Maarit Verronen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maarit Verronen
Maarit Verronen Turun kirjamessuilla 2010.
Maarit Verronen Turun kirjamessuilla 2010.
Syntynyt 20. elokuuta 1965 (ikä 51)
Kalajoki
Kansalaisuus suomalainen
Aikakausi 1985–
Esikoisteos Älä maksa lautturille (1992)
Tunnustukset Kalevi Jäntin palkinto 1992, Nuoren taiteen Suomi-palkinto 1994, Olvi-säätiön kirjallisuuspalkinto 1996
Ehdokkuudet Finlandia-palkinto 1993 ja 1995
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Maarit Verronen (s. 20. elokuuta 1965 Kalajoki) on suomalainen kirjailija.

Verronen valmistui filosofian kandidaatiksi Oulun yliopistosta vuonna 1989 pääaineenaan tähtitiede. Filosofian lisensiaatin tutkinnon hän suoritti 1991. Verronen on työskennellyt Oulun yliopiston tähtitieteen laitoksella opetus- ja tutkimustehtävissä ja opiskellut myös aate- ja oppihistoriaa. Päätoiminen kirjailija hän on ollut vuodesta 1994 lähtien. Verronen asuu Helsingissä.

Verronen on ollut kahdesti Finlandia-ehdokkaana ja saanut useita kirjallisuuspalkintoja. Verronen kuvaa teoksissaan usein ohikulkijoita ja tarkkailijoita, matkaajia tai ulkopuolelle jääneitä. Monet hänen teoksistaan sisältävät joitakin fantasia-aineksia, hänen teoksiaan voidaan kuvailla käsitteillä reaalifantasia tai maaginen realismi.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Novellikokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Finlandia-ehdokkuus 1993 (Yksinäinen vuori).
  • Finlandia-ehdokkuus 1995 (Pimeästä maasta).

Novelleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Saari ja lentäjä”. Antologiassa Jäinen vaeltaja, Ursa 1986.
  • ”Teloitus”. Aikakone 3/1989.
  • ”Desierto.bas”. Portti 4/1989 ja antologiassa Keskiyön mato Ikaalisissa, Ursa, 1989
  • ”Freyrin maa, Ingolfin maa”. Aikakone 1/1992.
  • ”Uhrituoksujen viesti”. Antologiassa Kultainen naamio, 1993.
  • ”Pitkä, hyytävä kesä”. Mytago 4, 1993.
  • ”Pahanilmanlintu”. Image 1994.
  • ”Kellonvalajan suku”. Portti 2/1996.
  • ”Pikkuvanha petunjärsijä”. Virke 1997.
  • ”Varjomaa”. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 44, 2000.
  • The Dedalus Book of Finnish Fantasy (2006, toimittanut Johanna Sinisalo), käännökset novelleista ”Musta juna” sekä ”Kellarimies ja vaimo”

Kuunnelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Mustahiuksinen nainen”, 1996
  • ”Kellarimies ja vaimo”, 1997
  • ”Ruhtinas Ardian”, 1999
  • ”Tuntematon eteläinen maa”, 2001

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mattila, Noora: Maarit Verronen voitti Tähtivaeltaja- palkinnon Helsingin Sanomat. 5.7.2011. Viitattu 5.7.2011.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Loivamaa, Ismo (toim.): Kotimaisia nykykertojia 1–2. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2003. ISBN 951-692-536-7.
  • Sisättö, Vesa & Jerrman, Toni (toim.): Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2006. ISBN 951-692-617-7.
  • Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1770-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.