Recep Tayyip Erdoğan

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Recep Tayyip Erdoğan
Tayyip Erdoğan.JPG
Turkin presidentti
28. elokuuta 2014 –
Pääministeri Ahmet Davutoğlu
Edeltäjä Abdullah Gül
Turkin pääministeri
14. maaliskuuta 2003 – 28. elokuuta 2014
Presidentti Ahmet Necdet Sezer
Abdullah Gül
Varapääministeri Abdullah Gül
Cemil Çiçek
Hayati Yazıcı
Nazım Ekren
Ali Babacan
Bülent Arınç
Beşir Atalay
Bekir Bozdağ
Edeltäjä Abdullah Gül
Seuraaja Ahmet Davutoğlu
Tiedot
Syntynyt 26. helmikuuta 1954 (ikä 62)
Istanbul
Puolue AKP (2001–)
Puoliso Emine Erdoğan
Uskonto sunnalaisuus
Allekirjoitus Recep Tayyip Erdoğan signature.png

Recep Tayyip Erdoğan ([ɾeˈd͡ʒep tajˈjip ˈæɾdo.an]) (s. 26. helmikuuta 1954 Istanbul) on turkkilainen poliitikko, joka on toiminut maansa presidenttinä 28. elokuuta 2014 lähtien. Aiemmin hän toimi pääministerinä 2003–2014. Erdoğan johtaa konservatiivista Adalet ve Kalkınma Partisi eli AKP-puoluetta (Oikeus ja kehitys). Hän oli aiemmin Istanbulin pormestari 1994–1998.[1] Hänet valittiin Turkin presidentiksi elokuussa 2014.

Erdoğan on georgialaisten siirtolaisten jälkeläinen, hänen isänsä oli rannikkovartija pienessä Rizen kaupungissa. Erdoğan opiskeli liikkeenjohtoa ja taloustiedettä Marmaran yliopistossa.

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erdoğan aloitti poliittisen uransa 1970-luvun lopulla kansallisessa pelastuspuolueessa Milli Selâmet Partisi, joka kiellettiin vuoden 1980 sotilasvallankaappauksen jälkeen. Vuodesta 1983 hän vaikutti hyvinvointipuolueessa Refah Partisi, joka kiellettiin vuoden 1997 vallankaappauksen jälkeen perustuslainvastaisena sen uhattua Turkin maallista luonnetta.

Istanbulin pormestarina Erdoğan kielsi alkoholin tarjoilun katukahviloista. Vuonna 1998 hänet tuomittiin ”uskonnollisen vihan lietsomisesta” kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen, sillä hän oli lukenut julkisesti Ziya Gökalpin (1876−1924) sotaisan islamilaisen runon Sotilaan rukous (1913).[1]

»Minareetit ovat pistimemme / kuvut kypärämme / moskeijat parakkimme, / uskovat sotilaamme. Tämä pyhä armeija suojelee uskontoani. Matkamme on kohtaloni, loppu on marttyyrius»

Erdoğan keräsi kuitenkin sympatiapisteet, ja hänestä tuli yksi Turkin suosituimmista poliitikoista. Turkin parlamenttiin Erdoğan valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1991. Erdoğan perusti 2001 Refah Partisin raunioille AKP-puolueen, joka voitti vaalit 2002. Rikosrekisterinsä vuoksi hän ei päässyt pääministeriksi ennen lainmuutosta.[1]

Nuoruudessaan Erdoğan oli islamisti, mutta on sittemmin muuttanut linjaansa länsimieliseksi konservatiiviksi, joskin Wikileaks-vuodoissa paljastuneissa kommenteissa ovat yhdysvaltalaiset diplomaatit luonnehtineet häntä vallanhimoiseksi islamistiksi, ja myös maallistuneet turkkilaiset ovat huolissaan Turkin demokratian ja sananvapauden tilasta.[1]

Erdoğan ei kannata Natosta eroamista ja pitää Euroopan unionin jäsenyyttä tarpeellisena. Turkki aloitti virallisesti jäsenyysneuvottelut EU:n kanssa vuonna 2005. Toisaalta eräät merkittävät eurooppalaiset johtajat, kuten Nicolas Sarkozy ja Angela Merkel ovat asettuneet avoimen selkeästi Turkin EU-jäsenyyttä vastaan.[2] Sitä mukaa kun Turkin EU-jäsenyysprojekti on pitkittynyt, myös innostus siihen on laantunut. Keväällä 2014 Erdoğanin pääneuvonantaja ilmoitti, ettei Turkki tarvitse Eurooppaa.[3]

Pääministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AKP:n vaalivoiton jälkeen suhteet Israeliin huononivat. Vuoden 2006 vaalivoiton jälkeen Erdoğan otti vastaan Hamasin johtaja Khalid Maš’alin, sekä tapasi Iranin presidentti Mahmud Ahmadinedžadin Istanbulissa. Israelin hyökättyä vuoden 2008 lopussa Gazaan Israelin media väitti Erdoğan sanoneen Israelin tuhoutuvan ja Jumalan rankaisevan viattomien oikeuksien rikkojia.[4][5] Vuoden 2014 Israelin hyökkäys Gazaan sai hänet sanomaan että juutalaisvaltion toimet ”ylittävät barbaarisuudessaan Hitlerin”.[3]

Toinen Turkin ja Israelin välejä kiristänyt tapaus oli Israelin hyökkäys Gazan avustussaattueeseen merellä 31. toukokuuta 2010, jossa yhdeksän turkkilaista sai surmansa.

Erdoğan allekirjoitti 6. elokuuta 2009 Vladimir Putinin kanssa sopimuksen maan ensimmäisen ydinvoimalan rakentamisesta Akkuyuun Mersinin maakuntaan Välimeren rannalle.[6] Voimalaan oli tarkoitus valmistua 2016 mennessä neljä 1200 MW reaktoria. Suunnitelma kohtasi Turkissa vahvaa vastarintaa ja turkkilainen osapuoli peruutti projektin marraskuussa 2009 sähköntuotannon hintaan vedoten. Hurriyet-lehden arvioiden mukaan Turkki menetti sopimuksen peruuttamisessa noin kaksi miljardia dollaria.[7] Hanketta kuitenkin jatkettiin kesällä 2010 uusien neuvotteluiden jälkeen.[8]

Vuonna 2009 Erdoğan arvosteli kovin sanoin Sveitsiin kansanäänestystä, jossa kiellettiin minareettien rakentaminen maahan, ja sanoi sen heijastava Euroopassa lisääntyvää rasistista ja fasistista suuntausta. Hän piti myös islamofobiaa, kuten antisemitismiäkin, rikoksena ihmiskuntaa vastaan.[9]

Turkki asettui varhaisessa vaiheessa Syyrian kansannousun puolelle ja Erdoğan vaati Arabikevään kokemuksiin perustuen presidentti al-Assadin välitöntä eroamista, ja parin vuoden ajan hän oli vaatimassa kansainvälistä operaatiota Assadin syrjäyttämiseksi.[10] Turkkilaisen Halk TV:n haastattelussa Bashar al-Assad syytti Erdoğania siitä että hän salli kapinallisten käyttää Turkkia tukialueenaan ja terrorismin tukemisesta.[11]

Turkin välit Egyptiin katkesivat kuin Erdoğan arvosteli ankarasti vuoden 2013 sotilasvallankaappausta, joka syrjäytti hänen tukemansa Muslimiveljeskunnan.[3]

Puolueen säännöt estivät Erdoğania jatkamasta pääministerinä. Vuonna 2010 muutetun perustuslain mukaan presidentti valittiin vuonna 2014 suoralla kansanvaalilla. Erdoğan sai alustavien tulosten mukaan lähes 52 % äänistä. Presidentin asema on ollut lähinnä symbolinen, mutta Erdoğan ilmoitti käyttävänsä kaiken perustuslain suoman vallan.[12]

Erdoğan vastustaa sukupuolten tasa-arvoa ja on ilmaissut useasti, että islam on määritellyt naisen aseman, joka on käytännössä äitiys. Hänen mukaansa naisten päätehtävä on synnyttää[13] ja äitiydestä luopuminen merkitsee ihmisyydestä luopumista.[14] Erdoğanin mukaan naisten ei kuulu tehdä samanlaisia töitä kuin miesten, koska se on ihmisluonnon vastaista. Pääministerin mukaan työtehtävistä esimerkiksi sonnan kaivaminen on vastoin naisten herkkää luontoa.[13]

Erdoğanin hallitusta on syytetty pyrkimyksistä rajoittaa naisten oikeuksia, sillä Erdoğan ilmoitti vuonna 2014, että jokaisen turkkilaisen naisen pitäisi synnyttää kolme lasta ja että naisten oikeuksia jälkiehkäisypillereihin ja aborttiin pitäisi rajoittaa.[13] Vuonna 2013 Erdogan sanoi haluavansa estää nais- ja miesopiskelijoiden yhteisasumisen, mutta kysyttäessä kielsi puuttuneensa koskaan kenenkään yksityiselämään.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Zidan, Aishi: Sitruunakauppiaasta Turkin mahtimieheksi. Helsingin Sanomat 10.6.2011, s. B 2.
  2. German, French leaders emphasize opposition to Turkey joining EU Hurriyet.com (englanniksi)
  3. a b c http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Turkin+eristyneisyys+uhkaa+syventy%C3%A4/a1406344438259
  4. Turkey chooses sides Jerusalem Post. Viitattu 6.1.2009. (englanniksi)
  5. Israel: Erdogan's words 'unacceptable' Jerusalem Post. Viitattu 6.1.2009. (englanniksi)
  6. Russia signs deal to build Turkey's first nuclear power plant RIA Novosti (englanniksi)
  7. Turkey to lose $2bln from cancelled NPP project tender RIA Novosti (englanniksi)
  8. Emol.com
  9. Turkey's Erdogan Says Minaret Ban is Sign of Fascism Spiegel Online (englanniksi)
  10. Hogg, Jonny & Karadeniz, Tulay: Assad’s staying power leaves Turkey frustrated and exposed. 27.5.2014. (englanniksi)
  11. http://www.aljazeera.com/news/middleeast/2013/10/assad-turkey-will-pay-for-backing-rebels-2013104201945799943.html
  12. Erdogan emerges victorious in Turkish presidential elections amid low turnout 10.8.2014. The Guardian. Viitattu 11.8.2014. (englanniksi)
  13. a b c Erdoğan: Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on vastoin luontoa Yle Uutiset. Viitattu 5.6.2016.
  14. Erdogan: Jokaiselle turkkilaisnaiselle vähintään kolme lasta - "Äitiydestä luopuminen merkitsee ihmisyydestä luopumista" www.iltalehti.fi. Viitattu 5.6.2016. fi-FI
  15. Suomessa käynyt Erdogan: Emme puutu turkkilaisten yksityiselämään HS.fi. Viitattu 5.6.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Recep Tayyip Erdoğan -sitaatteja.