Kirsi Vainio-Korhonen
| Kirsi Vainio-Korhonen | |
|---|---|
 Kirsi Vainio-Korhonen Göteborgin kirjamessuilla 2016. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. helmikuuta 1958 Helsinki |
| Ammatti | historioitsija, tietokirjailija |
| Puoliso | Gustav Mikael Korhonen |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | suomi |
| Tyylilajit | tietokirjallisuus |
| Aiheet | sukupuolihistoria, naisten työn historia |
| Palkinnot | |
|
Vuoden tiedekirja (2012) |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kirsi-Maaria Vainio-Korhonen[2] (o.s. Vainio, s. 14. helmikuuta 1958 Helsinki)[2] on suomalainen professori, historioitsija ja tietokirjailija. Hän toimii Turun yliopistossa Suomen historian professorina ja keskittynyt tutkimuksessaan sukupuolihistoriaan ja naisten työn historiaan. Hän on kirjoittanut urallaan useita tietokirjoja, ja niistä Ujostelemattomat – kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa palkittiin Vuoden tiedekirjana.[3]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vainio-Korhonen aloitti tammikuussa 2003 Turun yliopiston Suomen historian professorina. Sitä ennen hän oli toiminut Suomen Akatemian tutkijana ja yliopiston luennoitsijana.[3] Hän on perehtynyt tutkimustyössään erityisesti sukupuolihistoriaan ja naisten työn historiaan.[4]
Vainio-Korhonen julkaisi vuonna 2008 teoksen Sophie Creutzin aika – aateliselämää 1700-luvun Suomessa. Sen päähenkilö on kreivitär Sophie Creutz, ja se käsittelee 1700-luvun historiaa, elämäntapaa ja ajatusmaailmaa kaakkoissuomalaisen aatelisperheiden näkökulmasta. Suomen herttuattaren arvoituksen keskushenkilö puolestaan on porvaristyttö Eva Merthen, joka oli Zacharias Topeliuksen varhainen Suomi-neito.[5]
Vuonna 2012 Vainio-Korhoselta ilmestyi kaksi teosta. Sophie Creutzin aika -teoksen eräänlainen jatko-osa oli Sofie Munsterhjelmin aika – aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa.[5] Ujostelemattomat – kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa puolestaan kertoo kätilöiden ammattikunnan historian kautta 1700-luvun käsitystä perheestä, lapsista ja seksuaalisuudesta. Teos palkittiin Vuoden tiedekirjana. Palkintolautakunta kehui teosta ansiokkaasta mikro- ja makrotasojen yhdistämisestä.[6] Se sai myös Lauri Jäntin säätiön kunniamaininnan[7] ja ehdokkuuden Kanava-palkintoon.[8]
Vainio-Korhosen ja Anu Lahtisen kirjoittama Lemmen ilot ja sydämen salat – suomalaisen rakkauden historiaa ilmestyi vuonna 2015. Se on ensimmäinen suomalaisen rakkauden ilmenemismuotoja käsittelevä laajamittainen teos.[9] Vainio-Korhonen sai vuonna 2016 Suomen tietokirjailijoiden tunnustuspalkinnon Tietokirjailijapalkinnon[4] ja vuonna 2020 Suomen Tiedeseuran myöntämän Professori Theodor Homénin Isänmaan historian palkinnon[1].
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirsi Vainio-Korhonen on syntynyt Helsingissä Esko Vainion ja Liisa Heikolan perheeseen. Hänen puolisonsa on filosofian tohtori, arkistopäällikkö Gustav Mikael Korhonen. Pariskunnalla on kaksi lasta.[2]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kultaa ja hopeaa mestarien työkirjoissa. Suomen kultasepäntyö Ruotsin ajan lopulla valtakunnallista taustaa vasten. Suomen historiallinen seura, 1994.
- Käsin tehty – miehelle ammatti, naiselle ansioiden lähde. Käsityötuotannon rakenteet ja strategiat esiteollisessa Turussa Ruotsin ajan lopulla. Suomen historiallinen seura, 1998.
- Ruokaa, vaatteita, hoivaa. Naiset ja yrittäjyys paikallisena ja yleisenä ilmiönä 1700-luvulta nykypäivään. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002.
- Sophie Creutzin aika. Aateliselämää 1700-luvun Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008.
- Suomen herttuattaren arvoitus. Suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta. Edita, 2009.
- Sofie Munsterhjelmin aika. Aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012.
- Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa. WSOY, 2012.
- Lemmen ilot ja sydämen salat. Suomalaisen rakkauden historiaa. WSOY, 2015. (kirjoitettu Anu Lahtisen kanssa)
- Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa: seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2018.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kirsi Vainio-Korhoselle Suomen Tiedeseuran palkinto Turun yliopisto 29.4.2020. Viitattu 30.4.2020.
- ↑ a b c Suomen historian ja fysikaalisen kemian uudet professorit virkoihinsa www.utu.fi. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 27.11.2017.
- ↑ a b Kirsi Vainio-Korhonen Turun yliopisto. Arkistoitu 11.10.2017. Viitattu 11.10.2017.
- ↑ a b Tietokirjailijapalkinto Suomen tietokirjailijat. Viitattu 11.10.2017.
- ↑ a b Kirsi Vainio-Korhonen Turun yliopisto. Arkistoitu 9.10.2016. Viitattu 11.10.2017.
- ↑ Vuoden Tiedekirja -palkinto 2012 Kirsi Vainio-Korhoselle 18.2.2015. Tieteellisten seurain valtuuskunta. Viitattu 11.10.2017.
- ↑ Vuoden Palkitut 2013 Lauri Jäntin säätiö. Viitattu 11.10.2017.
- ↑ Ensimmäisen Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu Otavan kirjasäätiö. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 11.10.2017.
- ↑ Mehr, Marissa: Laaja rakkauden historia keskiajasta tähän päivään TS.fi. 19.2.2015. Turun Sanomat. Viitattu 11.10.2017.
| ||||||||||||||||||
