Sikkim

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sikkim
Vaakuna
Vaakuna
Sikkimin sijainti Intian kartalla.
Sikkimin sijainti Intian kartalla.
Valtio Intia
Perustettu 16. toukokuuta 1975
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Gangtok
Pinta-ala 7 096 km²
Väkiluku (2011) 610 577 (31.)
 – väestötiheys 86 as./km²
https://www.sikkim.gov.in/

Sikkim on Intian osavaltio maan koillisosassa Nepalin ja Bhutanin välissä Kiinan vastaisella rajalla. Osavaltion pääkaupunki on Gangtok ja suuri osa sen pinta-alasta koostuu lumihuippuisista vuorista. Sikkimin kuningaskunta perustettiin vuonna 1642 ja kuninkaiden dynastia hallitsi maata aina vuoteen 1975 saakka. Sikkim ajautui 1800-luvulla Brittiläisen Intian alaisuuteen, mutta maa ei liittynyt Intiaan Intian itsenäistyessä vuonna 1947. Maasta tuli kuitenkin Intian protektoraatti vuonna 1950 ja vuonna 1975 maa liittyi kansanäänestyksen jälkeen Intiana uutena osavaltiona. Kiina ei ole tunnustanut liitosta, vaan pitää Sikkimiä virallisesti edelleen itsenäisenä. Nykyisin Sikkimin valtaväestö polveutuu nepalilaisista maahanmuuttajista. Alueen alkuperäiset heimot muodostavat väestöstä noin viidenneksen. Suurimpia uskontoja ovat hindulaisuus ja buddhalaisuus. Vuonna 2011 osavaltion väkiluku oli 610 577.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultapanda Sikkimissä.

Sikkimin osavaltion pinta-ala on 7 096 km².[1] Osavaltio rajautuu pohjoisessa Kiinan Tiibetin autonomiseen alueeseen, idässä Bhutaniin ja lännessä Nepaliin. Etelässä Itanian puolella Sikkimin naapuriosavaltio on Länsi-Bengali. Osavaltion pääkaupunki Gangtok sijaitsee Sikkimin kaakkoisosassa. Maantieteelisesti Sikkim käsittää syvänteen, jota ympäröivät kolmelta eri suunnalta hyvin nopeasti kohoavat vuoret. Tistajoen laakso on vain 225 metrin korkeudella merenpinnasta mutta vain 80 kilometrin päässä laaksosta sijaitsee Intian korkein vuorenhuippu Kanchenjunga noin 8 600 metrin korkeudessa.[2] Paikallisittain nimellä Khangchendzonga-nimellä tunnettua vuorta pidetään pyhänä.[3] Muita yli 7 000 metrin korkeuteen kohoavia huippuja Sikkimissä ovat Tent, Kabru, ja Pauhunri. Kaikkiaan noin kaksi kolmasosaa osavaltion alueesta on lumihuippuisia vuoria. Nepalin vastaisella rajalla sijaitsee Singalilan vuorijono ja Tiibetin vastqaisella rajalla Dongkyan vuorijono. Tiibetin vastaisella rajalla on useita solia ja näin reitti kohti Tiibetin pääkaupunki Lhasaa. Tintajoen lisäksi osavaltiota halkovat Tintan sivujoet Rangit, Lhonak, Talung ja Lachung.[2]

Sikkimin ilmasto vaihtelee huomattavasti korkeudesta riippuen. Matalimmilla alueilla ilmasto on lähes trooppinen, kun taas korkeammalla vallitsee ankara vuoristosää.[2] Pääkaupunki Gangtokissa vuoden keskimääräinen alin päivittäinen lämpötila on 11,2 °C ja korkein 18,9 °C. Vuotuinen sadanta on keskimäärin 3736,8 mm.[4] Suurin osa sateista saadaan monsuunikaudella toukokuun ja lokakuun välillä. Rankkasateet ja lumisateet saattavat aiheuttaa ajoittain suuria maa- ja lumivyöryjä.[2]

Noin kaksi viidesosaa Sikkimin pinta-alasta on metsien peitossa. Metsien tyyppi vaihtelee korkeuden mukaan. Matalammilla alueilla on subtrooppisia metsiä, jotka muuttuvat korkeammalle mentäessä lauhkean vyöhykkeen metsään ja edelleen metsättömään vuoristotundraan korkeimmilla seuduilla. Sikkimin eläimistöön lukeutuvat esimerkiksi kauluskarhu, karhu, kultapanda, puolilammas, chiru, leopardi, intiantiikeri, idänkäki, korppi ja minivetit. Sikkimissä on useita suojeltuja alueita, kuten Kanchenjungan kansallispuisto.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sikkimin kuningaskunnan lippu.

Sikkimin varhaisesta historiasta ennen 1600-lukua tiedetään vain vähän.[2] Sikkimin nimen on arveltu olevan sukua sanskriitin sanalle suhin ’onnellinen, iloinen, mukava’ tai šihin ’huippu’ (mikä viittaa Himalajan vuoriin) tai johtuvan limbunkielisistä sanoista su him, merkitykseltään ’uusi talo’.[5] Alueen varhaisia asukkaita olivat lepchat ja bhutiat alkoivat saapua Sikkimiin Tiibetistä 1300-luvun aikana. Sikkimin kuningaskunnan perusti arvonimeä chogyal käyttänyt Phuntsog Namgyal vuonna 1642. Hänen perustamansa dynastia hallitsi maata aina vuoteen 1975 saakka. 1700-luvulta lähtien Sikkimin kuningaskunta kävi useita sotia sen naapurivaltioita vastaan Nepalissa ja Bhutanissa. Sotien aikana Sikkim menetti joitakin hallitsemiaan alueita Nepalille. Maa liitoutui kuitenkin Intian niemimaata hallinneiden brittien kanssa näiden sodassa nepalilaisia vastaan vuosina 1814–1816 ja britit palauttivat sikkimiläisten menettämät alueet. Vuodesta 1817 eteenpäin kuningaskunta oli käytännössä brittien protektoraatti. Brittien ja Sikkimin välit tulehtuivat kuitenkin hieman myöhemmin. Sikkim menetti ennen hallitsemansa Darjeelingin briteille vuonna 1835 ja rajaselkkaukset johtivat suoraan sotaan vuonna 1849. Vuonna 1861 maiden välillä solmittiin sopimus, jolla Sikkimistä tehtiin virallisesti brittien vasallivaltio brittien saadessa esimerkiksi vapaakauppa-oikeuden maan alueella. Vuonna 1890 britit solmivat edelleen sopimuksen Tiibetin kanssa, joka määritteli Sikkimin ja Tiibetin sittemmän rajan.[2]

Intian itsenäistyessä vuonna 1947 maa oli jakautunut poliittisesti. Osa sikkimiläisistä tuki maan hallitsijaa eli chogyalia, mutta nyt ensimmäistä kertaa maan historiassa perustetun poliittiset puolueet alkoivat ajaa maan liittämistä Intiaan. Vastustusta herätti myös maan vanha feodaalijärjestelmä. Feodaalijärjestelmä lakkautettiin vuonna 1949 ja vuonna 1950 solmittu sopimus Sikkimin ja intian välillä teki Sikkimistä Intian protektoraatin Intian hallitsessa maan ulkopolitiikkaa ja puolustusta. Sopimuksen perusteella Sikkimissä alettiin myös järjestää yleisiä vaaleja. Vaaleihin osallistui kahdesta kilpailevasta puolueesta mudoostettu Sikkim Congress, joka sai kahdessa viimeisimmässä vaalissa huomattavan äänisaaliin. Kuningas koki puolueen uhkaavan hänen omaa asemaansa.[2] Kuninkaan asemaa uhkasi etenkin maan huomattava nepalilaisista maahanmuuttajista polveutuva väestönosa, joka oli poliittisia uudistuksia vaatineiden puolueiden taustalla.[6] Maata uhkasi sekasorto ja lopulta Intia laati maalle uuden perustuslain, joka vietiin läpi vuonna 1974. Vuonna 1975 maassa järjestettiin kansanäänestys Intiaan liittymisestä, jossa 97 % äänestäjistä äänesti liittymisen puolesta. Sikkimistä tuli Intian osavaltio 16. toukokuuta 1975.[2] Intia ja Kiina olivat käyneet lyhyen sodan 1960-luvulla kisitellyistä rajoistaan ja Kiina ei ole rajakiistoihin liittyen hyväksynyt Sikkimin liitosta Intiaan, vaan pitää sitä virallisesti edelleen omana valtionaan.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teeviljelmiä Sikkimissä.

maatalous muodostaa Sikkimin talouden suurimman osa-alueen. Ala työllistää yli puolet paikallisista. Alueella kasvatetaan esimerkiksi maissia, riisiä, vehnää, hirssiä, perunaa ja teetä. Sikkim on myös yksi maailman suurimmista kardemumman kasvatusaleuista.[2] Maanviljelyn puolesta Sikkim julistettiin vuonna 2016 Intian ensimmäiseksi luomuviljellyksi osavaltioksi.[7] Maanviljelyn ohella paikalliset kasvattavat esimerkiksi nautoja, puhveleita, jakkeja, sikoja lampaita ja vuohia. Luonnonvaroista Sikkimissä esiintyy esimerkiksi kuparia, lyijyä, sinkkiä, hiiltä ja kalkkikiveä. Osavaltion alueella sijaitsee myös joitakin suuria vesivoimaloita. Alueella on myös pienimuotoista teollisuutta.[2]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sikkimin asukasluku oli Intian vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 610 577 ja vuoden 2001 vastaavan laskennan mukaan 540 851.[1] Nykyisin alueen väestön valtaosa, tai noin kolme neljäsosaa kaikista sikkimiläisistä, polveutuu nepalilaisista. Noin viidesosa väestöstä kuuluu Intian kastilaitoksen ulkopuolisiin heimoihin, joista suurimpia ovat bhutiat, lepchat ja limbut.[2]

Vuonna 2011 74,85 % sikkimiläisistä asui maaseudulla ja 25,15 % kaupungeissa. Alueen suurin kaupunki oli pääkaupunki Gangtok, jonka asukasluku oli 100 286. Gangtok oli myös alueen ainut suurempi kaupunki.[1] Pienempiä kaupunkeja ovat esimerkiksi Singtam, Rangpo, Jorethang, Naya Bazar, Mangan, Gyalshing ja Namchi.[2] Miehiä alueen asukkaista oli 323 070 ja naisia 288 484. Väestöntiheys Sikkimissä oli 86 as./km² ja lukutaitoisuus 81,42 %.[1]

Vuonna 2011 Sikkimin asukkaista 382 200 henkilöä puhui äidinkielenään nepalia. Bhutiaa puhui 41 889 henkilöä, hindiä 48 586, limbua 38 733 ja lepchaa 38 313.[8]

Hindut muodostivat vuonna 2011 57,76 % Sikkimin väestöstä. Buddhalaisia oli 27,39 %, kristittyjä 9,91 % ja muslimeja 1,62 %. Muita kuin Intian suurimpia uskoja harjoitti 2,67 % väestöstä.[1] Hindut ovat pääasiassa nepalilaistaustaista väestöä heimojen harjoittaessa mahajana-buddhalaisuutta ja bön-uskoa.[2]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikallisia tanssijoita.

Sikkimiläisessä kulttuurissa on voimakkaita tiibetiläisiä vaikutteita. Vaikutteita on myös buddhalaisuutta edeltäneistä perinteisistä uskonnoista. Merkittävin paikallinen juhla on elokuulle tai syyskuulle ajoittuva Phanglhapsol, jolloin esitetään Kanchenjungalle omistettuja tansseja.[2] Tansseja kutsutaan nimellä chaam ja niiden esittäjät pukeutuvat lohikäärmeitä tai eläimiä esittäviin naamioihin ja värikkäisiin asusteisiin. Tanssit esittävät usein hyvän voittoa pahasta. Niiden tarkoituksena on karkottaa pahaa, päättää kuluva vuosi ja truoda onnea seuraavalle. Thangka on paikallinen nimitys kääröille maalattaville uskonnollisille värikkäille maalauksille. Maalaukset liittyvät buddhalaisuuteen ja ne esittävät usein Buddhan tai bodhisattvojen elämää.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Sikkim Population 2011-2018 Census The Census 2011. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l m n o Deryck O. Lodrick ja Sukhdev Singh Chib: Sikkim Encyclopædia Britannica. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
  3. Sikkim at a Glance State Portal, Government of Sikkim. Government of Sikkim. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
  4. Mean monthly meteoroloical parameters of Gangtok State Meteorological Centre, Gangtok. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
  5. Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. s. 491 Sikkim. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6.
  6. a b Stanley Wolpert: Encyclopedia of India. artikkelit "Northeast states, the" ja "China, relations with". Thomson Gale, 2006. ISBN 0-684-31512-2. (englanniksi)
  7. Will organic revolution boost farming in India? BBC News. BBC. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
  8. C-16 Population By Mother Tongue Office of the Registrar General & Census Commissioner. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
  9. Art And Culture State Portal, Government of Sikkim. Government of Sikkim. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sikkim.