Suomen Kirkon Sisälähetysseura
Suomen Kirkon Sisälähetysseura oli vuonna 1905 Otto Aarnisalon aloitteesta perustettu sisälähetystyötä harjoittava järjestö, jonka tehtävä alun perin oli ylläpitää diakonissalaitoksia ja kirjapainoa.[1][2] Sisälähetysseuran keskustoimisto toimi ensin Sortavalassa, sodan jälkeen Pieksämäellä ja 1960-luvulta lähtien Helsingissä.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Kirkon Sisälähetysseura perustettiin 11.4.1905 Helsingin Nikolainkirkon itäisessä sivuhuoneessa. Perustamiskokouksessa olivat mukana kaikki kirkon piispat, huomattavimmat valtiopäivämiespapit ja useita jumaluusopillisen tiedekunnan jäseniä, sekä suurten kristillisten liikkeiden ja herätysliikkeiden edustajia.[4] Otto Aarnisalo valittiin va. toimitusjohtajaksi, virka vakinaistettiin 1907.[5] Sisälähetysseuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Savonlinnan tuomiokapitulin asessori Aleksander Auvinen.
Sisälähetysseura hankki Sortavalan Evankelisen Seuran Liikolan diakonissalaitoksen ja siihen sisältyvän kirjapainon omistukseensa 164590 markan kauppahinnalla 27.4.1905. [6][7]
Vuonna 2001 Suomen Kirkon Sisälähetysseura ja Suomen Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliitto yhdistyivät nykyiseksi Kirkkopalvelut-konserniksi.[3]
Sisälähetysseuran ohjelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuran sääntöjen ensimmäisen pykälän mukaan: Suomen kirkon Sisälähetysseuran tarkoituksena on Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon piirissä ja sen Kirkkolaissa säädettyyn seurakuntahoitoon likeisimmästi liittyen ja tätä tukien harjoittaa niin sanottua sisälähetystointa.[8]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuran toimintatarkoituksena oli alusta saakka Raamattujen levittäminen, hengellisen kirjallisuuden kustantaminen, diakonissojen kasvattaminen ja diakonissalaitoksien tukeminen.[9][10]
Sortavalan diakonissalaitoksen rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sortavalan diakonitarlaitos valmistuttuaan 1907.
Kuuselan kunnalliskoti.
Koululan rakennusryhmä, vasemmalla pappila, keskellä koulu, oikealla veistohuone.
Nurmelan mielisairaala.
Raamattutalo.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kansanaho, Erkki: Sisälähetys ja diakonia Suomenkirkossa 1800-luvulla, Suomenkirkon sisälähetysseura, Pieksämäki, 1960
- Kansanaho, Erkki: Suomen kirkon sisälähetysseuran historia. Sortavalan aika 1905-1944, Suomen kirkon sisälähetysseura, Pieksämäki, 1964
- Toim. Nikolainen Aimo T., Pirinen Kauko, Simojoki Martti, Sinnemäki Maunu: Kirkko Suomessa, Weilin + Göös Ab, Tapiola, 1968
- Wiren, Edvin: Verraton tie. Diakonian raamatullinen pohja, historiallinen kehitys ja nykyiset työmuodot, Wsoy, Helsinki, 1947
- Sipilä, Jorma: Rakentajapappi Otto Vilho Aarnisalo, Pieksämäki, 1954
- Suomen kirkon Sisälähetysseura: Suomen kirkon Sisälähetysseura 1905-1930, Sortavala, 1931
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sipilä, s. 163
- ↑ Suomen kirkon sisälähetysseuran historia, s. 23
- ↑ a b Sisälähetysseura 100-vuotias Kirkko ja Kaupunki (2005)
- ↑ Sipilä, s. 158
- ↑ Sipilä, s. 162
- ↑ Sipilä, s. 159
- ↑ Suomen kirkon sisälähetysseuran historia, s. 20, 25, 28
- ↑ Sipilä, s. 163
- ↑ Sipilä, s. 163
- ↑ Suomen kirkon sisälähetysseuran historia, s. 24
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]