Sikkimin kuningaskunta
| Sikkim |
|||
|---|---|---|---|
1642–1975 |
|||
|
|||
|
|||
 |
|||
| Valtiomuoto | kuningaskunta | ||
| Chogyal (kuningas) | Palden Thondup Namgyal (viimeinen) | ||
| Pääkaupunki | Gangtok | ||
| Uskonnot | tiibetinbuddhalaisuus | ||
| Seuraaja(t) | Sikkim (osana Intiaa) | ||
.svg)
Sikkimin kuningaskunta (sikkimiksi འབྲས་ལྗོངས། Drenjong), tai Dremoshong, oli vuosina 1642–1975 Himalajalla sijainnut kuningaskunta. Kuningaskunnasta tuli Intian osavaltio vuonna 1975 kansanäänestyksen tuloksena.
Kuningaskunnan valtionuskonto oli tiibetinbuddhalaisuus. Maan ja sen alkuperäisen väestön kulttuuri oli vahvasti muutenkin vahvasti sidoksissa tiibetinbuddhalaisuuteen.[1]
Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iso-Britannian ja Nepalin välisen sopimuksen myötä vuonna 1816 Sikkimistä tuli de facto Ison-Britannian protektoraatti.[2]
Viimeiset parlamenttivaalit järjestettiin vuonna 1974, jolloin Sikkimin kansalliskongressi sai 31 paikkaa maan 32-paikkaisessa parlamentissa.[3]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sikkimin perustaneisiin etnisiin ryhmiin kuuluivat lepchat, bhutiat ja limbut. Näistä kaksi ensiksi mainittua kuuluivat paikalliseen eliittiin, joka omisti suurimman osan maasta.[4].
1700-luvun puolessa välissä Sikkim kävi sotaa sekä Nepalia että Bhutania vastaan. Nepal onnistui miehittämään Sikkimin läntisiä osia, ja sen johdosta alueelle alkoi saapumaan etnisiä nepalilaisia. Britit palauttivat alueen Sikkimille vuonna 1816.[2].
1891 nepalilaiset muodostivat enemmistön Sikkimin väestöstä. Nepalilaiset saapuivat alueelle brittien rohkaisemina, sillä britit halusivat vähentää Tiibetin vaikutusvaltaa Sikkimissä. Toisin kuin maata omistavat lepchat ja bhutiat, nepalilaiset olivat ennen kaikkea työväkeen kuuluva ryhmä, jonka keskuudessa nousi aikaa myöden ajatus monarkian ja eliitin vallan lakkauttamisesta sekä Sikkimin liittämisestä Intiaan.[4].
Tie osaksi Intiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun Intia itsenäistyi vuonna 1947, alkoi poliittisia puolueita muodostua myös Sikkimissä. Näiden tavoitteena oli lakkauttaa feodaalijärjestelmä, missä onnistuttiin vuonna 1949. Seuraavana vuonna allekirjoitettiin Sikkim–Intia-sopimus, jonka nojalla Sikkimistä tuli Intian protektoraatti: Intia alkoi mm. vastaamaan Sikkimin ulko- ja puolustuspolitiikasta.[2]. Sikkimin kuningas oli vastustanut ajatusta siitä, että Sikkimistä tulisi Intian osavaltio.[4]
Intian hallitus aloitti syvemmät neuvottelut koskien Sikkimin integraatiota osaksi Intiaa. Vuonna 1974 Indira Gandhin johtama hallitus runnoi läpi ns. Sikkimin hallitus lakiesityksen ilman kaikkia tarvittavia kuulemisia, mikä aiheutti kohua. Kohu saatiin kuitenkin laantumaan kun Gandhi julisti hätätilan.[3]
Intian armeija hyökkäsi Sikkimin kaartia vastaan 9. huhtikuuta 1975 ja kukisti sen melko nopeasti. Tämän jälkeen kuningas asetettiin kotiarestiin.[1]. Sikkimin monarkiasta järjestettiin kansanäänestys vuonna 1975, jossa 97,5 % äänestäjistä kannatti monarkian lakkauttamista.[5]
Sikkimistä tuli virallisesti osa Intiaa 16. toukokuuta 1975.[2] Samalla Chogyalin virka lakkautettiin ja entinen kuningasperhe pyrittiin pitämään poissa politiikasta. Viimeinen kuningas Palden Thondup Namgyal kuoli vuonna 1982 syöpään ja hänen vaimonsa Hope Cooke muutti Yhdysvaltoihin.[4].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pema Abrahams: The Forgotten Kingdom Foreign Policy. Viitattu 28.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d Sikkim | History, Map, Capital, & Population Encyclopedia Britannica. Viitattu 28.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Status of Sikkim and its deposed monarch Palden Thondup Namgyal being questioned again India Today. 18.2.2015. Viitattu 28.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d How Sikkim became India's 22nd state ft. @But Why 4.3.2021. Soch by Mohak Mangal. Viitattu 28.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Ankit Panda: Shadows of Sikkim in Crimea thediplomat.com. Viitattu 28.6.2021. (englanniksi)