Hijab

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Huiveja Tbilisissä
Indonesialaisia koraanikoululaisia moskeijan edessä Jakartassa.

Hijab (arab. حجاب‎, ḥijāb, [ħɪˈdʒaːb], suom. 'peite', 'verho')[1] on musliminaisten uskonnollisista syistä käyttämä huivi, joka peittää hiukset ja kaulan. Joissakin muslimimaissa, kuten Saudi-Arabiassa, sitä joutuvat käyttämään myös ei-muslimit.

Teologiset perustelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huivin käyttöä perustellaan usein Koraanin määräyksillä. Tarkempaa on sanoa, että huivin käyttö perustuu islamin arvostettujen uskonoppineiden tekemiin tulkintoihin Koraanista ja Muhammedin sunnaa tallentaneista haditheista. Islam kieltää tavallista maallikkoa itse tekemästä niistä tulkintoja. Jami at-Tirmidhi, yksi "kuuden kirjan" kokoelmista, sisältää jopa hadithin, jonka mukaan Abd Allah ibn Abbas kuuli Jumalan lähettilään sanovan: " Se, joka selittää Koraania omin päin, on ansainnut tulisen istuimen."[2] Muslimi kääntyy huivin käyttöä koskevassa asiassa imaamin tai muftin puoleen. Muftin antamasta uskonnollisesta lausunnosta käytetään nimeä fatwa.[3]

Koraani[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koraani ei sisällä tarkkaa ohjetta naisten pukeutumisesta.[4] Siihen kuitenkin viitataan suurassa 24, missä naisia kehotetaan peittämään eri käännösten mukaan joko rintansa, povensa tai kaulansa hunnulla: "Ja käske uskovien naisten pitää katseensa kurissa ja varjella siveyttään, olla näyttämättä muita sulojaan kuin niitä, jotka tavallisestikin ovat näkyvissä, ja peittää kaulansa hunnulla." [5] Säkeiden kielitieteellinen tulkinta on kohdannut ongelmia. Jakeessa esiintyy ei-arabialainen sana chumur, jonka at-Tabari 900-luvulla kääntää huiviksi. Luxenberg lukee merkit arameankieliseksi sanaksi gmar, joka tarkoittaa vyötä. Hänen mukaansa Koraani kehottaa naisia sitomaan kangasvyön uumilleen eikä panemaan huivia päähänsä. [6]

Toinen kohta, missä asiasta puhutaan, löytyy Koraanin jakeesta 33:59 ja on paljon selvempi: "Profeetta, sano puolisoillesi, tyttärillesi ja uskovien vaimoille, että he panisivat vaatteen päänsä yli. Tämä on parasta, jotta heidät tunnettaisiin siveiksi eikä heitä häirittäisi."[7]

Teologinen tulkinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saudi-arabialainen nainen on pukeutunut kasvot peittävään niqabiin ja vartalon peittävään abayaan.

Peittävän pukeutumisen teologiset perustelut löytyvät islamilaisesta šarialainsäädännöstä. Keskiajan uskonoppineen Ahmad ibn an-Naqib al-Misrin (1302–1367) kuuluisa teos Reliance of the Traveller and Tools of the Worshipper toteaa, että useimmat uskonoppineet, joitakin hanafeja lukuun ottamatta, katsovat, että nainen ei voi poistua kotoaan peittämättä kasvojaan olipa siten olemassa mahdollisuus kiusaukseen tai ei. Jos kiusauksen vaara on olemassa, kaikki ovat yksimielisiä pakosta peittää kasvot. [8] Kyse on siten kiusauksen välttämisestä, ja islamilainen fatwa sanookin, että jos nainen pelkää herättävänsä houkutusta tai tulevansa houkutelluksi, hänen velvollisuutensa on peittää hunnulla kätensä ja kasvonsa.[9]

Varhaisen tulkinnan esitti 1000-luvulla elänyt Muhammad al-Ghazali, joka on islamin tärkeimpiä uskonoppineita ja mystikkoja. Ghazalin mukaan Eeva teki syntiä syödessään Paratiisissa hedelmän, jonka Jumala oli häneltä kieltänyt. Tämän johdosta Jumala rankaisi naista 18 eri tavalla, joista yksi rangaistus on pakko käyttää huivia.[10]

Klassisen islamintulkinnan mukaan hiukset ja kaulan peittävä hijab ei siten riitä, vaan naisen on peitettävä myös kasvonsa, jos hän poistuu kotoa. Jos on mahdollisuus kiusaukseen, sekä kasvot että kädet on peitettävä. [8][9]

Muslimien asenteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunnilleen puolet maailman muslimeista katsoo, että musliminaisen tulee käyttää hijabia, eikä asia ole naisen itsensä päätettävissä. Tieto löytyy PEW-tutkimuskeskuksen vuonna 2013 tekemästä laajasta kansainvälisestä kyselystä. Osallistujilta ei kuitenkaan kysytty burkasta tai niqabista. Tavallisten muslimien mielipiteet vaihtelivat maanosien mukaan. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 40 % muslimeista katsoi, että on naisen oma valinta käyttääkö hän huivia vai ei. Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä Aasiassa noin puolet kannatti naisen valintaoikeutta (53–56 %). Laajinta valintaoikeuden kannatus oli Itä-Euroopan pienissä muslimimaissa (88 %) [11]

Islamilaisissa maissa sosiaaliset paineet hijabin käyttöön lisääntyivät Iranin uskonnollisen vallankumouksen jälkeen vuonna 1979. Muutos koski sekä šiialaista maailmaa että sunnimaailmaa, missä saudi arabialaisen wahhabismin vaikutus lisääntyi.[1] Muslimimaissa naista voidaan solvata prostituoiduksi, jos hän ei käytä hijabia. [12][1]

Hijabin kiellot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkki on pitkään kieltänyt hijabin käytön hallintorakennuksissa, kouluissa ja yliopistoissa.[13] Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti lain olevan oikeutettu 10. marraskuuta 2005 jutussa Leyla Şahin vastaan Turkki.[14] Kielto kumottiin vuonna 2013. Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan kommentoi päätöstä toteamalla: "Synkät ajat ovat viimein tulleet päätökseen. Huivia käyttävät naiset ovat tasavallan täysivaltaisia kansalaisia." [15]

Ranskassa valtion kouluissa huivin käyttö on kiellettyä.[16] Britanniassa se on sallittua. Espanjan Kataloniassa koulu yritti kieltää hijabin käytön, mutta Katalonian aluehallitus kumosi kiellon.

Keskustelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 bangladeshilaistaustainen Nazma Khan, hijabeja valmistavan yrityksen omistaja, aloitti kansainvälisen hijab -päivän vieton 1. helmikuuta.[17] Sen tavoitteena oli tehdä huivin käyttö hyväksytymmäksi länsimaissa. Monet länsimaiset ihmisoikeusjärjestöt korostavat asiassa naisen itsemääräämisoikeutta ja antavat siksi tukensa hijabin ja myös burkan ja niqabin käytölle.[18][19] Itse päivä on toisaalta saanut osakseen paljon kritiikkiä. Musliminaiset Asra Q. Nomani  ja Hala Arafa vetosivat Washington Postissa, että naiset eivät minkään uskontojenvälisen solidaarisuuden nimissä tuolloin käyttäisi hijabia.[1] A. J. Caschetta on todennut, että vaikka hijabia puolustetaan lännessä osana naisen oikeutta pukeutua haluamallaan tavalla, samat tahot eivät silti puolusta niiden vainottujen naisten oikeuksia, jotka kieltäytyvät sitä käyttämästä. [20]

Islamin-tutkija ja professori Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan "huivi itsessään ei alista ketään - - On erikoista ajatella, että vaatekappale on merkki alistamisesta".[21] Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhosen mukaan myös Suomessa vallitsi aikaisemmin huivipakko. Suomen ja muslimimaiden huivinormilla on yhteiset juuret Lähi-idän ikivanhoissa kirjoituksissa, joista ne omittiin sekä kristinuskoon että islamiin.[22] Palloliitto alkoi vuonna 2021 jakaa ilmaisia urheiluhijabeja jokaiselle muslimihuivia käyttävälle jalkapallon pelaajalle Suomessa.[23] Palloliiton mukaan hijabien kieltäminen osoittaa, että islamofobia kasvaa maailmalla. Urheiluhijabeissa on liiton mukaan kyse kokonaisvaltaisen tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden edistämisestä. Niiden lahjoittaminen osoittaa, että liitto seisoo arvomaailmansa takana ja jatkaa aktiivista rasismin vastaista työtään.[24] Palloliiton päätös sai osakseen kansainvälistä huomiota sekä lännessä että arabimaissa.[25][26]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Asra Q. Nomani & Hala Arafa: Opinion: As Muslim women, we actually ask you not to wear the hijab in the name of interfaith solidarity Washington Post. 21.12.2015.
  2. al-Tirmidhi: The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips (Engl. reference) Vol. 5, Book 44, Hadith 2951. (englanniksi)
  3. Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja, s. 162–163. Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
  4. Akar, Sylvia & Tiilikainen, Marja: Katsaus islamilaiseen maailmaan: Naiset, perhe ja seksuaaliterveys. Toimittanut Laura Lipsanen. Väestötietosarja 20, s. 41. Väestöliitto, 2009.
  5. Koraani, 1995, s. 260
  6. Luxenberg, Chr.: ”Der Koran zum “islamischen Kopftuch””, C. Burgmer (toim.): Streit um den Koran, s. 88. Verlag Hans Schiler, 2007.
  7. Koraani, 1995, s. 313
  8. a b Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 512 m2.3. amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  9. a b A woman has to veil her face at times of Fitnah Fatwa No: 61134. 2.9.2015. Islamweb.net.
  10. Ghazali: Councel for Kings (kääntänyt F.R.C. Bagley, s. 164. Oxford University Press, 1964. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) "The Lord, be He praised, punished women with eighteen things - - 10) The fact that she must keep her head covered inside the house"
  11. PEW Research Center: The World’s Muslims: Religion, Politics and Society 30.4.2013. (englanniksi)
  12. Sultan, 2011, s. 149
  13. The Islamic veil across Europe British Broadcasting Corporation. Viitattu 12. tammikuuta 2007.
  14. European Court of Human Rights: Leyla Şahin v. Turkey ECHR. Viitattu 12. tammikuuta 2007.
  15. Smith, Roff: Why Turkey Lifted Its Ban on the Islamic Headscarf National Geographic. 12.10.2013.
  16. Ranskan huivikielto Tampereen Islamin yhdyskunta. Viitattu 10.10.2007.
  17. World Hijab Day 2021. World Hijab Day Organization.
  18. Johanna Latvala: Mikä burkassa pelottaa? Fingo. Suomalaiset kehitysjärjestöt. 25.5.2010.
  19. Amnesty huolestui muslimien syrjinnästä Euroopassa MTV Uutiset. 24.4.2012.
  20. A.J. Caschetta: The Irony and Hypocrisy of World Hijab Day National Review. 30.1.2020.
  21. Annila, Silja: Tutkija musliminaisten huiveista: "On erikoista ajatella, että vaatekappale on merkki alistamisesta" YleX. 26.11.2015.
  22. Nieminen, Tommi: 2030-luvun konstaapelit Helsingin Sanomat. Sunnuntai. 14.3.2021.
  23. Vilen, Jan: Palloliitto ilmoitti jakavansa urheiluhijabeja, sosiaalisessa mediassa syttyi epäusko ja kiukku Helsingin Sanomat. 11.5.2021.
  24. Subway Kansallinen Liiga ja Nike lahjoittavat urheiluhijabit niitä käyttäville pelaajille: “Urheilu kuuluu kaikille” 11.5.2021. Palloliitto.
  25. Finland FA partners with Nike to donate hijabs to all female footballers in the country Arab News. 11.5.2021.
  26. Uusitupa, Ismo: Palloliiton urheiluhijabit nousivat kansainväliseksi uutiseksi – CNN: ”Suomi on maa, joka ottaa tasa-arvon tosissaan” Helsingin Sanomat. 11.5.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hijab.