Kastilaitos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kastilaitos on järjestelmä, jossa yhteiskunnan jäsenen aseman, toimintamahdollisuudet ja kulttuurin määrittää hänen syntyperänsä. Termiä käytetään nykyisin etenkin intialaisesta yhteiskuntajärjestelmästä ja -normistosta. Termin alkuperä on portugalin kielen sanassa casta ('rotu, laji'). Vuonna 2004 Unicef arvioi, että maailmassa 250 miljoonaa ihmistä kokee syrjintää, koska kuuluu alhaiseen kastiin.[1] Kastilaitos on voimissaan laajoilla alueilla Aasiassa ja osissa Afrikkaa.[2] [3]

Kastilaitos Intiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intialaisessa kastijärjestelmässä yhteiskunta on jaettu neljään pääkastiin eli varnaan (sanskritiksi वर्ण, varṇa 'väri; luokka'): bramiineihin (tai brahmaani, oppineita, jotka ovat perehtyneet pyhiin kirjoituksiin, opettajia ja pappeja), kshatriyoihin (sotureita, joiden tehtävänä oli puolustaa maata), vaišyoihin (kauppiaat) ja šudriin (maanviljelijöitä ja käsityöläisiä). Nämä kastit mainitaan klassisessa Veda-kirjallisuudessa. Veda-ajalla luodun (noin 1300 eaa. – 1000 eaa.) Rigvedan viimeisessä hymnissä mainitaan neljäs varna šudrat. Rigvedassa kirjoitetaan: ”"bramiini oli hänen suunsa, hänen käsivarsistaan syntyi kšatrya, hänen reisistään tuli vaišya ja hänen jaloistaan syntyi šudra.”[4] Nykyisin epäillään, että kastilaitoksen rakenteen pysyvyyttä kaikkien hindujen keskuudessa on liioiteltu. Tiukan ja jähmeän kastilaitoksen arvellaan nykyisin syntyneen vasta brittiläisen siirtomaahallinnon aikana. [5]

Kukin mainituista kasteista jakaantuu lukemattomiin alaryhmiin kunkin jäsenen ammatillisen erikoistumisen tai erikoispiirteen mukaisesti. Alun perin järjestelmä oli joustava, ja se salli tiettyä liikkumavaraa kastien välillä kunkin yksilön kykyjen ja toiveiden mukaisesti. Alkuaikojen ammatillista merkitystä enemmän ruvettiin painottamaan uskonnollista merkitystä: näin järjestelmä kangistui siinä määrin, että ihmisyksilön syntymä määräsi saman tien lopullisesti, mihin kastiin hän kuului. Vuosisatojen saatossa kastilaitoksesta tuli väline, jolla kolme ensin mainittua kastia saattoivat tehokkaasti käyttää hyväkseen, ja vieläpä riistää neljättä. Neljän kastin ulkopuolelle jäävät kastittomat, jotka ovat kaikkien neljän pääkastin alapuolella ja jotka tekevät kaikkein vähiten arvostettuja töitä. Virallinen nimitys heille on dalitit (दलित), aiemmin heitä Intiassa kutsuttiin nimellä "koskemattomat". Mahatma Gandhi kutsui kastittomia nimellä harijan - "jumalan lapset". Kastijärjestelmään liittyvä syrjintä kiellettiin virallisesti Intian perustuslaissa vuonna 1950, tästä huolimatta kastilaitos elää edelleen, erityisesti maaseudulla.[6]

Kastittomien kosketuksen uskottiin saastuttavan. Siksi heidän liikkumista rajoitettiin, eivätkä he päässeet esimerkiksi temppeleihin. Kiinalainen munkki Faxian kuvaa jo 300-400 -lukujen vaihteessa alempien kastien ylemmille pelkästä läheisyydestä aiheuttamaa saastumista. Brittien aikana Keralan aluetta kutsuttiin "kastien hourulaksi", koska siellä rituaaliseen saastumiseen suhtauduttiin äärimmäisen tiukasti. Brahmaanijohtajan edellä kulki palvelija miekan kanssa kuuluttamassa hänen tulostaan. Epäpuhtaan kastin edustaja, joka ei poistunut brahmaanin näköpiiristä, saatettiin surmata. Tiukat säännöt määräsivät, millaisen etäisyyden päässä minkäkin kastin edustajan oli pysyttävä brahmaanista. Näitä sääntöjä noudatetaan vanhasta tottumuksesta jossain määrin edelleen.[5]

Varna-kastijärjestelmän rinnalla ja siihen sekoittuneena Intiassa ovat jatit. Jateja on tuhansia ja ne ovat eräänlaisia ammattikiltoja ja alakasteja. Kaikkien viiden ryhmän ihmiset kuuluvat johonkin jatiin. Jatin ja varnan suurin ero on se, että jatia ihminen voi vaihtaa, varnaansa ei. Jati on paikallinen ja intialainen yhteisöllinen järjestelmä, kun taas varna edustaa hindulaisuuteen perustuvaa uskonnollista järjestelmää.[4]

Kastilaitos yhdistetään hindulaisuuteen, mutta myös muiden Intian uskontojen sisällä on varnoja ja jateja vastaavia yhteiskuntaluokkia, myös sikhiläisyydessä vaikka sen perustaja Guru Nanak kielsi kastilaitoksen. Buddhalaisuus ei yleensä tunnusta kastilaitosta lainkaan, vaikka eräiden buddhalaisten lahkojen keskuudessa on kastilaitosta muistuttavia jakoja. Intian muslimien keskuudessa taas arabialaista sukujuurta olevat mielletään korkea-arvoisemmiksi kuin hindukäännynnäisten jälkeläiset.[7]

Joskus intialaisten otsalla olevaa väriläiskää, bindiä, kutsutaan virheellisesti "kastimerkiksi". Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä ihmisen kastin kanssa.[8] Naisten bindi on usein vain kosmeettinen pieni kauneuspilkku, miehillä se osoittaa onko hän Shivan vai Vishnun kannattaja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Discrimination Unicef 2004
  2. Caste Discrimination Center for Human Rights, NY Law School
  3. http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/intian-kastilaitos-suora-jatke-heimoyhteiskunnasta
  4. a b The caste system BBC 2009
  5. a b Parpola, Marjatta (osion kirjoittaja): ”Yhteiskunta”, Intian kulttuuri, s. 160-166. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy, 2005.
  6. ndia's "Untouchables" Face Violence, Discrimination National Geographic 2003
  7. Caste system in Muslim Society of India Faith Freedom
  8. History and Significance of Bindi Indian Fashion