Maarit Verronen
Maarit Verronen | |
---|---|
![]() Maarit Verronen Turun kirjamessuilla 2010. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 20. elokuuta 1965 Kalajoki |
Kansalaisuus | suomalainen |
Kirjailija | |
Aikakausi | 1985– |
Esikoisteos | Älä maksa lautturille (1992) |
Palkinnot | |
Kalevi Jäntin palkinto 1992 |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Maarit Hannele Verronen (s. 20. elokuuta 1965 Kalajoki) on suomalainen kirjailija.[1]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Verronen valmistui filosofian kandidaatiksi Oulun yliopistosta vuonna 1989 pääaineenaan tähtitiede. Filosofian lisensiaatin tutkinnon hän suoritti 1991. Verronen on työskennellyt Oulun yliopiston tähtitieteen laitoksella opetus- ja tutkimustehtävissä ja opiskellut myös aate- ja oppihistoriaa. Päätoiminen kirjailija hän on ollut vuodesta 1994 lähtien. Verronen asuu Helsingissä.
Verronen on ollut kahdesti Finlandia-ehdokkaana ja saanut useita kirjallisuuspalkintoja. Verronen kuvaa teoksissaan usein ohikulkijoita ja tarkkailijoita, matkaajia tai ulkopuolelle jääneitä. Monet hänen teoksistaan sisältävät joitakin fantasia-aineksia, hänen teoksiaan voidaan kuvailla käsitteillä reaalifantasia tai maaginen realismi.
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Novellikokoelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Älä maksa lautturille: Fantastisia kertomuksia. Kirjayhtymä, 1992. ISBN 951-26-3726-X.
- Viimeinen lapsitähti ja muita ylimääräisiä ihmisiä. Kirjayhtymä, 1994. ISBN 951-26-3925-4.
- Kulkureita ja unohtajia. Kirjayhtymä, 1996. ISBN 951-26-4180-1.
- Löytöretkeilijä ja muita eksyneitä. Tammi, 1999. ISBN 951-31-1619-0.
- Luotettava ohikulkija. Tammi, 2002. ISBN 951-31-2470-3.
- Keihäslintu. Tammi, 2004. ISBN 951-31-3093-2.
- Saari kaupungissa. Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-3876-9.
- Normaalia elämää. Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4743-3.
- Vanhat kuviot. Tammi, 2012. ISBN 978-951-31-6603-8.
- Muutama lämmin päivä. Aviador, 2019. ISBN 978-952-73-4721-8.
Romaaneja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yksinäinen vuori. Kirjayhtymä, 1993. ISBN 951-26-3841-X.
- Pimeästä maasta. Kirjayhtymä, 1995. ISBN 951-26-4067-8.
- Luolavuodet. Kirjayhtymä, 1998. ISBN 951-26-4369-3.
- Kylmien saarten soturi. Tammi, 2001. ISBN 951-31-2121-6.
- Pieni elintila. Tammi, 2004. ISBN 951-31-2995-0.
- Osallisuuden tunto. Tammi, 2006. ISBN 951-31-3716-3.
- Karsintavaihe. Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4296-4.
- Kirkkaan selkeää. Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5623-7.
- Varjonainen. Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-7135-3.
- Hiljaiset joet. Aviador, 2018. ISBN 978-952-7063-61-3.
- Orionin vyö. Aviador, 2022. ISBN 978-952-3810-79-2.
Tietokirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Matka Albaniaan. Kirjayhtymä, 1997. ISBN 951-26-4259-X.
- Pieni kumikanoottikirja. Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-6036-4.
- Sulhanen Lapinniemen viimeinen saari. Books on Demand, 2014. ISBN 978-952-286-932-6.
- Puutornimuuntamot. Aviador, 2017. ISBN 978-952-7063-33-0.
- Varjosaari – piilossa keskellä Helsinkiä. Reuna, 2019. ISBN 978-952-355-001-8.
- Turvaa ja taidetta: Tarinoita liikenneympyröistä. Aviador, 2021. ISBN 978-952-7347-98-0
Novelleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ”Saari ja lentäjä”. Antologiassa Jäinen vaeltaja, Ursa 1986.
- ”Teloitus”. Aikakone 3/1989.
- ”Desierto.bas”. Portti 4/1989 ja antologiassa Keskiyön mato Ikaalisissa, Ursa, 1989
- ”Freyrin maa, Ingolfin maa”. Aikakone 1/1992.
- ”Uhrituoksujen viesti”. Antologiassa Kultainen naamio, 1993.
- ”Pitkä, hyytävä kesä”. Mytago 4, 1993.
- ”Pahanilmanlintu”. Image 1994.
- ”Kellonvalajan suku”. Portti 2/1996.
- ”Pikkuvanha petunjärsijä”. Virke 1997.
- ”Varjomaa”. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 44, 2000.
- The Dedalus Book of Finnish Fantasy (2006, toimittanut Johanna Sinisalo), käännökset novelleista ”Musta juna” sekä ”Kellarimies ja vaimo”
Kuunnelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ”Mustahiuksinen nainen”, 1996
- ”Kellarimies ja vaimo”, 1997
- ”Ruhtinas Ardian”, 1999
- ”Tuntematon eteläinen maa”, 2001
Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voitettuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sijoituksia ja kunniamainintoja Suomen tieteiskirjoittajat ry:n novellikilpailussa (1985) ja Tampereen science fiction -seuran novellikilpailuissa 1987–1991.
- Kalevi Jäntin palkinto 1993.
- Portti-palkinto vuoden 1993 parhaasta fantasiakirjasta.
- Atorox-palkinnon toinen sija novellista ”Älä maksa lautturille” 1993.
- Euroopan yleisradioliiton EBU:n nuorten käsikirjoituskilpailun palkinto 1993, kymmenen finalistin joukossa.
- Nuoren taiteen Suomi-palkinto 1994.
- Olvi-säätiön kirjallisuuspalkinto 1996.
- Sokeain kuunnelmapalkinto kuunnelmasta ”Kellarimies ja vaimo” 1997.
- Nuori Aleksis -palkinto kirjasta Keihäslintu 2005.
- Tähtivaeltaja-palkinto kirjasta Kirkkaan selkeää 2011[2]
- Kirjallisuuden valtionpalkinto 2018.[3]
- Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto 2022.[4]
Ehdokkuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Finlandia-ehdokkuus 1993 (Yksinäinen vuori).
- Finlandia-ehdokkuus 1995 (Pimeästä maasta).
- Runeberg-palkintoehdokkuus 2009 (Normaalia elämää).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 993. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ Mattila, Noora: Maarit Verronen voitti Tähtivaeltaja -palkinnon Helsingin Sanomat. 5.7.2011. Viitattu 5.7.2011.
- ↑ Aitonurmi, Tuomas: Valtionpalkinnot ja Suomi-palkinto 2018 kirjallisuuden tekijöille 3.12.2018. Kirjasampo. Viitattu 22.5.2022.
- ↑ Maarit Verroselle ja Harri István Mäelle Kirjailijaliiton tunnustuspalkinnot Suomen Kirjailijaliitto. 21.5.2022. Viitattu 22.5.2022.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kankkunen, Sarianna: Harassing Habitats: Experienced Space in Finnish Contemporary Fiction, a Study on Maarit Verronen. Diss. Helsinki: University of Helsinki, 2021. ISBN 978-951-51-7629-5. Teoksen verkkoversio.
- Loivamaa, Ismo (toim.): Kotimaisia nykykertojia 1–2. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2003. ISBN 951-692-536-7.
- Sisättö, Vesa – Jerrman, Toni (toim.): Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2006. ISBN 951-692-617-7.
- Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1770-7.
- Verronen, Maarit: Pois pohjoisesta. Kaltio 2/2004.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Maarit Verronen Kirjasampo.fi:ssä
- Maarit Verronen – oman tiensä kulkija Kirjasampo.fi
- Verronen, Maarit hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
|