Vuoden tiedekirja

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vuoden tiedekirja on Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Suomen tiedekustantajien liiton vuosittain myöntämä kirjallisuuspalkinto Suomessa julkaistulle tutkimuskirjallisuudelle. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 1989 kymmenelle edellisenä vuonna julkaistulle teokselle. Vuodesta 2004 lähtien palkinto on ollut suuruudeltaan 10 000 euroa.

Aluksi palkinnon jakajana oli vain Tieteellisten seurain valtuuskunta. Tiedekustantajien liitto tuli mukaan vuonna 1995, mistä lähtien palkinto on jaettu vain yhdelle teokselle. Lisäksi jaetaan kunniamainintoja.[1]

Vuoden Tiedekirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1988
    • Rationality and Legitimacy. Essays on Political Theory, toimittaneet Dag Anckar, Hannu Nurmi ja Matti Wiberg (Valtiotieteellinen yhdistys)
    • Märta Hirn, Finland framställt i teckningar (Svenska litteratursällskapet i Finland)
    • Mikael Agricolan kieli, toimittanut Esko Koivusalo (SKS)
    • Isaac Newton – jättiläisen hartioilla, toimittaneet Raimo Lehti, Tapio Markkanen ja Jan Rydman (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa)
    • Eino Murtorinne, The History of Finnish Theology 1828–1918 (Suomen Tiedeseura)
    • Juhani Niemi, Viime sotien kirjat (SKS)
    • Minä, toimittaneet Ilkka Niiniluoto ja Petri Stenman (Suomen Filosofinen Yhdistys)
    • Panu Rajala, Siljan synty. F. E. Sillanpää vuosina 1923–1931 (SKS)
    • Kalevi Rikkinen, Ragnar Hult and the Emergence of Geography in Finland 1880–1900 (Suomen Maantieteellinen Seura)
  • 1989
    • Bjarne Huldén, Antiken och tekniken (Svenska Tekniska Vetenskapsakademien)
    • Suomen puu- ja pensaskasvio, toimittaneet Leena Hämet-Ahti, Annikki Palmén, P. Alanko ja P. M. A. Tigerstedt (Dendrologian seura)
    • Paholaisen asianajaja: Opaskirja skeptikolle, toimittaneet Heta Häyry, Hannu Karttunen ja Matti Virtanen (Ursa)
    • Hullun kirjoissa. Näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen, toimittaneet Pekka Laaksonen, Ulla Piela, Pirkko Lahti (SKS)
    • Matka-arkku. Suomalaisia tutkimusmatkailijoita, toimittanut Markku Löytönen (SKS)
    • Marja-Liisa Swantz, Transfer of Technology as an Intercultural Process (Suomen Antropologinen Seura)
  • 1990
    • Historia nyt. Näkemyksiä suomalaisesta historian tutkimuksesta, toimittaneet Pekka Ahtiainen & al. (WSOY / Historiallinen Yhdistys)
    • Eero Kiviniemi, Perustietoa paikannimistä (SKS)
    • Louhen sanat. Kirjoituksia kansanperinteen naisista, toimittaneet Aili Nenola ja Senni Timonen (SKS)
    • Heikki Oja ja Markku Poutanen, Aurinkokuntamme (Ursa)
    • Kari Tarkiainen, Finnarnas historia i Sverige. Inflyttarna från Finland under det gemensamma rikets tid (Suomen Historiallinen Seura)
    • Åsa Ringbom, Societetshusen i Storfurstendömet Finland (Suomen Muinaismuistoyhdistys)
  • 1991
    • Matti Eronen, Jääkausien jäljillä. (Ursa)
    • Inkeri. Historia, kansa, kulttuuri, toimittaneet Pekka Nevalainen ja Hannes Sihvo (SKS)
    • Gunnar Suolahti, Elämää Suomessa 1700-luvulla. Jälkisanat Matti Klinge (SKS)
  • 1992
    • Bo Lönnqvist, Ting, rum och barn. Historisk-antropologiska studier i kulturella gränsöverskridande (Suomen Muinaismuistoyhdistys)
  • 1993
    • Lauri Honko, Senni Timonen, Michael Branch, Keith Bosley, The Great Bear. A Thematic Anthology of Oral Poetry in Finno-Ugrian Languages (SKS)
    • Hannu Karttunen, Olli Manner, Pentti Tuovinen, Tähtitaivas 2000 Kartasto ja käsikirja (Ursa)
    • Aira Kemiläinen, Suomalaiset, outo Pohjolan kansa. Rotuteoriat ja kansallinen identiteetti (Suomen Historiallinen Seura)
  • 1994
    • Anneli Asplund, Balladeja ja arkkiveisuja. Suomalaisia kertomalauluja (SKS)
    • Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku (Suomen Muinaismuistoyhdistys)
    • Pertti Karkama, Kirjallisuus ja nykyaika. Suomalaisen sanataiteen teemoja ja tendenssejä (SKS)
    • Allan Tiitta, Harmaakiven maa. Zacharias Topelius ja Suomen maantiede (Suomen Tiedeseura)
  • 1995
    • Maija Kallinen, Change and Stability. Natural Philosophy at the Academy of Turku (Suomen Historiallinen Seura)
  • 1996
    • Kerstin Smeds, Helsingfors–Paris. Finland på världsutställningarna 1851–1900. (Svenska litteratursällskapet i Finland & Finska historiska samfundet/Suomen Historiallinen Seura)
  • 1997
    • Suomen luonnon sata vuotta. Suomen Biologian Seuran Vanamon juhlakirja, toimittanut Juhani Mänttäri (Suomen Biologian Seura Vanamo)
  • 1998
    • Juha Sihvola, Toivon vuosituhat. Eurooppalainen ihmiskuva ja suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus (Atena)
  • 1999
    • Raimo Lehti, Galileo Galilei. Sidereus Nuncius. "Tarina Galileista ja kaukoputkesta" (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa)
  • 2000
    • Reijo Norio Suomi-neidon geenit. Tautiperinnön takana, juurillemme johtamassa (Otava)
  • 2001
    • Kimmo Katajala, Suomalainen kapina. Talonpoikaislevottomuudet ja poliittisen kulttuurin muutos Ruotsin ajalla (n. 1150–1800) (SKS)
  • 2002
    • Anna Kortelainen, Albert Edelfeltin fantasmagoria: nainen, "Japani", tavaratalo (SKS)
  • 2003[2]
    • Kehitysbiologia. Solusta yksilöksi, toimittaneet Hannu Sariola, Mikko Frilander, Tapio Heino, Jukka Jernvall, Juha Partanen, Kirsi Sainio, Marjo Salminen ja Irma Thesleff. (Kustannus Oy Duodecim)
  • 2004[3]
    • Markku Kuisma, Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi. Kansallis-Osake-Pankki 1940–1995 (SKS)
  • 2005[4]
    • Kimmo Rentola, Vallankumouksen aave. Vasemmisto, Beljakov ja Kekkonen 1970 (Otava)
  • 2006[5]
  • 2007[6]
    • Merete Mazzarella, Fredrika Charlotta född Tengström. En nationalskalds hustru (Svenska litteratursällskapet i Finland)
  • 2008[7]
  • 2009[8]
    • Mikko Ylikangas, Unileipää, kuolonvettä, spiidiä. Huumeet Suomessa 1800-1950
  • 2010
    • Helena Hallenberg ja Irmeli Perho, Ruokakulttuuri islamin maissa, Gaudeamus 2010[9]
  • 2011
  • 2012[12]
    • Kirsi Vainio-Korhonen, Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa, WSOY 2012
      • Kunniamaininta: Veli-Pekka Lehtola, Saamelaiset suomalaiset. Kohtaamisia 1896–1953, SKS 2012
      • Kunniamaininta: Annamari Vänskä, Muodikas lapsuus. Lapset muotikuvissa, Gaudeamus 2012
  • 2013[13]
    • Anna-Leena Siikala, Itämerensuomalaisten mytologia, SKS 2013
      • Kunniamaininta: Johanna Hurtig, Taivaan taimet. Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta, Vastapaino 2013
  • 2014[14]
  • 2015[15]
    • Inkeri Koskinen: Villi Suomen historia. Välimeren Väinämöisestä Äijäkupittaan pyramideihin, Tammi 2015
  • 2016[16]
    • Marjo Laitala ja Vesa Puuronen: Yhteiskunnan tahra? Koulukotien kasvattien vaietut kokemukset, Vastapaino 2016
      • Kunniamaininta: Ilkka Hanski: Tutkimusmatkoja saarille: Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa, Gaudeamus 2016

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vuoden tiedekirja-palkinto
  2. Vuosien 1988-2003 tiedekirjat
  3. Vuoden 2004 tiedekirja
  4. Vuoden 2005 tiedekirja
  5. Vuoden 2006 tiedekirja
  6. Vuoden tiedekirja -palkinto Merete Mazzarellalle Tieteellisten seurain valtuuskunta. Viitattu 29.9.2008.
  7. Vuoden tiedekirjaksi valittiin ilmastohistoriateos MTV3.fi. Tieteellisten seurain valtuuskunta. Viitattu 7.1.2009.
  8. Vuoden tiedekirja kertoo Suomen huumehistoriasta Suomenkuvalehti.fi. 26.3.2010. Viitattu 26.3.2010.
  9. Vuoden tiedekirja esittelee islamilaista ruokakulttuuria, Yle.fi, viitattu 12.1.2011
  10. Vuoden tiedekirjapalkinto Tuomas Teporalle 23.3.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.3.2012.
  11. Lippujen historia sai vuoden tiedekirja -palkinnon, Yle.fi/uutiset, viitattu 24.3.2012
  12. Vuoden tiedekirja 2012 Tieteellisten seurain valtuuskunta. Viitattu 3.4.2014.
  13. Vuoden tiedekirja 2013 Tieteellisten seurain valtuuskunta. Viitattu 3.4.2014.
  14. Vuoden tiedekirja 2014 Tieteellisten seurain valtuuskunta. Viitattu 9.2.2015.
  15. Vuoden tiedekirja -palkinto 2015 Inkeri Koskiselle 14.3.2016. tsv.fi: Tieteellisten seurain valtuuskunta. Viitattu 16.3.2016.
  16. Vuoden tiedekirja -palkinto 2016 Marjo Laitalalle ja Vesa Puuroselle 11.1.2017. tsv.fi. Viitattu 11.1.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]