Kanava-palkinto
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Kanava-palkinto on Kanava-lehden ja Otavan Kirjasäätiön yhteinen tietokirjoille vuosittain myöntämä palkinto. Se myönnetään vuoden parhaalle suomalaiselle politiikan, yhteiskunnan, talouden, historian tai kulttuurin alan tietokirjalle. Se myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012.[1]
Palkinnon arvo on 10 000 euroa.[1]
Palkitut ja ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Kirjailija | Kirja | Esiraati | Valitsija | Muut ehdokkaat |
|---|---|---|---|---|---|
| 2012 | Elina Lappalainen | Syötäväksi kasvatetut – miten ruokasi eli elämänsä (Atena)[1] | Seppo Zetterberg & Johanna Vehkoo[2] | Ville Pernaa[2] | Kai Häggman: Sanojen talossa – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1890-luvulta talvisotaan (SKS) Markku Kuisma & Teemu Keskisarja: Erehtymättömät – tarina suuresta pankkisodasta ja liikepankeista Suomen kohtaloissa (WSOY) Mirkka Lappalainen: Jumalan vihan ruoska – suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697 (Siltala) Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset suomalaiset – kohtaamisia 1896–1953 (SKS) Hanna Nikkanen: Verkko ja vapaus (Into) Heikki Patomäki: Eurokriisin anatomia – mitä globalisaation jälkeen? (Into) Sirkka-Liisa Ranta: Naisten työt – pitkiä päiviä, arkisia askareita (Karisto) Jukka Tarkka: Karhun kainalossa – Suomen kylmä sota 1947-1990 (Otava) Kirsi Vainio-Korhonen: Ujostelemattomat – kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa (WSOY)[2] |
| 2013 | Petteri Pietikäinen | Hulluuden historia (Gaudeamus)[1] | Marketta Mattila & Juhana Aunesluoma[3] | Ville Pernaa[3] | Heikki Aittokoski: Narrien laiva. Matka pieleen menneessä maailmassa (HS-kirjat) Elina Grundström: Musta orkidea. Tositarina kukkasista jotka menettivät tuoksunsa (Nemo) Markku Jokisipilä & Janne Könönen: Kolmannen valtakunnan vieraat. Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933–1944 (Otava) Pauliina Kainulainen: Metsän teologia (Kirjapaja) Harri Kalha: Birger Kaipiainen (SKS) Mia Kankimäki: Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (Otava) Rauli Partanen, Harri Paloheimo & Heikki Waris: Suomi öljyn jälkeen (Into) Mikko-Olavi Seppälä & Riitta Seppälä: Aale Tynni. Hymyily, kyynel, laulu (WSOY) Juhani Suomi: Mannerheim. Viimeinen kortti? (Siltala)[3] |
| 2014 | Kalle Kniivilä | Putinin väkeä – Venäjän hiljainen enemmistö (Into)[1] | Elina Grundström & Mikko Majander[4] | Ville Pernaa[4] | Timo Harakka: Suuri kiristys – Tie ulos eurokriisistä (Schildts & Söderström) Markku Jokisipilä: Punakone ja vaahteranlehti (Otava) Mirkka Lappalainen: Pohjolan leijona – Kustaa II Adolf ja Suomi 1611-1632 (Siltala) Hanna Nikkanen & Antti Järvi: Karanteeni – kuinka AIDS saapui Suomeen (Siltala) Semi Purhonen ja työryhmä: Suomalainen maku – Kulttuuripääoma, kulutus ja elämäntyylien sosiaalinen eriytyminen (Gaudeamus) Panu Rajala: Tulisoihtu pimeään – Olavi Paavolaisen elämä (WSOY) Agneta Rahikainen: Edith – runoilijan elämä ja myytti (Schildts & Söderström) Maarit Tyrkkö: Tyttö ja nauhuri (WSOY) Liisa Vihmanen: Varpaille – Balettia koko elämä (Kirjapaja)[4] |
| 2015 | Markku Kuisma | Venäjä ja Suomen talous 1700–2015 (Siltala)[5] | Markku Jokisipilä & Elina Lappalainen[6] | Tuomo Lappalainen[6] | Niina Junttila: Kavereita nolla – Lasten ja nuorten yksinäisyys (Tammi) Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiskiista (Into) Yusuf M. Mubarak, Eva Nilsson & Niklas Saxén: Suomen somalit (Into) Iris Pasternack: Tautitehdas – Miten ylidiagnostiikka tekee meistä sairaita? (Atena) Touko Perko: Mies, liekki ja unelma – Nobelisti A. I. Virtasen elämäntyö (Otava) Maija Salmi: Paholaisen juna – Matkalla kohti amerikkalaista unelmaa (Atena) Ville Similä & Mervi Vuorela: Valtio vihaa sua – Suomalainen punk ja hardcore 1985–2015 (Like) Tuomas Tepora: Sodan henki – Kaunis ja ruma talvisota (WSOY) Pekka Valtonen: Puolen maailman valtias – Kaarle V:n 1500-luku ja Euroopan mahdin synty (Gaudeamus)[6] |
| 2016 | Tiina Airaksinen, Elina Sinkkonen & Minna Valjakka | Enemmän kuin puoli taivasta (Art House)[7] | Johanna Korhonen & Vesa Vares[8] | Tuomo Lappalainen[8] | Marjaliisa Hentilä & Seppo Hentilä: Saksalainen Suomi 1918 (Siltala) Maijastina Kahlos: Rooman viimeiset päivät (Otava) Katja Kettu, Meeri Koutaniemi & Maria Seppälä: Fintiaanien mailla (WSOY) Juho Saari (toim.): Yksinäisten Suomi (Gaudeamus)[8] |
| 2017 | Hanna Nikkanen ja työryhmä | Hyvän sään aikana. Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken (Into)[9] | Unto Hämäläinen & Mari K. Niemi | Tuomo Lappalainen | Martti Backman: Vakoojat. Vilho Pentikäisen pako ja neuvostovakoilun romahdus 1933 (Gummerus) Perttu Immonen: Suomen rahvaan historia. Kolmen suvun elämää keskiajalta 1800-luvulle (Atena) Minna Maijala: Kultakauden maanalainen vastarinta. Sortokauden taisto isänmaan ja sananvapauden puolesta (Otava) Henrik Meinander: Gustaf Mannerheim – Aristokraatti sarkatakissa (Otava)[10] |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Kanava-tietokirjapalkinto Otavan Kirjasäätiö. Viitattu 30.10.2015.
- ↑ a b c Heikkinen, Susan: Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat julki Suomen Kuvalehti. 19.10.2012. Viitattu 30.10.2016.
- ↑ a b c Heikkinen, Susan: Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu Suomen Kuvalehti. 18.10.2013. Viitattu 30.10.2016.
- ↑ a b c Kanava-palkintoa tavoittelee vuoden 2014 kymmenen parasta tietokirjaa Otavan Kirjasäätiö. Viitattu 30.10.2016.
- ↑ Kanava-palkinto Markku Kuisman Venäjä-kirjalle – ”Tärkeistäkin aiheista voi kirjoittaa ilman turhaa ryppyotsaisuutta” Suomen Kuvalehti. 29.10.2015. Viitattu 30.10.2015.
- ↑ a b c Penttilä, Pauliina: Näistä kymmenestä yksi voittaa Kanava-palkinnon Suomen Kuvalehti. 22.10.2015. Viitattu 30.10.2016.
- ↑ Vuoden 2016 Kanava-voittaja vapauttaa kiinalaiset naiset nyrkin ja hellan välistä Otavan Kirjasäätiö. Viitattu 31.10.2017.
- ↑ a b c Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu: Raadin jäsenet Johanna Korhonen ja Vesa Vares kehuvat tietokirjallisuuden tasoa Otavan Kirjasäätiö. Viitattu 30.10.2016.
- ↑ Vuoden 2017 Kanava-voittaja tuo esiin ilmastonmuutoksen monet puolet Otavan Kirjasäätiö. Viitattu 21.11.2017.
- ↑ Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu: Raadin jäsenet Unto Hämäläinen ja Mari K. Niemi korostavat sujuvan kerronnan merkitystä Otavan Kirjasäätiö. Viitattu 21.11.2017.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
