Kanava-palkinto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kanava-palkinto on Kanava-lehden ja Otavan Kirjasäätiön yhteinen tietokirjalle vuosittain myöntämä palkinto. Se myönnetään vuoden parhaalle suomalaiselle politiikan, yhteiskunnan, talouden, historian tai kulttuurin alan tietokirjalle. Se myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012. Palkinnon arvo on 10 000 euroa.[1]

Palkitut ja ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Kirjailija[1] Kirja[1] Esiraati Valitsija Muut ehdokkaat
2012 Elina Lappalainen Syötäväksi kasvatetut – miten ruokasi eli elämänsä (Atena) Seppo Zetterberg & Johanna Vehkoo[2] Ville Pernaa[2] Kai Häggman: Sanojen talossa – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1890-luvulta talvisotaan (SKS)
Markku Kuisma & Teemu Keskisarja: Erehtymättömät – tarina suuresta pankkisodasta ja liikepankeista Suomen kohtaloissa (WSOY)
Mirkka Lappalainen: Jumalan vihan ruoska – suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697 (Siltala)
Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset suomalaiset – kohtaamisia 1896–1953 (SKS)
Hanna Nikkanen: Verkko ja vapaus (Into)
Heikki Patomäki: Eurokriisin anatomia – mitä globalisaation jälkeen? (Into)
Sirkka-Liisa Ranta: Naisten työt – pitkiä päiviä, arkisia askareita (Karisto)
Jukka Tarkka: Karhun kainalossa – Suomen kylmä sota 1947–1990 (Otava)
Kirsi Vainio-Korhonen: Ujostelemattomat – kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa (WSOY)[2]
2013 Petteri Pietikäinen Hulluuden historia (Gaudeamus) Marketta Mattila & Juhana Aunesluoma[3] Ville Pernaa[3] Heikki Aittokoski: Narrien laiva. Matka pieleen menneessä maailmassa (HS-kirjat)
Elina Grundström: Musta orkidea. Tositarina kukkasista jotka menettivät tuoksunsa (Nemo)
Markku Jokisipilä & Janne Könönen: Kolmannen valtakunnan vieraat. Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933–1944 (Otava)
Pauliina Kainulainen: Metsän teologia (Kirjapaja)
Harri Kalha: Birger Kaipiainen (SKS)
Mia Kankimäki: Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (Otava)
Rauli Partanen, Harri Paloheimo & Heikki Waris: Suomi öljyn jälkeen (Into)
Mikko-Olavi Seppälä & Riitta Seppälä: Aale Tynni. Hymyily, kyynel, laulu (WSOY)
Juhani Suomi: Mannerheim. Viimeinen kortti? (Siltala)[3]
2014 Kalle Kniivilä Putinin väkeä – Venäjän hiljainen enemmistö (Into) Elina Grundström & Mikko Majander[4] Ville Pernaa[4] Timo Harakka: Suuri kiristys – Tie ulos eurokriisistä (Schildts & Söderströms)
Markku Jokisipilä: Punakone ja vaahteranlehti (Otava)
Mirkka Lappalainen: Pohjolan leijona – Kustaa II Adolf ja Suomi 1611–1632 (Siltala)
Hanna Nikkanen & Antti Järvi: Karanteeni – kuinka AIDS saapui Suomeen (Siltala)
Semi Purhonen ja työryhmä: Suomalainen maku – Kulttuuripääoma, kulutus ja elämäntyylien sosiaalinen eriytyminen (Gaudeamus)
Panu Rajala: Tulisoihtu pimeään – Olavi Paavolaisen elämä (WSOY)
Agneta Rahikainen: Edith – runoilijan elämä ja myytti (Schildts & Söderströms)
Maarit Tyrkkö: Tyttö ja nauhuri (WSOY)
Liisa Vihmanen: Varpaille – Balettia koko elämä (Kirjapaja)[4]
2015 Markku Kuisma Venäjä ja Suomen talous 1700–2015 (Siltala)[5] Markku Jokisipilä & Elina Lappalainen[6] Tuomo Lappalainen[6] Niina Junttila: Kavereita nolla – Lasten ja nuorten yksinäisyys (Tammi)
Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiskiista (Into)
Yusuf M. Mubarak, Eva Nilsson & Niklas Saxén: Suomen somalit (Into)
Iris Pasternack: Tautitehdas – Miten ylidiagnostiikka tekee meistä sairaita? (Atena)
Touko Perko: Mies, liekki ja unelma – Nobelisti A. I. Virtasen elämäntyö (Otava)
Maija Salmi: Paholaisen juna – Matkalla kohti amerikkalaista unelmaa (Atena)
Ville Similä & Mervi Vuorela: Valtio vihaa sua – Suomalainen punk ja hardcore 1985–2015 (Like)
Tuomas Tepora: Sodan henki – Kaunis ja ruma talvisota (WSOY)
Pekka Valtonen: Puolen maailman valtias – Kaarle V:n 1500-luku ja Euroopan mahdin synty (Gaudeamus)[6]
2016 Tiina Airaksinen, Elina Sinkkonen & Minna Valjakka Enemmän kuin puoli taivasta (Art House)[7] Johanna Korhonen & Vesa Vares[8] Tuomo Lappalainen[8] Marjaliisa Hentilä & Seppo Hentilä: Saksalainen Suomi 1918 (Siltala)
Maijastina Kahlos: Rooman viimeiset päivät (Otava)
Katja Kettu, Meeri Koutaniemi & Maria Seppälä: Fintiaanien mailla (WSOY)
Juho Saari (toim.): Yksinäisten Suomi (Gaudeamus)[8]
2017 Hanna Nikkanen ja työryhmä Hyvän sään aikana. Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken (Into) Unto Hämäläinen & Mari K. Niemi Tuomo Lappalainen Martti Backman: Vakoojat. Vilho Pentikäisen pako ja neuvostovakoilun romahdus 1933 (Gummerus)
Perttu Immonen: Suomen rahvaan historia. Kolmen suvun elämää keskiajalta 1800-luvulle (Atena)
Minna Maijala: Kultakauden maanalainen vastarinta. Sortokauden taisto isänmaan ja sananvapauden puolesta (Otava)
Henrik Meinander: Gustaf Mannerheim – Aristokraatti sarkatakissa (Otava)[9]
2018 Mirkka Lappalainen[10] Pohjoisen noidat Tuomas Forsberg, Tiina Raevaara[11] Tuomo Lappalainen Seppo Hentilä: Pitkät varjot (Siltala)
Minttu Jaakkola, Timo Vuorisalo ja Lasse Peltonen: Saimaannorppa ja ihminen (Into)
Kirsi Vainio-Korhonen: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa (SKS)
Antto Vihma, Jarno Hartikainen, Hannu-Pekka Ikäheimo ja Olli Seuri: Totuuden jälkeen (Teos)[12]
2019 Juha Kauppinen Monimuotoisuus – Kertomuksia katoamisista (Siltala) Markku Kuisma, Riikka Suominen[13] Tuomo Lappalainen Jouko Aaltonen ja Seppo Sivonen: Orjia ja isäntiä – Ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla (Into)
Asta Leppä: Sävyttömät sanat – Kun vastakkainasettelut saivat vallan (Kirjapaja)
Sanna Nyqvist: Räjähdemiehen perintö ‒ vallasta, kirjallisuudesta ja Nobelin palkinnosta (Tammi)
Jouni Tikkanen: Lauma – 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa (Otava)[13]
2020 Saana-Maria Jokinen Ääniä sodasta – Syyrian tie vallankumouksesta suursotaan (Gaudeamus) Katri Merikallio & Jukka-Pekka Pietiäinen[14] Tuomo Lappalainen[14] Heikki Aittokoski: Onnellistan saari – matka täydelliseen yhteiskuntaan (HS Kirjat)
Marko Juntunen: Matkalla islamilaisessa Suomessa (Vastapaino)
Mikko Majander: Komplekseja, kilpailua ja kumppanuutta Suomen ja Ruotsin suhteissa (Siltala)
Leena Malkki: Mitä tiedämme terrorismista (Otava)[14]
2021 Ritva Kylli Suomen ruokahistoria. Suolalihasta sushiin (Gaudeamus) Kati Katajisto, Matti Mörttinen[15] Tuomo Lappalainen[15] Minna Maijala: Katri Vala. Kulkuri ja näkijä (Otava)
Jaakkojuhani Peltonen: Aleksanteri Suuri. Sankari ja myytti (Gaudeamus)
Helena Ruuska: Mary Gallen-Kallela. Olisit villiä villimpi (WSOY)
Hanna-Reetta Schreck: Säkenöivät ja oikukkaat. Suomen kultakauden naisia (Like)[15]
2022 Reetta Hänninen Tulisydän – Maissi Erkon kiihkeä elämä (Otava)[16] Pauliina Raento, Heikki Vento[16] Tuomo Lappalainen[16] Jessica Haapkylä: Valtameret ja ilmastonmuutos. Miten meret auttavat meitä ja miten me autamme meriä (Minerva)
Mikko Huhtamies: Seitsemäs vyöhyke. Pohjoista merihistoriaa (Siltala)
Antti Malinen ja Tuomo Tamminen: Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa (Gaudeamus)
André Swanström: Valkoisen uskon soturi. Jääkäri, pappi ja SS-mies Kalervo Kurkiala (Atena)[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Kanava-tietokirjapalkinto Otavan Kirjasäätiö. Viitattu 30.10.2015.
  2. ↑ a b c Heikkinen, Susan: Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat julki Suomen Kuvalehti. 19.10.2012. Viitattu 30.10.2016.
  3. ↑ a b c Heikkinen, Susan: Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu Suomen Kuvalehti. 18.10.2013. Viitattu 30.10.2016.
  4. ↑ a b c Kanava-palkintoa tavoittelee vuoden 2014 kymmenen parasta tietokirjaa Otavan Kirjasäätiö. Arkistoitu 30.10.2016. Viitattu 30.10.2016.
  5. ↑ Kanava-palkinto Markku Kuisman Venäjä-kirjalle – ”Tärkeistäkin aiheista voi kirjoittaa ilman turhaa ryppyotsaisuutta” Suomen Kuvalehti. 29.10.2015. Viitattu 30.10.2015.
  6. ↑ a b c Penttilä, Pauliina: Näistä kymmenestä yksi voittaa Kanava-palkinnon Suomen Kuvalehti. 22.10.2015. Viitattu 30.10.2016.
  7. ↑ Korhonen, Johanna: Vuoden 2016 Kanava-voittaja vapauttaa kiinalaiset naiset nyrkin ja hellan välistä 3.11.2016. Suomen Kuvalehti. Viitattu 20.10.2022.
  8. ↑ a b c Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu: Raadin jäsenet Johanna Korhonen ja Vesa Vares kehuvat tietokirjallisuuden tasoa Otavan Kirjasäätiö. Arkistoitu 30.10.2016. Viitattu 30.10.2016.
  9. ↑ Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu: Raadin jäsenet Unto Hämäläinen ja Mari K. Niemi korostavat sujuvan kerronnan merkitystä Otavan Kirjasäätiö. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 21.11.2017.
  10. ↑ SK:n journalistipalkinto Venäjä-asiantuntijalle: Arja Paananen kirjoittaa suomalaisille suuresta naapurista Suomen Kuvalehti. 31.10.2018. Viitattu 1.11.2018.
  11. ↑ Tuomo Lappalainen: Tietokirjailijaksi on monta tietä. Kanava, 2018, nro 7, s. 3.
  12. ↑ Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu: vuoden 2018 ehdokaskirjat käsittelevät historiaa, luonnonsuojelua ja totuudenjälkeistä aikaa Otavan Kirjasäätiö. Arkistoitu 30.10.2016. Viitattu 27.10.2018.
  13. ↑ a b Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu: vuoden 2019 ehdokaskirjat käsittelevät vallankäytön eri muotoja ja suomalaisten suhdetta luontoon Otavan Kirjasäätiö. Arkistoitu 31.10.2019. Viitattu 31.10.2019.
  14. ↑ a b c Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu: vuoden 2020 ehdokaskirjoja yhdistävät ajankohtaisuus ja kansainvälisyys Otavan Kirjasäätiö. Arkistoitu 1.11.2020. Viitattu 31.10.2020.
  15. ↑ a b c Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu: vuoden 2021 ehdokaskirjoissa korostuvat kulttuuri ja henkilöhistoria 28.10.2021. Otavan Kirjasäätiö. Arkistoitu 2.11.2021. Viitattu 11.11.2021.
  16. ↑ a b c Suomen Kuvalehden journalistipalkinto STT:n toimituspäällikkö Laura Kolulle, Kanava-palkinto Reetta Hänniselle Karjalainen. 23.11.2022. Sanomalehti Karjalainen Oy. Viitattu 23.11.2022.
  17. ↑ Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat valittu: vuoden 2022 ehdokaskirjat ovat sujuvasti yleistajuistettua tiedettä 27.10.2022. Otavan Kirjasäätiö. Viitattu 23.11.2022.


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kanava-palkinto&oldid=21039103”