Juha Hurme
| Juha Hurme | |
|---|---|
 Juha Hurme Turun kirjamessuilla 2014. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. kesäkuuta 1959 Paimio |
| Ammatti | teatteriohjaaja, kirjailija |
| Kirjailija | |
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Juha Hurme (s. 29. kesäkuuta 1959 Paimio)[1] on suomalainen teatteriohjaaja ja Finlandia-palkittu kirjailija. Hän on opiskellut yliopistossa biologiaa.[2][3]
Hurme oli perustamassa Yövieraat-teatteria (1988–2001) ja Nälkäteatteria (1998–), joiden kanssa hän on isännöinyt teatteriesityksiä Volter Kilven kirjallisuusjuhlilla Kustavissa.[4] Hän oli Ylioppilasteatterin taiteellinen vastaava vuosina 1994–1997.[4] Hurme toimi myös Rauman Kaupunginteatterin taiteellisena johtajana vuosina 1995–1997. Vuosina 2002–2005 hän oli tamperelaisen Teatteri Telakan johtajana.[4] Keväällä 2014 Hurmeelle myönnettiin kolmen vuoden välein jaettava 30 000 euron arvoinen Eino Kalima -palkinto. Hän sai palkinnon Kansallisteatterissa ohjaamastaan näytelmästä Europaeus.[5]
Hurmeen esikoisromaani Volvo Amazon ilmestyi syksyllä 2007. Hurmeen teos Nyljetyt ajatukset (2014) oli Runeberg-palkintoehdokas vuonna 2015.[6] Se oli ehdolla myös Suuren journalistipalkinnon yhteydessä maaliskuussa 2015 ensi kertaa jaetun Vuoden kirjateko -palkinnon saajaksi.[7] Keväällä 2015 teos sai Jarkko Laine -palkinnon.[8] Marraskuussa 2017 hänet palkittiin Niemi-romaanistaan kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnolla.[9]
Hurme sairastui vuonna 2009 psykoosiin ja joutui sen vuoksi psykiatrisen sairaalan suljetulle osastolle kuukaudeksi ja sairauslomalle vuodeksi. Näistä kokemuksista hän kirjoitti romaanin Hullu (2012) ja vuoden 2016 joulukuussa Telakassa ensi-iltansa saaneen näytelmän Hullu, jota esitetään myös Teatteri Jurkassa Helsingissä keväällä 2017.[10]
Hurme on Yle Radio 1:n Lukupiiri-ohjelman vakiovieras ja Kultakuume-ohjelman kolumnisti.[11][12]
Näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hurmeen mielestä puhdasta suomalaista kulttuuria ei ole ja suhteellisesti ajateltuna Suomen satavuotisuus valtiona on ”pikku juttu”.[13] Hän ajattelee kulttuureista yleisesti, että ”kenelläkään ei ole mitään omaa”, vaan ”kaikki on ihmiskunnan yhteistä”.[13]
Hurme määrittelee itsensä feministiksi.[3] Yleisradion haastattelussa hän totesi, että on myönteistä, jos ”miehen piiri pienenee”.[3] Kun Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen esitti huolensa miehiä väheksyvästä asenneilmastosta, Hurme piti tätä miesten omana ongelmana, eikä tunne siitä myötätuntoa.[3]
Finlandia-palkinnon kiitospuheessaan marraskuussa 2017 hän otti kantaa ruotsin kielen puolesta ja piti puolet puheestaan ruotsiksi. Puheensa päätteeksi hän totesi: "Opetelkaa ruotsia, juntit. Maailmankuvanne avautuu kummasti."[14][15] Kulttuuriministeri Sampo Terho toivoi Hurmeelta anteeksipyyntöä, ja totesi että ”nimittely ei edistä kielikeskustelua tai avaa kenenkään maailmankuvaa”.[16]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hurme on naimisissa muusikko Petra Poutanen-Hurmeen kanssa.[17]
Ohjauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kurikka (Seinäjoen kaupunginteatteri, 1990) Jari Hietasen kanssa[18]
- Kuusi ja tähti (Kuopion kaupungin teatteri, 1991) Jari Hietasen kanssa[19]
- Torakat / Perhe-elämää (Ylioppilasteatteri, 1994)
- Karkurit (Ylioppilasteatteri, 1995)
- Setä Tuomon tupa (Ylioppilasteatteri, 1995)
- Albatrossin tarina (Yövieraat/Nälkäteatteri, 1995)
- Terra Firma (Ylioppilasteatteri, 1995)
- Insinööri Andréen ilmapurjehdus (eli Terra Incognita) (Ylioppilasteatteri, 1996)
- Terra Potatis (Ylioppilasteatteri, 1996)
- Kostamus-sinfonia (Ylioppilasteatteri, 1996)
- Amerikka (Ylioppilasteatteri, 1997)
- Tsevengur (Ylioppilasteatteri, 1997)
- Lalli (Rauman Kaupunginteatteri, 1996)
- Viimeinen heitto (Rauman Kaupunginteatteri, 1997)
- Saituri (Rauman Kaupunginteatteri)
- Ylistalon tuvassa (Nälkäteatteri, 1999)
- Radiopuhelimet (Radiopuhelimet ja Nälkäteatteri, 2000)
- Myrsky (Teatteriryhmä Koilismyrsky, 2001)
- Leo ja Liina (Nälkäteatteri, 2001)
- Avioliittokeinottelija (Turun ylioppilasteatteri, 2002)
- Puupää (Kajaanin kaupunginteatteri, 2003)
- Pilven päällä seisoit (Turun ylioppilasteatteri, 2004)
- Merimiehen leski (Nälkäteatteri, 2004)
- Härkäniemen piiput (Nälkäteatteri, 2005)
- Tommi (Radiopuhelimet ja Nälkäteatteri, 2005)
- Volga farmari, Ford Taunus ja Toyota Hiace (Autotrilogia) (Tikkurilan teatteri, 2005)
- Nelostie (yhdessä Ari Wahlstenin kanssa, Q-teatteri, 2005)
- Tuntematon sotilas (Jyväskylän kaupunginteatteri, 2006)
- Batsheba-ooppera (Nälkäteatteri, 2006)
- Punainen viiva (Kajaanin kaupunginteatteri, 2006)
- Kaksi sisarta (Jyväskylän Huoneteatteri), 2007)
- Volvo Amazon (Tikkurilan teatteri, 2007)
- Janne Kubik (Sirius Teatern / Teatteri Universum, 2008)
- Olviretki Schleusingenissä (Lahden kaupunginteatteri, 2009)
- Porvarillisen barbarian räme kuplii jälleen (Nälkäteatteri, 2010)
- Fosforinhohtoinen lurjus (Nälkäteatteri, 2010)
- Jeppe Niilonpoika (Kokkolan kaupunginteatteri, 2011)
- Paskateoria (Otava Ensemble, 2011)
- Nummisuutarit (Sirius Teatern / Teatteri Universum, 2012)
- Puntilan isäntä ja hänen renkinsä Matti (Vaasan kaupunginteatteri, 2012)
- Suomalaisten puolustus (Rakastajat-teatteri, 2013)
- Europaeus (Kansallisteatteri, 2014)
- Maailmankaikkeus (Teatteri Telakka, 2014)
- Muuttomiehet (KOM-teatteri, 2015)
- Töppöhörö (Kansallisteatteri, 2016)
- Hullu (Teatteri Telakka, 2016)
- Rehu-Virtanen (Vantaan näyttämö, 2019)
Näytelmäkäsikirjoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Neuvostoliiton historia 1917–1990 (Yövieraat, 1990)
- Juokse loppuun, Heikki! (Kajaanin kaupunginteatteri, 1993)
- Terra Potatis (Ylioppilasteatteri, 1996)
- Autotrilogia (Tikkurilan teatteri, 2000–2004)
- Puupää (Kajaanin kaupunginteatteri, 2003)
- Saunatrilogia (Teatteri Telakka, 2002–2004)
- Pilven päällä seisoit (Turun ylioppilasteatteri, 2004)
- Nelostie (yhdessä Ari Wahlstenin kanssa, Q-teatteri, 2005)
- Lyhyt esitelmä kantrimusiikista (Nälkäteatteri, 2006)
- Apinoiden kuningas Sun Vu Kung panee taivasten valtakunnan sekaisin (Kiinan Muuri, 2006)
- Joutilas mies -libretto (säv. Jorma Panula) (Nivalan Oopperayhdistys, 2007)
- Suomalaisten puolustus (Rakastajat-teatteri, 2013)
- Europaeus (Kansallisteatteri, 2014)
- Maailmankaikkeus (Teatteri Telakka, 2014)
- Muuttomiehet (KOM-teatteri, 2015)
- Töppöhörö (Kansallisteatteri, 2016)
- Rehu-Virtanen (Vantaan näyttämö, 2019)
Proosateokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Volvo Amazon. Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22194-4.
- Puupää. Helsinki: Teos, 2009. ISBN 978-951-851-227-4.
- Hullu. Helsinki: Teos, 2012. ISBN 978-951-851-455-1.
- Nyljetyt ajatukset. Helsinki: Teos, 2014. ISBN 978-951-851-570-1.
- Niemi. Helsinki: Teos, 2017. ISBN 978-951-851-810-8.
- Suomi. Helsinki: Teos, 2020. ISBN 9789523630857.
Käännöstyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Inti Chavez Perez: Respektiä: Seksikirja pojille. Gummerus 2018.
- Sally Salminen: Katrina. Teos 2018. ISBN 978-951-851-854-2
- Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä. Nykysuomeksi kääntänyt Juha Hurme. Teos 2021. ISBN 978-952-363-215-8
Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sähköjänis (1996)
- Mutalan raitilla (2005)
- Samurai Rauni Reposaarelainen (2016)
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2002 Kivipää-palkinto
- 2004 Varsinais-Suomen kriitikoiden punnus
- 2005 Alfred Kordelinin säätiön kannustuspalkinto
- 2006 Eino Leinon palkinto "suomalaisen kirjallisuuden klassikoiden vimmaisista tulkinnoista"[4]
- 2007 Aleksis Kiven Seuran Eskon puumerkki -palkinto [20]
- 2007 Draama 07 (vuoden näytelmä) -palkinto yhdessä Ari Wahlstenin kanssa näytelmästä Nelostie
- 2008 Taiteen valtionpalkinto 2008
- 2014 Eino Kalima -palkinto. Palkinto, joka jaetaan joka kolmas vuosi, myönnetään ”Suomen Kansallisteatterissa suoritetusta ohjaustyöstä, jonka tuloksena on taiteellisesti ja eettisesti täysipainoista teatteria”.[21][22]
- 2015 Jarkko Laine -palkinto
- 2017 Finlandia-palkinto
- 2017 Pro Finlandia -mitali[23]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mether, Ulla: Runeberg-ehdokas Juha Hurme: Tärkeintä on ajatella itse (arkistoitu versio) Helsingin Uutiset. 11.1.2015. Viitattu 17.2.2016.
- ↑ https://www.kaupunkiuutiset.com/jutut/finlandia-palkinto-ei-ole-muuttanut-juha-hurmeen-elamaa-patkaakaan-ja-taiteilija-tekee-mita-huvittaa-lue-mita-kirjailija-jutteli-perjantaiparlamentin-kynnyksella-30687
- ↑ a b c d Juha Hurmeelta ei heru myötätuntoa miehille: "On vain myönteistä, että miesten vääristyneen suuri valta-asema horjuu" Yle Uutiset. Viitattu 29.11.2017.
- ↑ a b c d Palkinnot 2006 Suomen Kustannusyhdistys ry. Viitattu 8.6.2011.
- ↑ Ohjaaja Juha Hurmeelle 30 000 euron palkinto HS.fi. 16.5.2014. Viitattu 16.5.2014.
- ↑ Minna Rinta-Tassi: Ehtoolehdon vanhukset Runeberg-palkintoehdokkaana Ylen uutiset. Viitattu 10.12.2014.
- ↑ Nyljetyt ajatukset ehdolla Vuoden kirjaksi Teos.fi. 12.2.2015. Viitattu 17.2.2015.
- ↑ Juha Hurmeelle Jarkko Laine -palkinto Keskisuomalainen. 19.5.2015. Viitattu 17.2.2016.
- ↑ Kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja aikoo käyttää 30000 euron palkintorahat ruokaan ja asumiskustannuksiin: ”En tarvitse muuta” Ilta-Sanomat. 29.11.2017. Viitattu 29.11.2017.
- ↑ Tunnettu teatteriohjaaja ilmoittautui itse suljetulle osastolle: ”Painin hoitajan kanssa” Ilta-Sanomat. 27.12.2016. Viitattu 27.12.2016.
- ↑ Lukupiiri: Väinö Linnan Sotaromaani | Lukupiiri areena.yle.fi. Viitattu 29.11.2017.
- ↑ Kultakuumeen kolumnit | yle.fi yle.fi. Viitattu 29.11.2017.
- ↑ a b Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto Juha Hurmeelle – ”Fanitetaan tätä routaista maata, mutta suhteellisuudentajua mukaan” Yle Uutiset. Viitattu 29.11.2017.
- ↑ "Opetelkaa ruotsia, juntit" – Finlandia-voittaja Juha Hurme piti väkevän puheen ruotsin kielen puolesta Yle Uutiset. Viitattu 1.12.2017.
- ↑ Finlandia-voittaja Juha Hurme piti puolet puheestaan ruotsiksi ja pelkäsi ihmisen jäävän apinaksi: ”Opetelkaa ruotsia, juntit!” Helsingin Sanomat. 29.11.2017. Viitattu 1.12.2017.
- ↑ Finlandia-voittaja nimitteli ruotsia osaamattomia junteiksi – Sampo Terho toivoo anteeksipyyntöä 29.11.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 1.12.2017.
- ↑ Kirjailija ja tuore isä Juha Hurme, 58, herää joka aamu onnellisena siitä, että on elossa: ”Arki on koko elämä” Anna 9.3.2018
- ↑ Kajava, Jukka: Joulusta jouluun halolla hakaten. Helsingin Sanomat, 16.12.1990.
- ↑ Kajava, Jukka: Kasvun kuvaus puree tähän aikaan. Helsingin Sanomat, 11.12.1991.
- ↑ Eskon puumerkin saajat Aleksis Kiven Seura. Viitattu 13.10.2016.
- ↑ Ohjaaja Juha Hurmeelle Eino Kalima -palkinto Europaeuksesta Kaleva.fi. 16.5.2014. Kaleva. Viitattu 15.12.2014.
- ↑ Eino Kalima -palkinto Kansallisteatteri.fi. 2014. Viitattu 15.12.2014.
- ↑ Kunniamerkkien saajat julki: Suomen Leijonan suurristi Bengt Holmströmille, Pro Finlandia Juha Hurmeelle – katso listasta kaikki kunniamerkin saajat 1.12.2017. Yle Uutiset. Viitattu 9.12.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Juha Hurme Prosak-proosaklubilla, Kirjastokaista-video 15.4.2014.
- Juha Hurme lukee teostaan Puupää Prosak-proosaklubilla, Kirjastokaista-video 14.12.2010.
- Syntymäpäiväsankari: Juha Hurme Yle Areena.
|