Siirry sisältöön

Tietokirjallisuuden Finlandia

Wikipediasta

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto (vuoteen 2015 saakka Tieto-Finlandia-palkinto) on vuodesta 1989 myönnetty suomalainen kirjallisuuspalkinto. Sen jakaa Suomen Kirjasäätiö. Se voidaan myöntää ”ansiokkaalle suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle, jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen”. Palkinnon suuruus on 30 000 euroa.[1] Alkuperäinen palkintosumma oli 100 000 markkaa.[2] Vuonna 1998 palkintosumma nousi 150 000 markkaan.[3]

Kirjasäätiön hallitus asettaa kolmihenkisen valintalautakunnan, joka nimeää palkintoehdokkaaksi kolmesta kuuteen kirjaa sekä henkilön, joka valitsee ehdokkaista lopullisen palkinnonsaajan.[4] Yhden valitsijan malli otettiin käyttöön vuonna 1999.[5] Sen käyttöönottoa perusteltiin sillä, että yksi valitsija selkeyttää valintaprosessia ja toimii median mielenkiinnon herättäjänä. Aiemmin valintalautakunta päätti myös palkinnon saajan.[6]

Palkinnon myöntökriteerit ovat muuttuneet vuosien saatossa. Alun perin palkinto annettiin ”ansiokkaalle kotimaiselle tietokirjalle, joka esittelee uutta tutkimusta, havainnollistaa yleistajuisesti tietoa tai ottaa ajankohtaisesti kantaa”.[7] Vuoden 1998 sääntöjen mukaan palkinto voitiin myöntää ”ansiokkaalle suomalaiselle tieto- tai oppikirjalle”.[8] Tieteentekijät ja tietokirjailijat ovat arvostelleet palkinnon perusteita liian löyhiksi, viihteellisiksi ja epätieteellisiksi.[9]

Vuonna 2016 palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa nimellä tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto.[10]

Palkitut ja ehdokkaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Kirjailija[11] Kirja[11] Valitsija(t) Kirjoitus-
kieli 		Muut ehdokkaat[11]
1989 Erik Tawaststjerna Jean Sibelius 1–5 Esko Häkli
Anto Leikola
Jorma Kaimio[2]		 suomi Pekka Teerikorpi & Mauri Valtonen: Kosmos: Maailmamme muuttuva kuva (kunniamaininta)
Seppo Zetterberg (päätoim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen (kunniamaininta)
Riitta Nikula: Armas Lindgren 1874–1989: Arkkitehti (kunniamaininta)
Linda Jakobson: Mureneva muuri: Vuosi kiinalaisena (kunniamaininta)
1990 Markku Löytönen (toim.) Matka-arkku: Suomalaisia tutkimusmatkailijoita Arne Rousi
Jaakko Nousiainen
Pentti Virrankoski[12]		 suomi Matti Kamppinen, Pasi Laihonen & Timo Vuorisalo (toim.): Kulttuurieläin (kunniamaininta)
Nils Erik Wickberg: Städer, byggnader... (kunniamaininta)
Keijo Korhonen: Mitalin toinen puoli (kunniamaininta)
1991 Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio & Pekka Ojalainen Suomen päiväperhoset Jali Ruuskanen
Katarina Eskola
Juhani Lokki[13]		 suomi Matti Klinge, Laura Kolbe, Maria-Liisa Nevala & Päivi Setälä: Kuningatar Kristiina – aikansa eurooppalainen (kunniamaininta)
Raimo Lehti: Tanssi auringon ympäri (kunniamaininta)
Kurt Zilliacus (toim.): ”Finska skären” (kunniamaininta)
Lauri Haataja & Martti Lintunen: Karjala-nostalgia (kunniamaininta)
Osmo Kontula & Maarit Miettinen (toim.): Seksuaalinen mielihyvä (kunniamaininta)
1992 Jukka Salo & Mikko Pyhälä Amazonia Seppo Zetterberg
Nils Mustelin
Riitta Nikula[14]		 suomi Nils Edelman: Viisaita ja veijareita geologian maailmassa (kunniamaininta)
Varpu Lindström: Uhmattaret. Suomalaisten siirtolaisnaisten vaiheita Kanadassa 1890–1930 (kunniamaininta)
Pekka Nevalainen & Hannes Sihvo (toim.): Inkeri. Historia, kansa, kulttuuri (kunniamaininta)
Ismo Nuuja, Jouni Paarlahti, Risto Palokangas & Risto Hamari: Kestävä tulevaisuus. Ympäristöopas (kunniamaininta)
Hannes Saarinen: Berliini. Kulttuuria ja historiaa (kunniamaininta)
1993 Erik Wahlström, Tapio Reinikainen & Eeva-Liisa Hallanaro Ympäristön tila Suomessa Ilkka Niiniluoto
Klaus Mäkelä
Risto Varteva[15]		 suomi Helena Allahwerdi & Helena Hallenberg (toim.): Islamin porteilla (kunniamaininta)
Eeva Furman: Saariston luonto (kunniamaininta)
Kalevi Haikara: Bertolt Brechtin aika, elämä ja tuotanto (kunniamaininta)
Matti Kortteinen: Kunnian kenttä (kunniamaininta)
Juha Siltala: Suomalainen ahdistus (kunniamaininta)
1994 Heikki Ylikangas Tie Tampereelle Jukka Kemppinen
Matti Kortteinen
Tuula Koukku[16]		 suomi Kari Cantell: Interferonin tarina. Tiedemiehen elämää – iloja ja suruja
Tuula Karjalainen: Ikuinen sunnuntai. Martta Wendelinin kuvien maailma
Veijo Meri: Maassa taivaan saranat. Suomalaisten historia vuoteen 1814
Panu Rajala: Korkea päivä ja ehtoo. F. E. Sillanpää vuosina 1931–1964
Päivi Setälä: Antiikin nainen
1995 Matti Sarmela Suomen perinneatlas Antti Tanskanen
Barbro Slotte
Jukka Salo[17]		 suomi Kari Enqvist & Jukka Maalampi: Tyhjästä syntynyt
Olavi K. Fält, Kai Nieminen, Anna Tuovinen & Ilmari Westerinen: Japanin kulttuuri
Rostislav Holthoer: Muinaisen Egyptin kulttuuri
Ilkka Niiniluoto: Järki, arvot ja välineet
Jorma Palo: Suomalainen lääkärikirja
1996 Pekka Kivikäs Kalliomaalaukset: muinainen kuva-arkisto Keijo K. Kulha
Hannu I. Miettinen
Sari Näre[18]		 suomi Hannele Koivunen: Madonna ja huora
Tuomo Polvinen: J.K. Paasikivi. Valtiomiehen elämäntyö 3, 1939–1944
Pertti Saurola (toim.): Suomen pöllöt
Matti Wuori: Faustin uni
Seppo Zetterberg (toim.): Viro. Historia, kansa, kulttuuri
1997 Fabian Dahlström, Erkki Salmenhaara & Mikko Heiniö Suomen musiikin historia 1–4 Laura Kolbe
Osmo Pekonen
Erik Toivanen[19]		 suomi Kari Enqvist: Näkymätön todellisuus
Juha Ilonen: Toinen Helsinki – The Other Helsinki
Riitta Konttinen: Boheemielämä: Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie
Mikko Pöllänen, Jari Kontiokorpi, Olli-Pekka Pietiläinen & Esko Veijalainen: Arktika: muuttolintujen valtaväylillä
Päivi Setälä: Keskiajan nainen
1998 Hannu Karttunen Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin Ritva-Sini Härkönen
Antti Karisto
Matti Leinonen[3]		 suomi Finland: a cultural encyclopedia
Panu Kaila: Talotohtori
Jukka Rislakki & Eila Lahti-Argutina: Meillä ei kotia täällä
Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen. Ravintokasvit
Seppo Zetterberg: Jüri Vilmsin kuolema
1999 Kari Enqvist Olemisen porteilla Leena Palotie[5] suomi Matti Huurre: Kivikauden Suomi
Irma Järvinen, Lasse Kosonen & Marita Joutjärvi: Parhaat ruokasienet ja maukkaimmat sieniherkut
Kukka-Maaria Karjalainen: Isä
Yrjö Kaukiainen: Laiva Toivo, Oulu
Suomalaisen viittomakielen perussanakirja
2000 Anu Kantola et al. Maailman tila ja Suomi Georg Henrik von Wright[20] suomi Jaakko Heinimäki: Seitsemän syntiä
Max Jakobson: Väkivallan vuodet I
Antti Karppinen: Venäjän aatetta jäljittämässä
Iiris Lappalainen (toim.): Suomen luonnon monimuotoisuus
Heikki Oja: Aikakirja
2001 Heikki Paunonen & Marjatta Paunonen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja Risto Ihamuotila[21] suomi C. J. Gardberg, Simo Heininen & P. O. Welin: Kansallispyhäkkö. Turun tuomiokirkko 1300–2000
Anna Kirveennummi & Riitta Räsänen: Suomalainen kylä kuvattuna ja muisteltuna
Markku Mikkola-Roos & Rauno Yrjölä (toim.): Viikki. Helsingin Vanhankaupunginlahden historiaa ja luontoa
Terra Cognita. Maailma tulee tunnetuksi
Vesa Sirén: Aina poltti sikaria. Jean Sibelius aikalaisten silmin (Otava)
2002 Esko Valtaoja Kotona maailmankaikkeudessa Isä Ambrosius suomi Jukka Annala: Salmiakki
Max Jakobson: Pelon ja toivon aika
Minna Kettunen: Halosen taiteilijasuku
Merete Mazzarella: Kun kesä kääntyy. Vanhenemisen taidosta
Seppo Zetterberg: Eero Erkko
2003 Antti Helanterä & Veli-Pekka Tynkkynen Maantieteelle Venäjä ei voi mitään Astrid Gartz suomi Markku Lappalainen: Lepakot – salaperäiset nahkasiivet
Kirsi Saarikangas: Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa
Hannes Sihvo: Elävä Kivi. Aleksis Kivi aikanansa
Matti Vainio: ”Nouskaa aatteet!” Robert Kajanus. Elämä ja taide
Kalevi Wiik: Eurooppalaisten juuret
2004 Elina Sana Luovutetut: Suomen ihmisluovutukset Gestapolle Hannu Taanila suomi Anna Kortelainen: Levoton nainen. Hysterian kulttuurihistoriaa
Magnus Londen, Anders Mård & Milena Parland (kuvat: Andrej Scherbakov-Parland): Pietari – Metropoli nurkan takana (S:t Petersburg. Metropolen runt hörnet)
Helena Sederholm ym. (toim.): Pinx. Maalaustaide Suomessa. Tarinankertojia
Tuulikki Valkonen: Mäyhä. Lähikuvia Marko Tapion elämästä
Jussi Viitala: Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen. Sosiaalisen käyttäytymisen avaimet
2005 Sami Koski, Mika Rissanen & Juha Tahvanainen Antiikin urheilu Kari Raivio suomi Risto Pekkanen & Janne Kostamo (päätoim.): Gaia
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja
Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja
Olli Lehto: Oman tien kulkijat. Veljekset Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälä
Esko Salminen: Viestinnällä vallankumoukseen. ”Demokraattisen toimittajakoulutuksen” aika 1960-luvulta 1980-luvulle
2005 joulukuu Jari Leskinen & Antti Juutilainen (toim.) Jatkosodan pikkujättiläinen Helena Ranta suomi Pia Brandt, Erja Korteniemi-Poikela, Raisa Cacciatore & Maarit Huovinen: Hei beibi, mä oon tulta!
Ilkka Jukarainen: Uistin
Anna Kortelainen: Päivä naisten paratiisissa
Jouko Tuomisto: 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä
Osmo Tammisalo: Rakkauden evoluutio
2006 Erkki Tuomioja Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palveluksessa (suom. Heikki Eskelinen) Raimo Väyrynen englanti Petri Neuvonen (toim.): Kerrostalot 1880-2000. Arkkitehtuuri, rakennustekniikka ja korjaaminen
Eero Saarenheimo: Casanova ja Sprengtporten. Kirjastonhoitajan ja kenraalin yhteiset vuodet
Satu Salonen: Sairaan hyvä potilas
Caterina Stenius: Chaconne. Magnus Lindberg ja uusi musiikki (Chaconne. En bok om Magnus Lindberg och den nya musiken)
Ilmari Susiluoto: Suuruuden laskuoppi. Venäläisen tietoyhteiskunnan synty ja kehitys
2007 Peter von Bagh Sininen laulu Matti Apunen suomi Kaarina Davis: Rankka kutsumus. Sairaanhoitajan päiväkirja
Hannu Mäkelä: Casanova eli Giacomo Casanovan tie naisten miehestä kirjailijaksi
Rea Peltola & Vesa Koivu: Pionit
Seppo Turunen: Paviaaneja, punaviiniä ja puutarhanhoitoa. Esseitä ihmisen biologiasta
Seppo Zetterberg: Viron historia
2008 Marjo T. Nurminen Tiedon tyttäret Veikko Sonninen suomi Tuomas Hoppu & julkaisuryhmä (toim.): Tampere 1918
Juhani Koivisto: Tuijotin tulehen kauan –Toivo Kuulan lyhyt ja kiihkeä elämä
Helena Telkänranta, Heikki Simola & Harri Ajomaa (toim.): Laulujoutsenen perintö – Suomalaisen ympäristöliikkeen taival
Jorma Lehtola: Laulujen Lappi
Sari Näre & Jenni Kirves (toim.): Ruma sota – Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia
2009 Henrika Tandefelt Borgå 1809: Ceremoni och fest (Porvoo 1809: Juhlamenoja ja tanssiaisia) Björn Wahlroos ruotsi Roope Hollmén: Juuret Karjalassa
Seppo Laurell: Valo merellä – Suomen majakat 1753-1906 (Ljuset till havs – Finlands fyrar 1753-1906)
Juha Maasola: Kirves
Antti Parpola & Veijo Åberg: Metsävaltio – Metsähallitus ja Suomi 1859–2009
Mikko Ylikangas: Unileipää, kuolonvettä, spiidiä – Huumeet Suomessa 1800–1950
2010 Vesa Sirén Suomalaiset kapellimestarit: Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin Sinikka Salo suomi Saara Bäck, Markku Ollikainen, Erik Bonsdorff, Annukka Eriksson, Eeva-Liisa Hallanaro, Sakari Kuikka, Markku Viitasalo, Mari Walls (toim.): Itämeren tulevaisuus
Harry Halén (julkaisija.): Gustaf Mannerheim: Dagbok förd under min resa i Centralasien och Kina 1906-07-08
Sirpa Kähkönen: Vihan ja rakkauden liekit - kohtalona 1930-luvun Suomi
Tatu Lehtovaara, valokuvat Jukka Heiskanen: Suomalaiset kalaherkut
Anssi Ruusuvuori: Puukon historia[22]
2011 Soili Stenroos, Teuvo Ahti, Katileena Lohtander & Leena Myllys (toim.) Suomen jäkäläopas Alf Rehn suomi Raoul Johnsson (kirjoittaja) & Maria Grönroos, Ilkka Karttunen, Tommi Jokivaara, Juhani Kaskeala, Erik Båsk (toimituskunta): Kustaa III ja suuri merisota: Taistelut Suomenlahdella 1788–1790
Anna Keski-Rahkonen & Minna Nalbantoglu: Unihiekkaa etsimässä
Mikko Porvali: Operaatio Hokki
Christer Pursiainen: Trotski
Markus Varesvuo, Jari Peltomäki & Bence Máté: Lintukuvauksen käsikirja
2012 Elina Lappalainen Syötäväksi kasvatetut: Miten ruokasi eli elämänsä Janne Virkkunen suomi Lilly Korpiola & Hanna Nikkanen: Arabikevät
Anto Leikola: Norsusta nautilukseen: Löytöretkiä eläinkuvituksen historiaan
Arto Mustajoki: Kevyt kosketus venäjän kieleen
Jukka Tarkka: Karhun kainalossa: Suomen kylmä sota 1947–1990
Björn Wahlroos: Markkinat ja demokratia
2013[23] Ville Kivimäki Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 Maija Tanninen-Mattila suomi Hanna Jensen: 940 päivää isäni muistina
Harri Kalha: Kokottien kultakausi: Belle Époquen mediatähdet modernin naiseuden kuvastimina
Teemu Keskisarja: Viipuri 1918
Rauli Partanen, Harri Paloheimo & Heikki Waris: Suomi öljyn jälkeen
Matti Verkasalo, Jarkko-Juhani Henttonen & Kai Arponen: Vapaalasku – tieto, taito, turvallisuus
2014[24] Mirkka Lappalainen Pohjolan leijona: Kustaa II Adolf ja Suomi 1611–1632 Heikki Hellman[25] suomi Minna Maijala: Herkkä, hellä, hehkuvainen Minna Canth
Hanna Nikkanen & Antti Järvi: Karanteeni: Kuinka aids saapui Suomeen
Pekka Nykänen & Merina Salminen: Operaatio Elop
Aila Ruoho & Vuokko Ilola: Usko, toivo ja raskaus: Vanhoillislestadiolaista perhe-elämää
Samuli Tiikkaja: Tulisaarna: Einojuhani Rautavaaran elämä ja teokset
2015 Tapio Tamminen Kansankodin pimeämpi puoli[26] Arto Nyberg[27] suomi Sari Katajala-Peltomaa, Christian Krötzl & Marjo Meriluoto-Jaakkola (toim.): Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla
Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen & Annina Vainio: Marimekko: Suuria kuvioita

Tiina Miettinen: Piikojen valtakunta: Nainen, työ ja perhe 1600–1700-luvuilla
Marjo T. Nurminen: Maailma piirtyy kartalle: Tuhat vuotta maailmankartan kulttuurihistoriaa
Helena Telkänranta: Millaista on olla eläin?[28]

2016 Mari Manninen Yhden lapsen kansa: Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret Jörn Donner[10] suomi Vesa Heikkinen & Tapio Pajunen, Kansalaistaito: Miten politiikkaa voi ymmärtää, jos sitä voi ymmärtää?
Heikki Aittokoski: Kuolemantanssi: Askeleita nationalismin Euroopassa
Marjo Kaartinen, Hannu Salmi & Marja Tuominen (toim.): Maamme: Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria
Harri Kalha: Rut Bryk: Elämän taide
Kimmo Ohtonen: Karhu – voimaeläin[29]
2017 Riitta Kylänpää Pentti Linkola: Ihminen ja legenda[30] Matti Rönkä[31] suomi Martti Backman: Vakoojat: Vilho Pentikäisen pako ja neuvostovakoilun romahdus 1933
Eeva Eronen: Jättiläisen askeleet: Matka Kiinan talouteen
Jenni Räinä & Vesa Ranta: Reunalla: Tarinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä
Alexander Stubb & Karo Hämäläinen: Alex
Työryhmä ja Hanna Nikkanen: Hyvän sään aikana: Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken
2018 Seppo Aalto Kapina tehtailla: Kuusankoski 1918[32] Virpi Suutari[33] suomi Tuomas Aivelo: Loputtomat loiset
Kaisa Haatanen ja Sanna-Mari Hovi: Monarkian muruset: Kaiken maailman kuninkaallisia
Helena Ruuska: Hugo Simberg. Pirut ja enkelit
Risto Siilasmaa ja Catherine Fredman: Paranoidi optimisti: Näin johdin Nokiaa murroksessa
Ville Similä ja Mervi Vuorela: Ultra Bra – Sokeana hetkenä[34]
2019 Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen & Jenni Räinä Metsä meidän jälkeemme Sixten Korkman[35] suomi Anu Kantola ja Hanna Kuusela: Huipputuloiset: Suomen rikkain promille
Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen: Luiden tie: Gulagin jäljillä
Aapo Roselius ja Oula Silvennoinen: Villi itä
Andrei Sergejeff: Egyptin historia – Kleopatran ajasta arabikevääseen
Taina Tervonen ja Anna Autio: Hukkuneet[36]
2020 Marko Tikka & Seija-Leena Nevala Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948 Nasima Razmyar[37] suomi Leena Malkki: Mitä tiedämme terrorismista
Jussi Pullinen: Mitä meille tapahtui? – Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme
Timo R. Stewart: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys
Juha Taskinen: Jää hyvin, saimaannorppa
Marjatta Sarpaneva: Timo Sarpaneva – taide ja elämä[38]
2021 Osmo Tapio Räihälä Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa[39] Katri Makkonen[40] suomi Markku Henriksson: Tähtilipun maa – Yhdysvaltain alueen historia
Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin
Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen: Wivi ja Hanna – Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet
Osmo Soininvaara: 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka
Julia Thurén: Kaikki kuluttamisesta – Näin aloin käyttää rahojani paremmin[41]
2022 Ville-Juhani Sutinen Vaivan arvoista. Esseitä poikkeuskirjallisuudesta[42] Hanna Nohynek[43] suomi Anu Kantola & työryhmä: Kahdeksan kuplan Suomi. Yhteiskunnan muutosten syvät tarinat
Maria Katajavuori: Valas lasimaljassa. Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan
Annika Luther: Rågen. En spretig historia (suom. Rukiin viljava historia)
Hannu Salmi: Tunteiden palo. Turku liekeissä 1827
Timo R. Stewart: Luvatun maan lumo. Israelin kristityt ystävät Suomessa[44]
2023 Antti Järvi Minne katosi Antti Järvi?[45] Linda Liukas[46] suomi Heini Junkkaala: Pirkko Saisio – Sopimaton
Ritva Kovalainen & Sanni Seppo: Pohjoistuulen metsä
Tuomas Kyrö: Aleksi Suomesta
Ville Mäkipelto & Paavo Huotari: Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia
Sonja Saarikoski: Naisvangit – Rikollisuuden kehä maailman onnellisimmassa maassa[47]
2024 Sofia Tawast & Riikka Leinonen Suuri valhe vammaisuudesta[48] Pekka Haavisto[49] suomi Sanna Nyqvist: Miten kirjailijat löysivät meren
Kimmo Ohtonen: Tunturikettu – Pohjolan naalin tarina
Perttu Pölönen: Saisinko huomiosi? – Kirja, joka jokaisen somenkäyttäjän pitäisi lukea
Panu Savolainen & Aleks Talve: Arkkitehtuurimme vuosituhannet
Salla Vuorikoski: Sanna Marin. Poikkeuksellinen pääministeri[50]
2025 Paavo Teittinen Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (Gummerus 2025).[51] Antti Kuronen[52] suomi Mia Jussinniemi: Ella Tobin – Amfetamiinikauppias
Sami Karjalainen: Muodonvaihdoksia ihmettelemässä
Rami Mäkinen & Matti Rämö: Oikeusmurha. Kuinka järjestelmä tuhosi Auerin perheen
Jenni Räinä: Veden ajat. Matka läpi muuttuneen maiseman
Hannu Salmi: Frans Leijon. Kuurosokean ihmeellinen elämä [53]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Linko, Maaria: Raadit ja ratkaisut: Tutkimus Tieto-Finlandia-palkinnosta 1989–2000. Helsinki: Suomen kirjasäätiö; Suomen tietokirjailijat, 2001. ISBN 951-95186-9-X

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tietokirjallisuuden Finlandia Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 31.10.2022.
  2. ↑ a b Tulonen, Jouni: Ensimmäinen Tieto-Finlandia odotetusti Erik Tawaststjernan Sibelius-elämäkerralle. Helsingin Sanomat, 17.3.1989, s. 25. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  3. ↑ a b Majander, Antti: Hannu Karttusen Vanhin tiede on aina käsillä HS.fi. 16.1.1998. Viitattu 1.6.2023.
  4. ↑ Finlandia-palkintojen säännöt 16.3.2021. Suomen Kirjasäätiö. Viitattu 31.10.2022.
  5. ↑ a b Stenbäck, Irma: Olemisen porteista ojennettiin 150 000 markkaa HS.fi. 15.1.1999. Viitattu 1.6.2023.
  6. ↑ Linko 2001, s. 10
  7. ↑ Linko 2001, s. 10
  8. ↑ Linko 2001, s. 74
  9. ↑ Stenbäck, Irma: Mazzarella suututti tiedekirjailijat HS.fi. 18.3.2008. Viitattu 31.10.2022.
  10. ↑ a b Sundqvist, Janne: Finlandia-palkintojen nimet pistettiin uusiksi – Baba Lybeck valitsee kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan Yle Uutiset. 29.3.2016. Viitattu 29.3.2016.
  11. ↑ a b c Tietokirjallisuuden Finlandia: Aiemmat voittajat Kirjasäätiö. Viitattu 4.6.2023.
  12. ↑ Hellman, Heikki: Suomen tieteen tutkimusmatkailijat palkittiin. Helsingin Sanomat, 16.3.1990, s. B11. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  13. ↑ Perhoskirja voitti Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 22.3.1991, s. B6. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  14. ↑ Lappalainen, Jukka-Pekka: Amazonia on vahva tietopaketti. Helsingin Sanomat, 20.3.1992, s. B10. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  15. ↑ Paukku, Timo: ”Ympäristöraamattu” sai Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 19.3.1993, s. C4. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  16. ↑ Heikki Ylikankaan dokumenttikronikka Tampereen taisteluista sai Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 18.3.1994, s. C5. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  17. ↑ Alkio, Jyrki: Suomalaisuus päihitti vieraat kulttuurit: Matti Sarmelan kolmenkymmenen vuoden uurastus palkittiin Tieto-Finlandialla. Helsingin Sanomat, 20.1.1995, s. B10. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  18. ↑ Majander, Antti: Kalliomaalausten uraauurtava harrastaja Pekka Kivikäs sai Tieto-Finlandian. Helsingin Sanomat, 12.1.1996, s. C5. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  19. ↑ Majander, Antti: Tieto-Finlandia musiikin perusteokselle. Helsingin Sanomat, 10.1.1997, s. C5. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  20. ↑ Kuusi kirjaa kilpailee Tieto-Finlandia-palkinnosta HS.fi. 26.11.1999. Viitattu 1.6.2023.
  21. ↑ Slangikirja sai Tieto-Finlandian MTV Uutiset. 11.1.2001. Viitattu 1.6.2023.
  22. ↑ Marja-Liisa Lappalainen: He kilpailevat Tieto-Finlandiasta Ilta-Sanomat, is.fi. 4.11.2010. Viitattu 30.6.2021.
  23. ↑ Ville Kivimäen sotilaan psyykeä kuvaava Murtuneet mielet voitti Tieto-Finlandian Helsingin Sanomat. 21.11.2013. Viitattu 17.2.2015.
  24. ↑ Rinta-Tassi, Minna: Tieto-Finlandia Mirkka Lappalaiselle Yle Uutiset. 19.11.2014. Viitattu 19.11.2014.
  25. ↑ Sundqvist, Janne: Finlandia-palkintojen päättäjät valittu Yle Uutiset. 20.5.2014. Viitattu 19.11.2014.
  26. ↑ Pesonen, Mikko: Kansankodin pimeämpi puoli sai Tieto-Finlandian – Finlandia Junior esikoisteos Rambolle Ylen uutiset. 26.11.2015. Viitattu 26.11.2015.
  27. ↑ Sundqvist, Janne: Hector päättää Finlandia-palkinnon saajan Yle Uutiset. 28.4.2015. Viitattu 29.4.2015.
  28. ↑ Blomberg, Maria: Tieto-Finlandia -ehdokkaat julkistettiin – mukana ex-voittaja Marjo T. Nurminen Yle Uutiset. 2.11.2015. Viitattu 2.11.2015.
  29. ↑ Gustafsson, Miia: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistettiin – mukana monta toimittajaa Yle Uutiset. 31.10.2016. Viitattu 31.10.2016.
  30. ↑ Pesonen, Mikko: Tieto-Finlandia Pentti Linkola -elämäkerralle Yle Uutiset. 29.11.2017. Viitattu 3.6.2023.
  31. ↑ Gustafsson, Miia: Elisabeth Rehn on tämän vuoden Finlandia-diktaattori Yle Uutiset. 20.4.2017. Viitattu 2.11.2017.
  32. ↑ Verilöyly Kuusankoskella toi Tieto-Finlandian Seppo Aallolle Ilta-Sanomat. 28.11.2018. Viitattu 28.11.2018.
  33. ↑ Parkkinen, Pia: Kirjallisuuden Finlandia-diktaattorit on nimetty: He ovat Seppo Puttonen, Virpi Suutari ja Riku Rantala Yle Uutiset. 19.4.2018. Viitattu 4.11.2018.
  34. ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia -palkinnosta kisaavat muun muassa kirjat maailman monarkioista ja ihmistä piinaavista loisista Yle Uutiset. 5.11.2018. Viitattu 5.11.2018.
  35. ↑ Natri, Santtu: Kirjallisuuden Finlandia-voittajista päättävät Merja Ylä-Anttila, Sixten Korkman ja Olavi Uusivirta Yle Uutiset. 27.3.2019. Viitattu 27.5.2019.
  36. ↑ Bjurström, Eelis: Suomen rikkain promille, heimosodat ja hukkuneet pakolaiset – nämä kuusi teosta ovat ehdolla Tieto-Finlandian saajaksi Yle Uutiset. 6.11.2019. Viitattu 6.11.2019.
  37. ↑ Gustafsson, Miia: Finlandia-diktaattorit on valittu – Kaunokirjallisuuden voittajan valitsee kapellimestari Hannu Lintu Yle Uutiset. 25.3.2020. Viitattu 8.10.2020.
  38. ↑ Gustafsson, Miia: Tässä ovat tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat: mukana teokset tanssikiellosta, saimaannorpasta ja terrorismista Yle Uutiset. 3.11.2020. Viitattu 3.11.2020.
  39. ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Osmo Tapio Räihälän teos selittää, miksi nykymusiikki koetaan vaikeana Yle Uutiset. Viitattu 1.12.2021.
  40. ↑ Nyberg, Henrietta: Finlandia-palkintojen valitsijat nimetty – kaunokirjallisuuden palkittavan valitsee tänä vuonna elokuvaohjaaja Zaida Bergroth Turun Sanomat. 22.3.2021. Viitattu 3.6.2023.
  41. ↑ Gustafsson, Miia: Tässä ovat tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat – mukana teokset kuluttamisesta, nykymusiikista ja ruokahistoriasta Yle Uutiset. 9.11.2021. Viitattu 9.11.2021.
  42. ↑ Vanha-Majamaa, Anton: Kun korona iski, Ville-Juhani Sutinen alkoi ahmia tuhatsivuisia järkäleitä: syntyi Tieto-Finlandialla palkittu teos poikkeuskirjallisuudesta Yle Uutiset. 30.11.2022. Yleisradio. Viitattu 30.11.2022.
  43. ↑ Kanerva, Arla: Finlandia-palkintojen lautakunnat ja valitsijat nimettiin: Voittajista päättävät Hanna Nohynek, Ernest Lawson ja Mari Leppänen HS.fi. 9.3.2022. Viitattu 9.3.2022.
  44. ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokaskirjat kysyvät, miksi Suomi kuplaantuu ja miksi pidämme ruisleivästä Yle Uutiset. 8.11.2022. Viitattu 8.11.2022.
  45. ↑ Puukka, Päivi: Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2023 saa Antti Järven riipaiseva sukutarina Minne katosi Antti Järvi? Yle Uutiset. 29.11.2023. Yleisradio. Viitattu 29.11.2023.
  46. ↑ Jorma Uotinen valitsee Finlandia-voittajan. Helsingin Sanomat, 14.4.2023, s. B 5. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2023.
  47. ↑ Gustafsson, Miia: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat vievät sotaan ja naisvankilaan Yle Uutiset. 7.11.2023. Yleisradio. Viitattu 7.11.2023.
  48. ↑ Finlandia-palkinto | ”Yksi lasikatto murtui”, iloitsee Tieto-Finlandialla palkittu cp-vammainen Riikka Leinonen Helsingin Sanomat. 27.11.2024. Viitattu 27.11.2024.
  49. ↑ Kirjallisuuden Finlandia-voittajat valitsevat Pöysti, Haavisto ja Veitola Yle Uutiset. 17.4.2024. Viitattu 27.4.2024.
  50. ↑ Puukka, Päivi: Napaketusta Sanna Mariniin – katso tästä tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat Yle.fi. 5.11.2024. Viitattu 6.11.2024.
  51. ↑ Vanha-Majamaa, Anton: Paavo Teittiselle tietokirjallisuuden Finlandia: Kirjailija ei usko, että modernia orjuutta saadaan kitkettyä Suomesta Yle.fi. 27.11.2025. Viitattu 27.11.2025.
  52. ↑ Parkkinen, Pia: Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen valitsee tietokirjallisuuden Finlandia-voittajan Yle.fi. 25.3.2025. Viitattu 25.3.2025.
  53. ↑ Puukka, Päivi: Ötökät, vesistöt ja Auerin perheen järkyttävä tarina – katso tästä tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat Yle Uutiset. 4.11.2025. Yleisradio. Viitattu 4.11.2025.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tietokirjallisuuden_Finlandia&oldid=23707558”