Kalajoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Kalajoki

vaakuna

sijainti

Kalajoen rantaa
Kalajoen rantaa
Sijainti 64°15′35″N, 023°56′55″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Ylivieskan seutukunta
Kuntanumero 208
Hallinnollinen keskus Kalajoen kirkonkylä
Perustettu 1865
– kaupungiksi 2002
Kuntaliitokset Rautio (1973)
Himanka (2010)
Pinta-ala ilman merialueita 931,05 km²
97:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 2 391,29 km²
34:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 924,13 km²
– sisävesi 6,92 km²
– meri 1 460,24 km²
Väkiluku 12 367
83:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 13,38 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,1 %
– 15–64-v. 55,7 %
– yli 64-v. 26,2 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 96,4 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 3,1 %
Kunnallisvero 8,30 %
231:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Jukka Puoskari
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • Vas.
 • Vihr.
 • SDP
 • KD

20
4
3
3
2
2
1
www.kalajoki.fi

Kalajoki on kaupunki Kalajoen suulla, Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

2023-12-3131. joulukuuta 2023 kaupungissa asui 12 367 henkilöä[2] ja sen pinta-ala on 2 391,29 km², josta 6,92 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 13,38 asukasta/km².

Kaupunki on tunnettu matkailusta, maataloudesta ja metalliteollisuudesta. Kalajoki sijaitsee valtatien 8 ja valtatien 27 risteyksessä, ja sen läheisyydessä sijaitseva Rahjan satama toimii liikennesolmuna rekka- ja laivaliikenteen välillä. Lähimmät rautatieasemat sijaitsevat Ylivieskassa ja Kannuksessa.

Kalajoen naapurikunnat ovat Alavieska, Kokkola, Kannus, Merijärvi, Pyhäjoki, Sievi ja Ylivieska.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perämeri Kalajoen rannalta kuvattuna.

Kalajoen seutu vapautui veden vallasta vasta kivikauden loppupuolella, minkä vuoksi kunnan alueelta on tavattu vain joitakin kivikautisia löytöjä. Löydöistä merkittävin on Kivimaan laaja asuinpaikka Raution alueella. Aluetta asuttivat saamelaiset 1200- ja 1300-luvulle saakka. Myöhemmin alue oli pääasiassa satakuntalaisten ja hämäläisten eräaluetta.[7][8]

Vakiintunut asutus sai alkunsa, kun muutamat eränkävijät asettuivat Kalajoen ja Himanganjoen suulle. Seudun vanhimmat kylät ovat Pohjankylä, Eteläkylä ja Raumankari, jotka on perustettu todennäköisesti 1300- ja 1400-luvuilla.[8][7] Rautilan kylällä on Kuninkaankivi-muistomerkki muistuttamassa Ruotsin kuninkaan käynnistä paikalla. Perimätiedon mukaan kuningas Aadolf Fredrik pysähtyi paikalla matkalla pohjoiseen vuonna 1752.[8]

Väestön pääelinkeinoja olivat aluksi maatalous, kalastus ja hylkeenpyynti.[8] Kalaa pyydettiin isoimmista joista ja merestä. 1400-luvulla merestä kohonneesta Maakallasta kehittyi 1500-luvulla tärkeä kalastustukikohta, jonne rakennettiin kymmeniä kalamajoja ja aittoja.[7]

Keskiajalla Kalajoki kuului Salon seurakuntaan.[7] Vuonna 1525 Kalajoesta muodostettiin Salon kappeliseurakunta. Himanka taas kuului aluksi Pietarsaaren hallintopitäjään, 1490-luvulta lähtien Kokkolan hallintopitäjään.[8] Kalajoesta muodostettiin 1570-luvulla oma hallintoalue, johon kuuluivat Alavieska, Ylivieska, Sievi, Reisjärvi, Nivala ja Haapajärvi.[7] Samana vuonna muodostettiin myös Lohtajan hallintopitäjä, johon kuului Himanka. Himanka kuului aluksi Lohtajan seurakuntaan, mutta itsenäistyi Lohtajan kappeliseurakunnaksi 1700-luvun alussa.[8] Ikalaborgin vapaaherrakunta vallitsi alueella ruotsalaisena läänityksenä vuodesta 1652 reilut parikymmentä vuotta[9].

Kalajoki ja Himanka kasvoivat hitaasti 1600-luvulla, jolloin väkiluvun kehitykseen vaikuttivat erityisesti katovuodet ja sota-ajat. Myös isoviha rajoitti Kalajoen ja Himangan asutuskehitystä. Isonvihan jälkeen asukasmäärä alkoi nousta ja 1700-luvun lopulla asutus alkoi voimakkaasti kasvaa. Kalajoen ja Himangan suuseutujen hyvä liikenteellinen asema johti siihen, että Kokkolan porvarit alkoivat pitää markkinoita näillä alueilla.[8][7] Kalajoella Plassin markkinapaikka nousi alueelle tärkeäksi kauppapaikaksi.[7] Himangalla taas vanha Raumankari muodostui alueen tärkeäksi kauppapaikaksi. Kalajoki oli 1800-luvulla tunnettu monipuolisesta pienteollisuudesta. Pitäjässä valmistettiin muun muassa messinkiesineitä, kelloja ja aseita.[7] Himangalla laivanrakennus kasvoi huomattavaksi elinkeinoksi. Tärkein elinkeino oli 1700-luvulta aina 1800-luvun loppuajoille saakka tervanpoltto. Tervaa myytiin kokkolalaisille porvareille.[8]

Kalajoen vanha vaakuna

Suomen sodassa Himangalla käytiin vuonna 1808 pieniä kahakoita venäläisten kanssa.[8] Kalajoella kuoli Suomen sodan aikaisessa taistelussa ruotsalainen kreivi Wilhelm von Schwerin.[7] Kalajoki kuului Kalajokilaaksossa 1800-luvun alussa syntyneen herätysliikkeen ydinalueisiin. Vuosina 1838–1839 Pohjankylän Törnvallin talossa pidettiin tunnetut Kalajoen käräjät,[10] joissa heränneitä tuomittiin konventikkeliplakaattiin vedoten. Suuri joukko heränneitä maallikoita tuomittiin sakkoihin ja pappeja erotettiin lyhyeksi aikaa virastaan. Siltasaaren siirretty käräjärakennus toimii nykyisin Kalajoen kotiseutumuseona. 1800-luvulla[7] Himangan asukasmäärä alkoi kasvaa. Vuonna 1810 asukkaita oli 491, vuonna 1850 892. Suuret kuolonvuodet 1866–1868 vähensivät hieman Kalajoen ja Himangan asukasmäärää.[7][11]

Nykyään Kalajoki tunnetaan matkailukuntana. Kalajoen hiekkasärkät ovat olleet valtakunnallisesti tunnettu ja markkinoitu lomakohde jo 1970-luvulta lähtien. Kalajoella on edelleen myös vahva maatalousperinne, ja maatiloilla tuotetaan yhä viljaa, perunoita, lihaa ja maitoa. Metalliteollisuutta Kalajoella vetävät muun muassa Kalajoen teräs ja Rahjan satama.

Kalajoen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla nahkiaiset ja maidosta juoksutettu punainen hera.[12]

Kalajoki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalajoen kunta perustettiin vuonna 1865.[13] Sen asukasluku kasvoi pitkään tasaisesti 1900-luvulla. 1920 kunnassa oli 5 780 asukasta. 1952 heitä oli 7 085 ja 1960 jo 7 373 asukasta. 1960-luku katkaisi kuitenkin suotuisan väestönkehityksen ja asukasluku laski vuoteen 1970 mennessä 6 979 asukkaaseen. 1970-luvulla väkiluku alkoi uudestaan kasvaa. Vuonna 1985 Kalajoella oli asukkaita 9 108.[7] Siitä tuli kaupunki vuoden 2002 alussa.[13]

Kalajokeen yhdistyi vuonna 1973 Rautio ja vuonna 2010 Himanka.

Himanka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1868 Himangasta muodostui oma pitäjä. Vuonna 1870 asukkaita oli jo 2 192, samana vuonna Kannuksen Mutkalamminkylästä siirrettiin kaksi taloa Himangan Himankakylään. Talot olivat Ainali ja Oja. Himangan asukasmäärää vähensivät 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa siirtolaisuus. Siirtolaiset muuttivat alueelta pääosin Amerikkaan. Paikallisia urheiluseuroja ovat Himangan Urheilijat, Himangan Roima sekä Himangan Pallo. Ahti Pöyhtäri, vuonna 1999 kuollut kunniamerkein palkittu sotaveteraani ja paikallispoliitikko, on kirjoittanut seudun historiasta. Hän oli syntynyt Himangalla 11. elokuuta 1918. Himanka on myös eräs Suomen merkittävimmistä ruokaperunan tuottajakunnista. Ennen vuotta 2010 tehtyä kuntaliitosta kunnan asukasluku oli 3 022[14].

Rautio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kappeliseurakunnan oikeudet Rautio sai 11. marraskuuta 1826. Tällöin liitettiin myös Kärkisen kylä samaan kappeliin. Itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Rautio oikeutettiin 1912, mutta todellisuudessa tämä tapahtui vasta vuonna 1921. Pitäjässä oli kaksi isompaa kylää: Kirkonkylä ja Kärkinen. Asutuksen muodostumisen mukaan erotettiin myös seuraavat kylät: Huhtakylä, Hollanti, Sorvari, Taipale, Pahkamaa, Typpö ja Iso-oja.[15] Vuonna 1970 pitäjässä oli 1 423 asukasta.

Kuntaliitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raution kunta liittyi Kalajokeen 1973.[7] Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin 1. tammikuuta 2010. Uuden kunnan vaakunaksi tuli Himangan vaakuna. Samalla Himangan alue siirtyi Keski-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.[16]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kalajoen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 984
1985
  
12 532
1990
  
12 728
1995
  
12 814
2000
  
12 376
2005
  
12 282
2010
  
12 562
2015
  
12 621
2020
  
12 358
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kalajoella oli 12 516 asukasta, joista 9 272 asui taajamissa, 2 935 haja-asutusalueilla ja 309:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kalajoen taajama-aste on 76,0 %.[18] Kalajoen taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[19]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kalajoen kirkonkylä 6 620
2 Himangan kirkonkylä* 1 708
3 Kalajoen hiekkasärkät 538
4 Rautio 406

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Himangan kirkonkylän asukkaista yksi asuu Kokkolan kaupungin puolella.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kalajoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kalajoella toimii Kalajoen helluntaiseurakunta.[21]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kalajoen alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[22]

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kalajoen kaupungin nykyisellä alueella.[20]

Luonto ja maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalajoki on maisemiltaan pohjoisessa laakeaa ja etelässä kumpuilevaa, jokiuomien halkomaa tasankoa.[7][23]

Kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihtelevaa. Kunnan pohjois- ja keskiosassa on pääasiassa graniittia ja granodioriittia ja eteläosassa kiillegneissiä ja migmaattia. Lisäksi kunnan alueella esiintyy muun muassa gabroa ja gneissejä, Pöntiönjoen koillispuolella on myös grano- ja kvartsidioriittia. Kalajoen kallioperässä on myös pieniä määriä arvokkaita mineraaleja, kuten molybdeeniä. Siellä täällä kunnan alueella, varsinkin rannikolla, on louhikoita, kalliomaastoa ja kivikkorantaisia saaria.[7][23]

Yleisimmät maalajit ovat moreeni, turve ja tulvakerrostumat sekä rannikolta myös hietaa ja hiekkaa. Kalajoki on kuuluisa laajoista hiekkarannoistaan ja dyyneistään, joista huomattavimpia ovat lähes 20 metriä korkeat Tuomipakat. Kasvillisuuden sitomia dyynejä on runsaasti myös sisämaassa. Kaikkiaan Kalajoen rannoilla on hiekkadyynejä noin 600 hehtaaria. Jokilaaksoissa on tulva- ja rantahiekkakerroksia sekä savikoita.[7][23]

Korkeuserot ovat Kalajoen alueella vähäiset, pääasiassa 5–10 metriä. Maaston korkeus kasvaa verkalleen rannikolta sisämaahan päin. Kunnan keski- ja eteläosassa maasto on loivasti kumpuilevaa ja korkeimmat kohoumat ylittävät 50 metrin tason. Ylävintä on Raution alueella, jossa on useita yli 80 metriä korkeita moreenimäkiä, kuten Riitaharju Rättyänojan ja Peräjärven välillä ja Taipaleenkangas Vääräjoen ja Hollannin välillä.[7] Kalajoen alueella on useita soita. Rannikolla suot ovat pieniä, mutta sisämaassa laajempia. Suurimpia soita ovat Kaakkurinneva, Karhunmaanneva ja Paloneva.[7][23]

Maankohoamisen jatkuvasti muokkaama rantaviiva on eteläistä osaa lukuun ottamatta eheä. Maankohoamisen vaikutuksesta veden alta paljastuu uutta maata, jonka aluksi valtaa kosteikkokasvillisuus. Etenkin Raumanjoen pohjoispuolella on kosteita rantaniittyjä. Rahjan saaristo muodostaa ainutlaatuisen maisemakokonaisuuden. Aavan meren keskellä, parin peninkulman päässä Kalajoen rannikosta kohoavat Kallankarit. Ulkokalla on vain vajaan hehtaarin laajuinen majakkasaari. Maakalla on noin kahden hehtaarin laajuinen kalliosaari, jonka lähellä oli aikoinaan Pohjanmaan tuottoisin kalastuspaikka.[7][23]

Kunnan tärkeimmät vesiväylät ovat Kalajoki ja sen sivujoki Vääräjoki, Siiponjoki sekä puhdasvetinen Lestijoki, joka Saarenpäässä haarautuu kahtia (eteläinen haara on Tomujoki) ja yhtyy vähän ennen jokisuuta Raumanjoeksi. Kalajoen muita jokia ovat Himanganjoki ja Pöntiönjoki. Kunnan alueella ei ole lainkaan järviä, vain pieniä lampia.[7][23]

Etäisyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etäisyydet suurempiin asukaskeskuksiin valtateitä pitkin ovat:

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalajoella

Rautiossa

Himangalla

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsäteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalajoki, kuten koko Pohjanmaa, on metsän peittämää alankoa. Kalajoella on siis paljon metsää, sekä aikojen kuluessa ollut useita sahoja. Tällä hetkellä sahoja on ainoastaan yksi, Junnikkalan Saha.

Metalliteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metalliteollisuuden yrityksiä ovat:

Maatalous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalajoella on paljon maataloutta ja kotieläintiloja. Paljon on esimerkiksi lehmä- ja lihakarjatiloja sekä turkistiloja.

Tuulivoimalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TuuliWatti Oy alkoi rakentaa ke­vääl­lä 2014 Kalajoen Mus­ti­lan­kan­kaalle Suomen suurinta tuulivoimapuistoa. Puiston 22 tuu­li­voi­ma­lan ko­ko­nais­te­ho on 73 megawattia.[24]

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalajoen hiekkasärkät vetävät kesäisin turisteja.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalajoen nähtävyyksiä ovat muun muassa Maakallan vanha miljöö saaristokirkkoineen Kallankareilla ja Ulkokallan majakkasaari, Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo.

Kalajoen tiilikirkko on 1870-luvun lopulta. Vuonna 1802 rakennettu Kalajoen pappila paloi 2011 ja se kunnostettiin samana vuonna.[26] Raution puukirkko on vuodelta 1800, Himangan puukirkko on muutaman vuoden sitä vanhempi.

Mestarihiihtäjä Jussi Kurikkalan patsas on Kalajoella, kuten myös muun muassa Oravaisten taistelussa kunnostautuneen Wilhelm von Schwerinin hauta.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kalajoen Syysmarkkinat. Aina Kokkolan kaupungin kauppa-alueen perustamisesta vuonna 1620 lähtien on Kalajoella pidetty markkinoita. Nämä markkinat pidetään syksyisin Plassilla, joka on Kalajoen vanhinta aluetta.
  • Hiekkasärkkäin juhannus. Kalajoen Juhannus -musiikkifestivaali on kerännyt ihmisiä vuosittain ympäri Suomea hiekkarannoille.
  • Kalajoen venetsialaiset
  • Loma-asuntomessut 2014. Suomen Asuntomessut ja Kalajoen kaupunki järjestivät kesällä 2014 Hiekkasärkillä loma-asuntomessut.
  • Kalajoki X-Games. Ensimmäistä kertaa vuonna 2007 järjestetty tapahtuma tuo Kalajoelle Suomen parhaimmistoa lumilautailun ja Newschoolin saralta. Tapahtuman ajankohta on kesäkuun alussa Hiekkasärkillä.
  • Kalajoki Messut, järjestetään viiden vuoden välein.
  • Beachfutis Finnish Open. Jokakesäinen beachfutis-tapahtuma, joka järjestetään Hiekkasärkkäin alueella.
  • Miss Hiekkasärkät. Jokakesäinen tapahtuma, jossa valitaan Miss Hiekkasärkät, tapahtuman järjestää Mallitoimisto Matiné.
  • Bimmer Party. Bimmer Tuning Club Of Finlandin kesä-heinäkuun vaihteessa järjestämä tapahtuma BMW-henkilöautojen omistajille ja niistä kiinnostuneille. Tapahtuma-alueena on Kalajoen pienlentokonekenttä.
  • Rannikon vahvin mies -kisa. Tapahtuman järjestää Ravintola Dyyni.
  • Kajari - kalajokisen kevyen musiikin festivaali. Kalajoen torialueella aina elokuun ensimmäisenä lauantaina.
  • Raumankarin markkinat. Nämä markkinat pidetään Himangalla Raumankarilla joka vuosi heinäkuussa.

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Kalajoella vuonna 1983.[27] Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Kalajoella vuonna 2018.[28]

Tunnettuja kalajokisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheiluseurat ja yhdistykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalajoella on monenlaisia urheiluseuroja ja yhdistyksiä, alla listattuna tärkeimmät.

  • Liigasärkät
  • Himangan Metsästysseura ry
  • Kalajoen Junkkarit
  • Kalajokilaakson Golf ry
  • Kalajoen metsästysyhdistys
  • Kalajoen reserviläiset ry
  • Kalajoen Naisvoimistelijat
  • Kallan purjehtijat
  • Kalajoen V- ja U-seura Riento
  • Raution Kisailijat
  • Kalajoen Tennisseura
  • Tyngän Vesa
  • Kalajoen Latu ry
  • Junkkarit Hockey Team
  • Kalajoen Lentopallo
  • Kalajoen Pallo -92 ry
  • JHT Kalajoki
  • Rannikon Ratsastajat
  • Kalajoen Keilailuliitto
  • Kalajoki Bowling Club
  • Keski-Pohjanmaan laskuvarjourheilijat
  • Kalajoen Han Moo Do
  • Kalajoen uimaseura
  • Kalajoen Ilmailukerho
  • Kalajoen Moottorikelkkailijat
  • Kalajoen moottorikerho/urheiluautoilijat
  • Kalajoki Beach Riders
  • Sea City Cruisers -Kalajoki ry
  • Kalajoen Koiraharrastajat ry
  • Golden Beach Disc Golfers

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittäviä rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntavaalit 2021, Kalajoki Oikeusministeriö. Viitattu 5.12.2021.
  7. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  8. a b c d e f g h i Ville Luho, Armas Luukko: Suur-Lohtajan historia 1. Kokkola: Suur-Lohtajan historiatoimikunta, 1957.
  9. Jaakko Forsman ym. toimituskunta: Iso Tietosanakirja osa V, s. 57. Helsinki: Otava, 1933.
  10. http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2008/11/kalajoen-krjt.html
  11. Leevi Junkala, Maria Niemelä: Suur-Lohtajan historia 2. Kokkola: Suur-Lohtajan historiatoimikunta, 1977. ISBN 951-99109-9-9.
  12. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 162. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  13. a b Kalajoki 11.8.2009. Ylivieskan seutukunta. Arkistoitu 30.8.2010. Viitattu 4.7.2013.
  14. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain kunkin tilastovuoden aluejaolla, 2003-2020 (Himangan koko väestö 31.12.2009) Tilastokeskus. Viitattu 4.3.2022. [vanhentunut linkki]
  15. Osmo Tokola: Kotiseutuni, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Vaasa: Suomen maakuntajulkaisu, 1969.
  16. Uusitalo, Heikki: Kalajoki ja Himanka virallistivat liittonsa kaleva.fi. 29.4.2008. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Viitattu 14.3.2009.
  17. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  18. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2018. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 25.11.2018.
  19. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 25.11.2018.
  20. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  21. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  22. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta
  23. a b c d e f Ari Öysti: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 51. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.
  24. Tuulivoimalat veivät voimalinjat remonttiin 31.3.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.7.2014.
  25. [1] Tuotitukku
  26. Kalajoen pappila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  27. Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  28. Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 6.11.2022.
  29. a b Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]