Rakel Liehu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rakel Liehu
Rakel Liehu lokakuussa 2010.
Rakel Liehu lokakuussa 2010.
Henkilötiedot
Syntynyt3. syyskuuta 1939 (ikä 82)
Nivala
Kansalaisuus  Suomi
Kirjailija
Tuotannon kieliSuomi
Palkinnot

Kirjallisuuden valtionpalkinto 2008

Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Rakel Maria Liehu (o.s. Tuomi, s. 3. syyskuuta 1939 Nivala)[1] on suomalainen kirjailija. Liehu valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1963. Hän toimi valmistumisensa jälkeen äidinkielen ja historian opettajana Raahen yhteislyseossa vuosina 1963–1964.[2] Hänen vuonna 2003 julkaistu romaaninsa Helene, joka kertoo Helene Schjerfbeckin elämästä, nosti hänet Suomen tunnetuimpien ja arvostetuimpien kirjailijoiden joukkoon. Hän oli ehdokkaana Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2005. Vuonna 2008 hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon. Liehun runoja on käännetty usealle kielelle. Rakel Liehun puoliso oli rovasti Jouko Liehu (8.10.1936 – 24.9.2008)[3]. Heillä on kolme lasta, joista nuorin on filosofi ja kirjailija Heidi Liehu.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seth Mattsonin tarina (1976)
  • Punainen ruukku (1980)
  • Helene (2003)
  • Valaanluiset koskettimet (2020)

Runot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ihmisen murhe on yhteinen (1974)
  • Savikielellä minä ylistän (1975)
  • Valo, läheisyys (1977)
  • Runoja 1974–1977 (1978)
  • Liian lähellä, liian äkkiä (1982)
  • Gammayökkönen (1985)
  • Joki sepittää minulle (1987)
  • Sininen Lasarus (1990)
  • Kubisseja (1992)
  • Murehtimatta! smaragdinen (1993)
  • Readymade (1995)
  • Skorpionin sydän (1997)
  • Runot 1974–1997 (2002)
  • Bul bul (2007)
  • Älä vielä lähde (2010)

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mitä pimeämpi yö..., TV-elokuva Mathilda Wreden elämästä. Televisioteatteri 1991
  • Eeva. Näytelmä (yhd. Heidi Liehun kanssa). Teatteri Raivoisat Ruusut, kansainvälinen teatterifestivaali, Helsinki 1994

Muu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pullinen. Laila Pullisen veistoskielestä ja tiestä (1993)
  • Kubisseja (Käännös englanniksi, Penumbra Press 1999)
  • Sininen kala: välähdyksiä elämästä (Esseitä, 1999)
  • Helene (Käännökset ruotsiksi, Forum 2003, norjaksi, Gyldendal 2006 ja viroksi, NyNorden 2013)

Näytelmäsovitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seth Mattsonin tarina, dramatisointi ja käsikirjoitus Eija-Elina Bergholm, ohjaus Tuija-Maija Niskanen, Yle Televisioteatteri 1979[4]
  • Punainen ruukku, käsikirjoitus ja ohjaus Eija-Elina Bergholm, Yle Televivioteatteri 1985
  • Helene, näytelmäsovitus, Helena Kallio, teatteri Avoinet Ovet

Elokuvasovitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tornion kaupungin taidepalkinto 1980
  • Lapin läänin taidepalkinto 1980
  • Suomen maakuntakirjailijoiden kirjallisuuspalkinto 1980
  • Kirkon kirjallisuuspalkinto 1986
  • Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinto 1992
  • Valtion 5-vuotinen taiteilija apuraha 1988 ja 1992
  • Runeberg-palkinto 2004
  • Kiitos kirjasta -mitali 2004
  • Valtion taiteilijaeläke 2004
  • Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali 2006
  • Kirjallisuuden valtionpalkinto 2008
  • WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto 2009

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuka kukin on 2007, Otava 2006
  2. Rakel Liehu WSOY. Viitattu 24.07.2013.
  3. Suomen teologit 1982, s. 299. Suomen Kirkon Pappisliitto.
  4. Seth Mattsonin tarina (1979) Elonetissä
  5. Antti J. Jokisen suurelokuva HELENE saa ensi-iltansa 17.1.2020 – traileri ja juliste nyt julki Nordisk Film Finland. 17.10.2019. nordiskfilm.fi. Viitattu 13.11.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rakel Liehu.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.