Runeberg-palkinto
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Runeberg-palkinto (ruots. Runebergspriset) on suomalainen kirjallisuuspalkinto, joka myönnetään vuosittain Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivänä 5. helmikuuta.[1] Palkinto on jaettu vuodesta 1987.
Palkinnon jakavat yhdessä Porvoon kaupunki, sanomalehti Uusimaa, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen arvostelijain liitto ja Finlands Svenska Författareförening.[2] Vuonna 2015 palkinnon suuruus oli 10 000 euroa.[3] Vuonna 2020 palkintosumma nostettiin 20 000 euroon.[4] Sanomalehti Uusimaan koolle kutsuma valitsijaraati nimeää 8–10 ehdokasta, joiden joukosta pakintoraati valitsee palkinnon saajan.[1]
Runeberg-palkitut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi | Kirjailija[5] | Teos[5] | Muut ehdokkaat[6] |
---|---|---|---|
1987 | Kari Aronpuro | Kirjaimet tulevat | |
1988 | Sinikka Tirkkonen | Luvaton elämä | |
1989 | Timo Pusa | Tatuoitu sydän | |
1990 | Eeva Kilpi | Talvisodan aika | |
1991 | Aulikki Oksanen | Henkivartija | |
1992 | Lars Sund | Colorado Avenue | |
1993 | Raija Siekkinen | Metallin maku | |
1994 | Paavo Rintala | Aika ja uni | |
1995 | Monika Fagerholm | Underbara kvinnor vid vatten (Ihanat naiset rannalla) | |
1996 | Agneta Ara | Huset med de glömda dörrarna (Unohdettujen ovien talo) | |
1997 | Hannu Aho | Kello 4.17 | |
1998 | Ulla-Lena Lundberg | Regn (Sade) | |
1999 | Mari Mörö | Kiltin yön lahjat | |
2000 | Tuula-Liina Varis | Maan päällä paikka yksi on | |
2001 | Juha Seppälä | Suuret kertomukset | |
2002 | Risto Ahti | Vain tahallaan voi rakastaa | |
2003 | Ranya ElRamly | Auringon asema | |
2004 | Rakel Liehu | Helene | |
2005 | Zinaida Lindén | I väntan på en jordbävning (Ennen maanjäristystä) | |
2006 | Riitta Jalonen | Kuvittele itsellesi mies | |
2007 | Sanna Ravi | Ansari | Eva-Stina Byggmästar: Älvdrottningen Joel Haahtela: Perhoskerääjä Jari Järvelä: Kansallismaisema Malin Kivelä: Du eller aldrig Maritta Lintunen: Ovisilmä Riikka Pelo: Taivaankantaja Johanna Venho: Yhtä juhlaa |
2008 | Hannele Mikaela Taivassalo | Fem knivar hade Andrej Krapl (suom. Viisi veistä Andrei Kraplilla) | Eeva-Kaarina Aronen: Hän joka näkee Vesa Haapala: Vantaa Jari Järvelä: Romeo ja Julia Anneli Kanto: Piru, kreivi, noita ja näyttelijä Peter Mickwitz: Där bara diset återstår av paradiset Irja Sinivaara: Naisten viikko Kristiina Wallin: Murtuneista luista |
2009 | Sofi Oksanen | Puhdistus | Olli Jalonen: 14 solmua Greenwichiin Daniel Katz: Berberileijonan rakkaus ja muita tarinoita Marko Kitti: Meidän maailma Marjo Niemi: Miten niin valo Niina Repo: Arpi Juhana Vähänen: Avaa tule Robert Åsbacka: Orgelbyggaren |
2010 | Kari Hotakainen | Ihmisen osa | Kristina Carlson: Herra Darwinin puutarhuri Monika Fagerholm: Glitterscenen (suom. Säihkenäyttämö) Gerry Birgit Ilvesheimo: Lykantropia Sanna Karlström: Harri Harlow'n rakkauselämät Juha Siro: Marilynin hiuspinni Maarit Verronen: Normaalia elämää |
2011 | Tiina Raevaara | En tunne sinua vierelläni | Eva-Stina Byggmästar: Vagga liten vagabond Olli Jalonen: Poikakirja Pekka Manninen: Kiimakangas Tommi Melender: Kuka nauttii eniten Antti Nylén: Halun ja epäluulon esseet Harry Salmenniemi: Texas, sakset Miina Supinen: Apatosauruksen maa |
2012 | Katja Kettu | Kätilö[7] | Ralf Andtbacka: Magnetmemoarerna Birgitta Boucht: Tusenblad, en kvinna som snubblar Siiri Enoranta: Gisellen kuolema Pauliina Haasjoki: Aallonmurtaja Kurt Högnäs: De bronsblå solarna Joni Pyysalo: Ja muita novelleja Essi Tammimaa: Paljain käsin[8] |
2013 | Olli-Pekka Tennilä | Yksinkeltainen on kaksinkeltaista[9] | Markku Envall: Toinen jalka maassa ja muita esseitä Lassi Hyvärinen: Keisarin tie Eeva Kilpi: Kuolinsiivous Tiina Laitila Kälvemark: Kadonnut ranta Peter Sandström: Till dig som saknas Petri Tamminen: Rikosromaani Jaakko Yli-Juonikas: Neuromaani[10] |
2014 | Hannu Raittila | Terminaali[11] | Kaisa Ijäs: Pakopiste Riitta Latvala: Ahtaan paikan kammo Miki Liukkonen: Lapset auringon alla Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme Maaria Päivinen: Pintanaarmuja Henrika Ringbom: Öar i ett hav som strömmar Mathias Rosenlund: Kopparbergsvägen 20 (suom. Vaskivuorentie 20)[12] |
2015 | Joni Skiftesvik | Valkoinen Toyota vei vaimoni[3] | Juha Hurme: Nyljetyt ajatukset Minna Lindgren: Ehtoolehdon pakolaiset Merete Mazzarella: Själens nattsida. Om Mary Shelley och hennes Frankenstein Tanja Pohjola: Lintu pieni Marisha Rasi-Koskinen: Vaaleanpunainen meri Susanne Ringell: Tärnornas station – en drömbok Helena Sinervo: Avaruusruusuja[13] |
2016 | Tapio Koivukari | Unissasaarnaaja[14] |
Kurt Högnäs: Refug Laura Lindstedt: Oneiron Asko Sahlberg: Irinan kuolemat Harry Salmenniemi: Pimeän lehdet Jussi Seppänen: Kymmenottelu Mikaela Strömberg: Sophie Pauliina Vanhatalo: Pitkä valotusaika[15] |
2017 | Peter Sandström | Laudatur[16]
|
Vesa Haapala: Karhunkivi Pauliina Haasjoki: Planeetta Riitta Jalonen: Kirkkaus Helmi Kekkonen: Vieraat Henrika Ringbom: Elden leende Minna Rytisalo: Lempi Sinikka Vuola: Replika[17] |
2018 | Marjo Niemi | Kaikkien menetysten äiti[18] | Johanna Holmström: Själarnas ö (Sielujen saari) Anu Kaaja: Leda Olavi Koistinen: Mies joka laski miljardiin Juha Kulmala: Ränttätänttä Rosa Liksom: Everstinna Miki Liukkonen: O Asko Sahlberg: Amandan maailmat[19] |
2019 | Heikki Kännö | Sömnö[20] | Veera Antsalo: Imago Tua Forsström: Anteckningar (Merkintöjä) Olli Jalonen: Taivaanpallo Fredrik Lång: Basim, min kära Antti Nylén: Häviö Henriikka Tavi: Tellervo Eeva Turunen: Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa[21] |
2020 | Ralf Andtbacka | Potsdamer Platz[22] | Malin Kivelä: Hjärtat (Sydän, suom. Laura Jänisniemi) Laura Laakso: Mrs. Milkyway Maija Muinonen: Sexdeathbabies Meiju Niskala: Sata kirjettä kuolleelle äidille Pirkko Saisio: Epäröintejä – tunnustuksia rakkaudesta, kirjoittamisesta ja esiintymisestä Aki Salmela: Eläimen varjo Antti Salminen: Mir[23] |
2021 | Marisha Rasi-Koskinen | Rec[24] | Selja Ahava: Nainen joka rakasti hyönteisiä Ann-Luise Bertell: Heiman Ulrika Hansson: Jaktlaget Jari Järvelä: Klik Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa Maria Peura: Kantajat Kristiina Wallin: Meduusameri[25] |
2022 | Quynh Tran[26] | Skugga och svalka (suom. Varjo ja viileys) | Niillas Holmberg: Halla Helle Anneli Kanto: Rottien pyhimys Kaj Korkea-aho: Röda rummet (suom. Punainen huone) Susinukke Kosola: Turkoosi vyöhyke Martina Moliis-Mellberg: Falk Emma Puikkonen: Musta peili Kaija Rantakari: Salit Matias Riikonen: Matara Suvi Valli: Hallittua kaatumista ja muita ruumiin kielen asentoja[27] |
2023 | Marja Kyllönen[28] | Vainajaiset | Johan Bargum: Äldre män (suom. Ikämiehiä) Joel Haahtela: Jaakobin portaat Johanna Holmström: Handbok i klardrömmar (suom. Selkounien käsikirja) Silja Järventausta: Iltapäivä isolla kirjaimella Tiina Lehikoinen: Punelma Päivi Liski: Erään kanan tarina Miira Luhtavaara: Pinnallisuus Ulrika Nielsen: Tingen Iida Rauma: Hävitys[29] |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Runeberg-kirjallisuuspalkinnon säännöt Etelä-Suomen media. Viitattu 29.10.2022.
- ↑ Kahdeksan kirjaa kilpailee Runeberg-palkinnosta Helsingin Sanomat. 8.12.2011. Viitattu 8.12.2011.
- ↑ a b Mikko Pesonen: Runeberg-palkinto Skiftesvikin Valkoinen Toyota vei vaimoni -teokselle Ylen uutiset. Viitattu 5.2.2015.
- ↑ Runeberg-palkintosumma nousee 20 000 euroon – Jatkossa arvo on lähempänä kirjallisuuspalkinnon arvostusta Turkulainen. 30.12.2019. Viitattu 3.1.2019.
- ↑ a b Runeberg-palkitut kirjailijat ja heidän voittajateoksensa 1987–2020 Etelä-Suomen media. Viitattu 29.10.2022.
- ↑ Runeberg-palkinto: Ehdokkaat 1987–2014 (arkistoitu versio) Porvoo. Arkistoitu 16.12.2014.
- ↑ Runeberg-palkinto Katja Ketun Kätilö-romaanille Helsingin Sanomat. 5.2.2012. Viitattu 16.12.2014.
- ↑ Runeberg-kirjallisuusehdokkaat selvillä Yle Uutiset. 8.12.2011. Viitattu 31.10.2021.
- ↑ Runeberg literary prize goes to poetry book Yle Uutiset. 5.2.2013. Viitattu 18.1.2014.
- ↑ Sundqvist, Janne: Kahdeksan kirjaa ehdolla Runeberg-palkinnon saajaksi Yle Uutiset. 12.12.2012. Viitattu 29.10.2022.
- ↑ Majander, Antti: Romaani lentokentästä toi Hannu Raittilalle Runeberg-palkinnon HS.fi. 5.2.2014. Viitattu 29.10.2022.
- ↑ Aitonurmi, Tuomas: Vuoden 2014 Runeberg-palkinnon ehdokkaat julkistettu Kirjasampo.fi. 11.12.2013. Viitattu 29.10.2022.
- ↑ Aitonurmi, Tuomas: Kahdeksan teosta Runeberg-ehdokkaina 2015 Kirjasampo.fi. 10.12.2014. Viitattu 16.12.2014.
- ↑ Kirjallisuuden Runeberg-palkinto raumalaiselle Tapio Koivukarille Iltalehti. 5.2.2016. Viitattu 5.2.2016.
- ↑ Peltola, Satu-Lotta: Runeberg-raati: Kirjojen ja lukijoiden yhteen saattaminen ennennäkemättömän vaikeaa Yle Uutiset. 9.12.2015. Viitattu 26.12.2015.
- ↑ 10 000 euron Runeberg-kirjallisuuspalkinto Peter Sandströmille Laudatur-romaanista Iltalehti. 5.2.2017. Viitattu 5.2.2017.
- ↑ Gustafsson, Miia: Runeberg-palkintoehdokkaat julki – mukana vain yksi Finlandia-ehdokas Yle Uutiset. 8.12.2016. Viitattu 15.12.2016.
- ↑ Gustafsson, Miia: Rankka tilitys äidin ja tyttären suhteesta sai Runeberg-palkinnon – Marjo Niemi: "Olen onnellinen, että sen kirjoittaminen on ohi" 5.2.2018. Yle Uutiset. Viitattu 5.2.2018.
- ↑ Gustafsson, Miia: Runeberg-palkintoehdokkaat julki – Finlandia-ehdokkaista mukana vain Miki Liukkonen Yle Uutiset. 14.12.2017. Viitattu 14.12.2017.
- ↑ Runeberg-palkinto kirjailija Heikki Kännölle 5.2.2019. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 5.2.2019.
- ↑ Gustafsson, Miia: Runeberg-palkintoehdokkaat julki – pitkästä aikaa mukana myös Finlandia-voittaja Yle Uutiset. 14.12.2018. Viitattu 15.12.2018.
- ↑ Gustafsson, Miia: Runeberg-palkinto Ralf Andtbackalle – runoilija hämmästyi voitostaan, koska pitää itsekin runokokoelmaansa haastavana Yle Uutiset. 5.2.2020. Viitattu 5.2.2020.
- ↑ Miia Gustafsson: Runeberg-ehdokkaat julki yle.fi, uutiset. 12.12.2019. Viitattu 16.12.2019.
- ↑ Gustafsson, Miia: Kirjailija Marisha Rasi-Koskisen poikkeuksellinen teos voitti Runeberg-palkinnon Yle Uutiset. 5.2.2021. Yleisradio. Viitattu 5.2.2021.
- ↑ Majander, Antti: Kirjat Helsingin Sanomat. 10.12.2020. Viitattu 8.1.2021.
- ↑ Gustafsson, Miia: Esikoiskirjailija Quynh Tran voitti Runeberg-palkinnon – kirja kuvaa pienen vietnamilaisperheen elämää Pohjanmaalla Yle Uutiset. 5.2.2022. Viitattu 5.2.2022.
- ↑ Rinta-Tassi, Minna: Tässä ovat kaunokirjallisuuden Runeberg-palkintoehdokkaat – kymmenen kirjailijaa tavoittelee 20 000 euron palkintoa Yle Uutiset. 9.12.2021. Viitattu 9.12.2021.
- ↑ Riihinen, Eleonoora: Marja Kyllönen voitti Runeberg-palkinnon, mutta pelkää yhä kirjoittamista HS.fi. 5.2.2023. Viitattu 5.2.2023.
- ↑ "Kärki on sekä terävä että laaja" – Kymmenen Runeberg-palkintoehdokkaan joukossa myös Finlandia-palkittu romaani Uusimaa.fi. 8.12.2022. Viitattu 11.12.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Runebergspriset hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
|