Siirry sisältöön

Hijab

Wikipediasta
Hijab Suomessa
Hijabin käyttäjiä Suomessa (Helsinki 2023).
Indonesialaisia koraanikoululaisia moskeijan edessä Jakartassa.
Iranilainen naispuolinen siveyspoliisi ojentamassa naista huivin käytössä vuonna 2006.
Hiukset saivat näkyä hijabin alta Ramallahissa vuonna 1920 otetussa valokuvassa.
Maryam Namazien esitelmä Nude Protest: A Challenge to Islam, the Veil, and Islamism 2014.

Hijab (arab. حجاب‎, ḥijāb, [ħɪˈdʒaːb], suom. 'peite', 'verho')[1] on musliminaisten käyttämä huivi, joka peittää hiukset ja kaulan.[2][3] Jos nainen peittää myös kasvonsa, kyseessä on niqab,[4] ja jos hän käyttää kaapua, jossa silmien edessä on verkko, asu on burka.[5] Muslimit tarkoittavat "hijabilla" myös peittävää ja vaatimatonta pukeutumista yleensä.[2][6][7]

Noin puolet muslimeista katsoo, että musliminaisen tulee peittää päänsä huivilla.[8] Huivin käyttöä perustellaan usein Koraanin määräyksillä, kuten jakeella 33:59, jonka mukaan uskovien naisten pitää panna vaate päänsä yli, jotta heidät tunnettaisiin siveiksi eikä heitä häirittäisi.[9] Islamissa viimeinen sana uskonnon sisällöstä kuuluu kuitenkin uskonoppineille.[10][11] Peittävä pukeutuminen on heidän mukaansa välttämätöntä kiusausten välttämiseksi. Al-Ghazalin mukaan pään peittäminen on naisille annettu Jumalan rangaistus siitä, että Eeva söi Paratiisissa hedelmän vastoin Jumalan kieltoa.[12]

Peittävä vaatetus ei liity ainoastaan muiden ihmisten läsnäoloon, vaan pukeutumisessa otetaan huomioon myös näkymättömien henkiolentojen, jinnien läsnäolo.[13] Myös miesten tulee pukeutua peittävästi, mutta vaatimukset eivät ole yhtä tiukat kuin naisilla.[7]

Koraani

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koraani ei sisällä tarkkaa ohjetta naisten pukeutumisesta.[14] Siihen kuitenkin viitataan jakeessa 24:31, missä naisia kehotetaan peittämään eri käännösten mukaan joko rintansa, povensa tai kaulansa hunnulla:

"Ja käske uskovien naisten pitää katseensa kurissa ja varjella siveyttään, olla näyttämättä muita sulojaan kuin niitä, jotka tavallisestikin ovat näkyvissä, ja peittää kaulansa hunnulla."[15]

Säkeiden kielitieteellinen tulkinta on kohdannut ongelmia. Jakeessa esiintyy ei-arabialainen sana chumur, jonka at-Tabari 900-luvulla kääntää huiviksi. Luxenberg lukee merkit arameankieliseksi sanaksi gmar, joka tarkoittaa vyötä. Hän arvelee, että Koraani kehottaa naisia sitomaan kangasvyön uumilleen eikä panemaan huivia päähänsä.[16] Toinen pukeutumista koskeva maininta Koraanin jakeessa 33:59 on paljon selvempi:

"Profeetta, sano puolisoillesi, tyttärillesi ja uskovien vaimoille, että he panisivat vaatteen päänsä yli. Tämä on parasta, jotta heidät tunnettaisiin siveiksi eikä heitä häirittäisi."[17]

Uskonnolliset perustelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peittävän pukeutumisen uskonnolliset perustelut löytyvät islamilaisesta šarialainsäädännöstä, jota uskonoppineet ovat tulkinneet.

Al-Ghazali

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisen tulkinnan esitti 1000-luvulla elänyt Muhammad al-Ghazali, joka on islamin tärkeimpiä uskonoppineita ja mystikkoja. Ghazalin mukaan Eeva teki syntiä syödessään Paratiisissa hedelmän, jonka Jumala oli häneltä kieltänyt. Tämän johdosta Jumala rankaisi naista 18 eri tavalla, joista yksi rangaistus on pakko käyttää huivia.[12]

Uskonoppineiden mielipiteitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiajan uskonoppineen Ahmad ibn an-Naqib al-Misrin (1302–1367) kuuluisa teos Reliance of the Traveller and Tools of the Worshipper toteaa, että useimmat uskonoppineet, joitakin hanafeja lukuun ottamatta, katsovat, että nainen ei voi poistua kotoaan peittämättä kasvojaan olipa siten olemassa mahdollisuus kiusaukseen tai ei. Jos kiusauksen vaara on olemassa, kaikki ovat yksimielisiä pakosta peittää kasvot.[18] Kyse on siten kiusauksen välttämisestä, ja islamilainen fatwa sanookin, että jos nainen pelkää herättävänsä houkutusta tai tulevansa houkutelluksi, hänen velvollisuutensa on peittää hunnulla kätensä ja kasvonsa.[19]

Klassisen islamintulkinnan mukaan hiukset ja kaulan peittävä hijab ei riitä, vaan naisen on peitettävä myös kasvonsa, jos hän poistuu kotoa. Jos on mahdollisuus kiusaukseen, myös kädet on peitettävä.[18][19][20]

Shahul Hameedin mukaan Koraani todistaa, että Jumala määrä naisen käyttämään huntua. Uskonoppineet ovat tästä yksimielisiä. Hijabin käyttö voi myös olla sortoa, jos sen käyttöön pakotetaan.[21]

Suomessa maahanmuuttokoordinaattori Börje Mattson on haastatellut imaameja Suomessa ja toteaa, että näiden mielestä Koraani velvoittaa naiset käyttämään hijabia.[22]

Muslimien asenteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hijabin vastainen mielenosoitus Australiassa vuonna 2023

PEW-tutkimuskeskuksen vuonna 2013 tekemässä kansainvälisessä kyselyssä suunnilleen puolet maailman muslimeista katsoi vuonna 2013, että musliminaisen tulee käyttää hijabia, eikä se ole naisen omassa päätösvallassa. Mielipiteet vaihtelivat maanosan mukaan.

  • Laajinta valintaoikeuden hyväksyminen oli Itä-Euroopan pienissä muslimimaissa (88 %).[8]

Islamilaisissa maissa paineet hijabin käyttöön lisääntyivät Iranin uskonnollisen vallankumouksen jälkeen vuonna 1979. Muutos koski sekä šiialaista maailmaa että sunnimaailmaa, missä saudiarabialaisen wahhabismin vaikutus lisääntyi.[1]

Rangaistukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hijabin käytöstä kieltäytyminen on vakava synti, joka ei kuitenkaan sulje naista islamin ulkopuolelle.[23] Muslimimaissa naista voidaan solvata prostituoiduksi, jos hän ei käytä hijabia.[24][1]

Iranissa huivin käyttö on pakollista. Amnestyn mukaan huivin jättäminen pois rinnastetaan turmeltuneisuuteen tai mielenterveyden häiriöön. Huivittomuus voi johtaa kidutukseen tai vankilatuomioon.[25]

Islamilaisen hisba-periaatteen eli hyvään kehottamisen ja pahan kieltämisen mukaan toisten muslimien velvollisuutena on puuttua jopa fyysisesti asiaan, jos joku rikkoo islamin periaatteita, kuten pukeutumissääntöjä. [26]

Hijabin kiellot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei-islamilaisissa maissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskassa valtion kouluissa hijabin käyttö kiellettiin vuonna 2004.[27][28]

Itävalta kielsi huivin käytön kouluissa alle 14-vuotiailta tytöiltä vuonna 2025.[29] Lähes puolet oppivelvollisuuskoulun oppilaista Wienissä oli muslimeja vuonna 2025, ja huivikielto koski noin 12 000 oppilasta.[29][30]

Muslimimaissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkki kielsi pitkään hijabin käytön hallintorakennuksissa, kouluissa ja yliopistoissa.[31] Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti lain olevan oikeutettu 10. marraskuuta 2005 jutussa Leyla Şahin vastaan Turkki.[32] Kielto kumottiin vuonna 2013. Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdoğan kommentoi päätöstä toteamalla: ”Synkät ajat ovat viimein tulleet päätökseen. Huivia käyttävät naiset ovat tasavallan täysivaltaisia kansalaisia.”[33]

Tadžikistan, jonka väestöstä 96% on muslimeja, kielsi hijabin käytön vuonna 2024. Maan presidentti Emomali Rahmon perusteli kieltoa tadžikistanilaisen kulttuurin suojelemisella ja suositteli naisia käyttämään tadžikistanilaista perinnepukua. Sakot hijabin käyttämisestä ovat vuoden 2024 valuuttakurssien mukaan seuraavat: tavalliset asukkaat: 7 920 somonia (≈700€), hallituksen virkamiehet: 54 000 somonia (≈4 700€), uskonnolliset toimihenkilöt: 57 600 somonia (≈5 000€)[34]

Tuen osoituksia hijabin käytölle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälinen hijab-päivä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 bangladeshilaistaustainen Nazma Khan, hijabeja valmistavan yrityksen omistaja, aloitti kansainvälisen hijab-päivän vieton 1. helmikuuta.[35] Sen tavoitteena oli tehdä huivin käyttö hyväksytymmäksi länsimaissa. Monet länsimaiset ihmisoikeusjärjestöt korostavat asiassa naisen itsemääräämisoikeutta ja antavat siksi tukensa hijabin ja myös burkan ja niqabin käytölle.[36][37] Päivä sai osakseen myös kritiikkiä. Musliminaiset Asra Q. Nomani ja Hala Arafa vetosivat Washington Postissa, että naiset eivät tuolloin käyttäisi hijabia.[1] A. J. Caschetta katsoi, että hijabia puolustetaan naisten itsemääräämisellä, mutta samalla ei puolusteta oikeutta kieltäytyä hijabista.[38]

Tuen osoituksia Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Islam Suomessa

Islamin-tutkija ja professori Jaakko Hämeen-Anttilan mielestä "huivi itsessään ei alista ketään [...] On erikoista ajatella, että vaatekappale on merkki alistamisesta".[39] Opetushallituksen oppimateriaalien mukaan musliminaiset eivät pidä hijabin käyttöä alistamisena.[40] Näkemys julkaistiin ennen Iranin huivimellakoita, jotka alkoivat, kun siveyspoliisi pahoinpiteli huivista kieltäyneen naisen kuoliaaksi.[41][42]

Kun muslimiurheilija käyttää hijabia, asiaa kutsutaan "hijab-tyyliksi". [43] Suomen Palloliitto alkoi vuonna 2021 jakaa ilmaisia urheiluhijabeja muslimipelaajille.[44] Palloliiton mukaan uutiset huivien kieltämisestä osoittavat, miten islamofobia kasvaa maailmalla. Urheiluhijabeissa on liiton mukaan kyse kokonaisvaltaisen tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden edistämisestä. Niiden lahjoittaminen kertoo siitä, että liitto seisoo arvomaailmansa takana ja jatkaa aktiivista rasismin vastaista työtään.[45] Palloliiton päätös herätti kansainvälistä huomiota sekä lännessä että arabimaissa.[46][47]

Hiusten peittäminen muissa uskonnoissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juutalaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ortodoksiseen juutalaisuuteen kuuluu, että naimisiin mennessään nainen peittää hiuksensa huivilla, hatulla tai peruukilla.[48] Raamattu ei siihen kehota, mutta Talmud ja Midraš eli juutalainen tulkintakirjallisuus vaativat hiusten peittämistä. Sääntöä noudatettiin keskiajalla, mutta nykyisin naiset ovat kapinoineet sitä vastaan.[49]

Kristinusko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhosen mukaan Suomessa vallitsi aikaisemmin huivipakko. Suomen ja muslimimaiden huivinormilla on yhteiset juuret Lähi-idän ikivanhoissa kirjoituksissa, joista ne omittiin sekä kristinuskoon että islamiin.[50]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Cook, Michael: Forbidding Wrong in Islam. Cambridge University Press, 2003. ISBN 978-0-521-53602-8 (englanniksi)
  • Keller, Nuh Ha Mim (toim.): Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8 Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi)
  • Koraani. (Suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila) Helsinki: Basam Books, 1995. ISBN 952-9842-05-8
  • Koraani - opastus ja johdatus pahan hylkäämiseen ja hyvän valitsemiseen. Z.I. Ahsen Böre, 1942. Teoksen verkkoversio.
  • Opetushallitus: Perhe-elämä ja tapakulttuuri Ortodoksinen uskontokirja -sarja. Opettajan aineisto. 2021. Viitattu 24.9.2022.
  • Sultan, Wafa: A God who Hates. The Courageous Woman who Inflamed the Muslim World Speaks Out Against the Evils of Islam. St. Martin¨s Griffin, 2011. ISBN 978-0-312-53836-1 Teoksen verkkoversio.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 Nomani, Asra Q. & Arafa, Hala: Opinion: As Muslim women, we actually ask you not to wear the hijab in the name of interfaith solidarity Washington Post. 21.12.2015. (englanniksi)
  2. 1 2 hijab (islam) Encyclopaedia Briannica. 2024. Viitattu 9.12.2024. (englanniksi)
  3. ↑ Gar-Zaripova, Rimma: Mikä on hijab? Garaza.
  4. ↑ niqab Merriam-Webster Ddictionary.
  5. ↑ Akar & Tiilikainen 2009, s. 20–21
  6. ↑ Mary C. Ali: Mitä on hijab: alistamista vai vapautusta? Islamopas. Viitattu 9.12.2024.
  7. 1 2 Islamic 'Hijab' For Men al-islam.org. 15.3.2016. Viitattu 10.7.2025. (englanniksi)
  8. 1 2 The World’s Muslims: Religion, Politics and Society PEW Research Center. 30.4.2013. (englanniksi)
  9. ↑ Mitä on hijab: alistamista vai vapautusta? islamopas.com. Viitattu 10.7.2025.
  10. ↑ al-Tirmidhi: The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips (Engl. reference) Vol. 5, Book 44, Hadith 2951. (englanniksi)
  11. ↑ Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja, s. 162–163. Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8
  12. 1 2 Ghazali: Councel for Kings (kääntänyt F.R.C. Bagley, s. 164. Oxford University Press, 1964. Teoksen verkkoversio. (englanniksi) "The Lord, be He praised, punished women with eighteen things - - 10) The fact that she must keep her head covered inside the house"
  13. ↑ Keller 2017, s. 121 (f5.1)
  14. ↑ Akar, Sylvia & Tiilikainen, Marja: Katsaus islamilaiseen maailmaan: Naiset, perhe ja seksuaaliterveys. Toimittanut Laura Lipsanen. Väestötietosarja 20, s. 41. Väestöliitto, 2009.
  15. ↑ Koraani, 1995, s. 260
  16. ↑ Luxenberg, Chr.: ”Der Koran zum “islamischen Kopftuch””, C. Burgmer (toim.): Streit um den Koran, s. 88. Verlag Hans Schiler, 2007.
  17. ↑ Koraani, 1995, s. 313
  18. 1 2 Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 512 m2.3. amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  19. 1 2 A woman has to veil her face at times of Fitnah Fatwa No: 61134. 2.9.2015. Islamweb.net.
  20. ↑ Sheikh Muhammed Salih Al-Munajjid: Is Niqab Compulsory? Islam Q&A.
  21. ↑ Hameed, Shahul: Is Hijab a Qur’anic Commandment? IslamOnline. (englanniksi)
  22. ↑ HBL: Huvudduk en självklarhet Hufvudstadsbladet. 25.5.2010.
  23. ↑ Sheikh Abdul Aziz Ibn Baz: The Opinions of the Fuqaha' of the Four Madhhabs Regarding Hijab rasoulallah.net. (englanniksi)
  24. ↑ Sultan, 2011, s. 149
  25. ↑ Juho Pitkänen: Nainen uhmasi moraalipoliisin sääntöjä Iranissa: Riisuutui alus­vaatteisilleen Ilta-Sanomat. 4.11.2024.
  26. ↑ Cook, 2003, s. 8
  27. ↑ Ville Nousiainen: Ranska kieltää muslimien abaya-asujen käytön kouluissa Iltalehti. 28.8.2023.
  28. ↑ Ranskan huivikielto Tampereen Islamin yhdyskunta. Arkistoitu 12.10.2007. Viitattu 10.10.2007.
  29. 1 2 Liisa Niemi: Itävalta kielsi huivit nuorilta tytöiltä kouluissa Helsingin Sanomat. 11.12.2025.
  30. ↑ Islam Dominates: Almost Every Second Compulsory School Student in Vienna is Muslim Vienna.online. 15.4.2025.
  31. ↑ The Islamic veil across Europe British Broadcasting Corporation. Viitattu 12. tammikuuta 2007.
  32. ↑ Leyla Şahin v. Turkey European Court of Human Rights. Viitattu 12.1.2007. (englanniksi)
  33. ↑ Smith, Roff: Why Turkey Lifted Its Ban on the Islamic Headscarf National Geographic. 12.10.2013.
  34. ↑ Why did Muslim-majority Tajikistan ban the hijab? euronews. 24.6.2024. Viitattu 2.6.2025. (englanniksi)
  35. ↑ World Hijab Day 2021. World Hijab Day Organization.
  36. ↑ Latvala, Johanna: Mikä burkassa pelottaa? Fingo. Suomalaiset kehitysjärjestöt. 25.5.2010. Arkistoitu 24.11.2020.
  37. ↑ Amnesty huolestui muslimien syrjinnästä Euroopassa MTV Uutiset. 24.4.2012.
  38. ↑ Caschetta, A.J.: The Irony and Hypocrisy of World Hijab Day National Review. 30.1.2020. (englanniksi)
  39. ↑ Annila, Silja: Tutkija musliminaisten huiveista: "On erikoista ajatella, että vaatekappale on merkki alistamisesta" YleX. 26.11.2015.
  40. ↑ Opetushallitus 2021. "Islamilaisten naisten hunnun eli hijabin käyttöä pidetään etenkin länsimaissa alistamisen välineenä. Islamilaiset naiset eivät ajattele niin."
  41. ↑ Iran protests: Mahsa Amini's death puts morality police under spotlight BBC News. 22.9.2022. Viitattu 25.9.2022.
  42. ↑ Similä, Ville: Iranin ”huivikapina” on saanut maan johdonkin arvostelemaan siveyspoliisin mielivaltaa – ”Ihmisillä on selvästi mennyt kuppi nurin”, tutkija sanoo Helsingin Sanomat. 21.9.2022. Viitattu 25.9.2022.
  43. ↑ Gar-Zaripova, Rimma: Sport Hijab Garaza.
  44. ↑ Vilen, Jan: Palloliitto ilmoitti jakavansa urheiluhijabeja, sosiaalisessa mediassa syttyi epäusko ja kiukku Helsingin Sanomat. 11.5.2021.
  45. ↑ Subway Kansallinen Liiga ja Nike lahjoittavat urheiluhijabit niitä käyttäville pelaajille: “Urheilu kuuluu kaikille” 11.5.2021. Palloliitto.
  46. ↑ Finland FA partners with Nike to donate hijabs to all female footballers in the country Arab News. 11.5.2021.
  47. ↑ Uusitupa, Ismo: Palloliiton urheiluhijabit nousivat kansainväliseksi uutiseksi – CNN: ”Suomi on maa, joka ottaa tasa-arvon tosissaan” Helsingin Sanomat. 11.5.2021.
  48. ↑ Rabba Alieza Salzberg Yizhar: Hair Coverings for Married Women My Jewish Learning. Viitattu 14.8.2025.
  49. ↑ Bronner, Leila Leah: From veil to wig: Jewish women's hair covering. Judaism: A Quarterly Journal of Jewish Life and Thought, 1993, 42. vsk, nro 4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.8.2025.
  50. ↑ Nieminen, Tommi: 2030-luvun konstaapelit Helsingin Sanomat. Sunnuntai. 14.3.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hijab&oldid=23913473”