuussektori ei ole kovin kehittynyt. Alue on suhteellisen eristyksissä muusta Intiasta, liikenneverkko on huono ja paikallinen teollisuus palveleekin lähinnä paikallisen kysynnän tarpeita.[2]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Assamin asukasluku oli Intian vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 31 205 576. Vuoden 2001 vastaavan laskennan asukasluku oli 26 655 528.[1] Assamin väkiluku on kasvanut nopeasti 1900-luvun loppupuoliskolta lähtien ja väestö on keskittynyt suhteellisen pienelle maataloudelle suotuisalle alueelle jokilaaksoissa. Kukkulaiset ja metsäiset alueet ovat harvemmin asuttuja. Assamin asukkaat ovat pääasiassa aasialaiseen kansanosaan sekoittuneita indoiranilaisia kansoja. Alueen useat heimot eivät kuulu Intian perinteiseen kastilaitokseen. Heimoista suurin ovat bodot.[2]
Vuonna 2011 suurin osa Assamin asukkaista (85,9%) asui maaseudulla. Kaupungeissa asui 14,1% väestöstä. Alueen neljä suurinta kaupunkia olivat Guwahati (957 352), Silchar (172 830), Dibrugarh (139 565) ja Nagaon (117 722). Miehiä alueen asukkaista oli 15 939 443 ja naisia 13 777 037. Väestötiheys oli 398 as./km² ja lukutaitoisuus 72,19%.[1]
Assami on Assamin osavaltion virallinen kieli. Vuonna 2011 sitä puhui äidinkielenään 15 095 797 henkilöä. Muita suuria kieliä osavaltiossa olivat bengali (9 024 324), hindi (2 101 435) ja bodo (1 416 125).[5] Assamin alueella puhutaan myös monia pienempiä kieliä, joiden valtaosa kuuluu tiibettiläis-burmalaisiin kieliin.[2]
61,47% väestöstä oli hinduja. Suurimmat uskonnolliset vähemmistöt olivat muslimit (34,22%), kristityt (3,74%), buddhalaiset (0,18%), jainit (0,08%) ja sikhit (0,07%). Muita uskontoja harjoitti 0,09 % väestöstä.[1] Hindujen valtaosa Assamissa harjoittaa uskon pääsuuntauksista vaishnavismia. Muslimit koostuvat pääasiassa alueelle suhteellisen hiljattain muuttaneista bangladeshilaisista. Kristinuskoa harjoittavat monet alueen heimoyhteisöistä, joista osa harjoittaa edelleen myös perinteisiä uskoja.[2]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bihujuhlat ovat tyypillinen assamilaisen kulttuurin piirre. Bihut olivat alun perin maatalouteen ja esimerkiksi sadonkorjuuseen liittyneitä juhlia. Bohag Bihu tai Rangoli Bihu on yleensä huhtikuun keskivaiheilla juhlittava kevätjuhla, jonka juhlintaan liittyvät tanssit ja laulut. Magh Bihu on puolestaan tammikuisin juhlittava sadonkorjuujuhla. Lokakuisin tai marraskuisin vietetään Kati Bihu-juhlaa. Bihujuhliin on perintisesti osallistuttu uskontoon tai kastiin katsomatta. Bihujuhlien lisäksi assamissa seurataan muualla Intiassa seurattavia intialaisia juhlapäiviä.[2]
Kudonnalla on tärkeä rooli perinteisessä assamilaisessa kulttuurissa. Kudontaa ovat tehneet etenkin naiset ja lähes jokaisessa assamilaisessa talossa on kangaspuut. Kanasta valmistetaan silkistä ja puuvillasta.[2]
Assamilaisen keittiön pääraaka-aineita ovat riisi, kala, kasvikset ja hedelmät. Tyypillinen piirre assamilaiselle aterialle on ruokailun aluksi tarjottavat kitkerät ruokalajit (khar) ja lopuksi tarjoiltavat happamat ruokalajit (tenga). Kitkerä maku voidaan saada aikaiseksi esimerkiksi banaaninlehtien tuhkasta ja kitkerä maku sarviapilan siemenillä ja sitruunamehulla.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Assam Population 2011-2018 Census The Census 2011. Viitattu 22.2.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Deryck O. Lodrick ja Hariprasanna Das: Assam Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.2.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Stanley Wolpert: Encyclopedia of India, s. 68-70. (Volume 1) Thomson Gale, 2006. ISBN 0-684-31512-2 (englanniksi)
- ↑ a b Marja-Leena Heikkilä Horn ja Jukka O. Miettinen: Kaakkois-Aasia - Historia ja kulttuurit, s. 98. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2000. ISBN 951-1-15771-X
- ↑ C-16 Population By Mother Tongue Office of the Registrar General & Census Commissioner. Viitattu 22.2.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Assam Wikimedia Commonsissa
Osavaltiot: Andhra Pradesh | Arunachal Pradesh | Assam | Bihar | Chhattisgarh | Goa | Gujarat | Haryana | Himachal Pradesh | Jammu ja Kashmir | Jharkhand | Karnataka | Kerala | Länsi-Bengali | Madhya Pradesh | Maharashtra | Manipur | Meghalaya | Mizoram | Nagaland | Odisha | Punjab | Rajasthan | Sikkim | Tamil Nadu | Telangana | Tripura | Uttarakhand | Uttar Pradesh
Liittovaltion alueet: Andamaanit ja Nikobaarit | Chandigarh | Dadra ja Nagar Haveli ja Daman ja Diu | Lakshadweep | Puducherry
Pääkaupunkialue: Delhi