Himachal Pradesh
| Himachal Pradesh | |
|---|---|
.svg) Himachal Pradeshin sijainti Intian kartalla. |
|
| Valtio |
 Intia |
| Perustettu | 25. tammikuuta 1971 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Shimla |
| Pinta-ala | 55 673 km² |
| Väkiluku (2011) | 6 864 602 (21.) |
| – väestötiheys | 123 as./km² |
| https://himachal.nic.in/ | |
Himachal Pradesh (hindiksi हिमाचल प्रदेश, Himācala Pradeśa) on Intian osavaltio maan pohjoisosassa. Osavaltion pääkaupunki ja suurin kaupunki on Shimla. Alueen läpi kulkee Himalajaan kuuluvia vuorijonoja ja osavaltiolla on rajaa Kiinaan kuuluvan Tiibetin kanssa. Alueella sijaitsi pitkään useita eri itsenäisiä tai muiden valtakuntien alaisuudessa olleita ruhtinaskuntiaan. Oma osavaltionsa alueesta tuli 25. tammikuuta 1971. Himachal Pradeshin valtakieli on hindi ja valtausko hindulaisuus. Alueella on myös pieni buddhalainen, islamilainen ja sikhiläinen vähemmistö. Vuonna 2011 osavaltion asukasluku oli 6 864 602.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Himachal Pradeshin osavaltion pinta-ala on 55 673 km².[1] Osavaltio rajautuu idässä Kiinan hallitsemaan Tiibetiin. Sen naapuriosavaltioita Intian puolella ovat Jammu ja Kashmir pohjoisessa, Uttarakhand kaakossa, Haryana etelässä ja Punjab lännessä. Alueen läpi kulkee useita Himalajan vuoristoon kuuluvia luoteis-kaakko suunnassa levittäytyviä vuorijonoja, joita erottavat toisistaan pitkät ja kapeat laaksot. Siwalikvuoret kuuluvat Ylä-Himalajaan ja ne sijaitsevat Punjabiin ja Haryanaan levittäytyvän tasangon reunamalla. Vuoret kohoavat etelän noin 500 metristä pohjoista kohti 900–1 500 metrin korkeuteen. Siwalikvuorten pohjoispuolella Ala-Himalajan vuoret kohoavat 4 500 metrin korkeuteen ja edelleen niistä pohjoiseen Zaskarvuoret kohoavat 6 700 metriin. Zaskarvuorilla on useita jäätikköjä. Sutlej-joki virtaa osavaltion itäosan halki. Länsiosaa halkovat puolestaan Chenab, Ravi ja Beas. Alueella on lisäksi useita pienempiä jokia ja virtoja, jotka saavat vetensä alueen sulavasta lumesta.[2]
Himachal Pradeshin ilmasto vaihtelee maanpinnan korkeuden mukaan. Siwalikvuorten alueella lämpötilat voivat nousta kesäisin maaliskuun ja kesäkuun välillä yli 38 °C lämpötiloihin. Tavlet lokakuun ja huhtikuun välillä ovat viileämpiä. Korkeammilla seuduilla lämpötilat saattavat tippua –18 °C asteeseen. Monsuunikausi alueella kestää heinäkuusta syyskuuhun.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Indus-kulttuuri vaikutti vuoristoseudun juurten alueella 2250–1750 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Indus-kulttuurin edustajat olivat työntäneet tieltään alueen aikaisemmat kolorialaiset asukkaat, jotka siirtyivät pohjoiseen Himachal Pradeshin vuoristoalueille.[3] Arjalaiset kansat saapuivat alueelle veda-kaudella noin 1 500–500 eaa. sulauttaen alueen aiemman väestön itseensä.[2] Mahabhartassa alueella mainitaan olleen useita eri valtioita, jotka tunnettiin yhteisnimellä Janpada.[4] Aluetta hallitsivat ajoittain myös Intian suuremmat valtakunnat, kuten Maurya-valtakunta (321 eaa.–185 jaa.) ja Gupta-valtakunta (320–540 jaa.).[2] Gupta-valtakunnan hallitsija Ašoka toi alueelle buddhalaisuuden. Gupta-valtakunnan jälkeen alueella oli jälleen useita eri hallitsijoita, jotka tunnustivat kuitenkin valtijaakseen kuningas Harshan.[4] Harshan kuoltua vuonna 647 alueelle alkoi siirtyä rajputeja Rajasthanista ja he perustivat alueelle useita pieniä ruhtinaskuntia.[5]
Alueen pienet ruhtinaskunnat säilyttivät itsenäisyytensä, kunnes islamin uskoiset hallitsijat alkoivat levittää valtaansa Pohjois-Intiaan. Mahmud Ghaznilainen valtasi Kangran 900-luvulla ja häntä seurasivat myöhemmin edelleen muut hallitsijat, kuten Timur Lenk ja Sikander Lodi. Lopulta alue päätyi osaksi Suurmogulien valtakuntaa.[6] Suurmogulien valta alkoi rakoilla 1700-luvun puolivälissä. Monet Himachal Pradeshin alueet erkanivat valtakunnasta. Lahaulin ja Spitin alueet liitettiin Ladakhiin.[2] Kangra jälleenitsenäistyi Sansar Chandin johdolla liittäen valtakuntaansa myös monia pienempiä ruhtinaskuntia.[6] Sansar Chand kärsi merkittävän tappion Nepalia hallinneille ja sieltä levittäytyville gurkhille vuonna 1806. Gurkhat eivät kuitenkaan pystyneet valtaamaan Kangran linnoitusta, joka päätyi sikhien Randžit Singhille vuonna 1809. Gurkhat ajautuivat samoihin aikoihinsotaan myös brittejä vastaan, joista alkoi tulla merkittävin voimatekijä alueella. Britit ottivat koko alueen haltuunsa sikhien vastaisissa sodissa 1840-luvulla.[2]
Brittivallan aikana Himachal Pradeshin alueella oli useita eri brittien alaisia ruhtinaita ja ruhtinaskuntia, kuten Kangra, Siba, Nurpur, Chamba, Suket, Bhagal Mandi ja Bilaspur. Paikalliset hallitsijat olivat uskollisia isännilleen auttaen brittejä esimerkiksi epoy-kapinan aikana vuonna 1857 ja lähettäen sotilaita ensimmäisen maailmansodan taistelukentille.[7][8] Monia paikallisia toimi kuitenkin myös sittemmin Intian itsenäisyysliikkeessä.[9]
Intian itsenäistyttyä vuonna 1947 nykyisen Himachal Pradeshin alue kävi läpi useita eri hallinnollsiia muutoksia. Vuonna 1948 yhteensä 30 entisen ruhtinaskunnan alueista muodostettiin oma maakuntansa. Entinen oma osavaltionsa Bilaspur liitettiin alueeseen vuonna 1954 ja vuonna 1956 alueesta tehtiin liittovaltion territorio. Alue laajeni jälleen vuonna 1966, kun alueesen liitettiin Shimla, Kangra, Kullu, Lahaul, Spiti, sekä osia Ambalasta, Hoshiarpurista ja Gurdaspurista.[2] Viimein 25. tammikuuta 1971[10] Himachal Pradeshista tuli Intian 18. osavaltio.[2]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurin osa Himachal Pradeshin väestöstä on työllistynyt maatalouden ja paimentolaisuuden kautta. Teollisuutta on kuitenkin kasvanut hallinnon tuella etenkin osavaltion eteläosiin. Tärkeitä paikallisen teollsiuuden keskuksia ovat esimerkiksi Nahan, Rajban, Parwanoo ja Shimla. Raskaan teollisuuden ohella osavaltiossa on tuhansia pienempiä käsiteollisuuden laitoksia. Himachal Pradesh tuottaa myös huomattavan osan koko Intian vesivoimasta. Suuria voimalaitoksia ovat esimerkiksiBhakran, Pongin ja Girin vesivoimalat.[2]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Himachal Pradeshin asukasluku oli Intian vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 6 864 602 ja vuoden 2001 vastaavan laskennan mukaan 6 077 900.[1] Alueen väestö on jakautunut useisiin eri etnisiin ryhmiin ja kasteihin. Näistä ryhmistä joitakin suurimpia ovat gaddit, gujarit, kinnaurit, lahulit ja pangwalit. Alueella on myös suuri joukko etenkin Punjabista saapuneita siirtolaisia.[2] Lisäksi Dharamsala on Tiibetin pakolaishallituksen keskus.[11]
Himachal Pradesh on Intian osavaltioista yksi vähiten kaupungistuneista.[2] Vuonna 2011 alueen asukkaista 89,97 % asui maaseudulla ja 10,03 % kaupungeissa. Pääkaupunki Shimla oli 169 578 asukkaaneen alueen suurin kaupunki.[1] Muita kaupunkeja ovat esimerkiksi Kangra, Palampur, Solan ja Dharmshala.[2] Väestöntiheys Himachal Pradeshissa oli 123 as./km². Asukkaista miehiä oli 3 481 873 ja naisia 3 087 940. Lukutaitoisuus oli 82,80 %.[1]
Himachal Pradeshin pääkieliä ovat hindi ja pahari. Alueella puhutaan lisäksi useita eri yleensä puhuma-alueiden mukaan nimettyjä murteita, joista suurin osa on indoarjalaisia. Lähellä Tiibetin rajaa puhutaan myös sinotiibetiläisiä kieliä.[2] Vuonna 2011 äidinkielenään hindiä puhui 5 895 529 henkilöä. Muita suuria kieliä olivat punjab (615 022), nepali (89 508), kinnauri (82 712) kashmiri (57 050), tiibet (21 322) ja lahauli (11 073).[12]
Vuonna 2011 alueen asukkaista 95,17 % oli hinduja. Muslimeja oli 2,18 %, sikhejä 1,16 % ja buddhalaisia 1,15 %.[1] Buddhalaiset asuttavat etenkin Lahaulin, Spitin ja Kinnaurin harvaan asuttuja alueita.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Himachal Pradesh Population 2011-2018 Census The Census 2011. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Chakravarthi Raghavan ja Surinder M. Bhardwaj: Himachal Pradesh Encyclopædia Britannica. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Pre & Proto History Himachal Pradesh - The Official Website. Himachal Pradesh Government. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Early History Himachal Pradesh - The Official Website. Himachal Pradesh Government. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Rajput Period Himachal Pradesh - The Official Website. Himachal Pradesh Government. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Mughal Rule Himachal Pradesh - The Official Website. Himachal Pradesh Government. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
- ↑ 1857 Himachal Pradesh - The Official Website. Himachal Pradesh Government. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
- ↑ British Rule Himachal Pradesh - The Official Website. Himachal Pradesh Government. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Freedom Struggle Himachal Pradesh - The Official Website. Himachal Pradesh Government. Viitattu 9.4.2019.
- ↑ Post Independence Period Himachal Pradesh - The Official Website. Himachal Pradesh Government. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Dharmshala Encyclopaedia Britannica. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
- ↑ C-16 Population By Mother Tongue Office of the Registrar General & Census Commissioner. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Himachal Pradesh Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Osavaltiot: Andhra Pradesh | Arunachal Pradesh | Assam | Bihar | Chhattisgarh | Goa | Gujarat | Haryana | Himachal Pradesh | Jammu ja Kashmir | Jharkhand | Karnataka | Kerala | Länsi-Bengali | Madhya Pradesh | Maharashtra | Manipur | Meghalaya | Mizoram | Nagaland | Odisha | Punjab | Rajasthan | Sikkim | Tamil Nadu | Telangana | Tripura | Uttarakhand | Uttar Pradesh
Liittovaltion alueet: Andamaanit ja Nikobaarit | Chandigarh | Dadra ja Nagar Haveli | Daman ja Diu | Lakshadweep | Puducherry
Pääkaupunkialue: Delhi