Pöntiönjoki
| Pöntiönjoki Pöntiöjoki |
|
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat |
Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa |
| Kunnat | Kalajoki, Kannus |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Pöntiönjoen vesistö (52) |
| Pinta-ala | 206,84 km² [1] |
| Järvisyys | 0,37 % [1] |
| Pääuoman pituus | noin 36 km [a] |
| Pääuoman osuudet | Pöntiönjoki ←Pöntiönoja |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Mutkalampi, Kannus [2] |
| Laskupaikka | Rautila, Kalajoki [3] |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 47,5 m |
| Laskukorkeus | 0 m |
| Korkeusero | 47,5 m |
| Pituus | noin 26 km |
| Kaltevuus | 1,9 m/km |
| Keskivirtaama | 1,5 m³/s [4] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pöntiönjoki, aikaisemmin myös Pöntiöjoki [5], on Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella ja Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa virtaava noin 26 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa alajuoksun osuuden noin 36 kilometriä pitkästä Pöntiönjoen vesistön pääuomasta.[3][2][6]
Joen pituus ja pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joissakin lähteissä Pöntiönjoen pituudeksi on ilmoitettu sama 15 kilometriä [4]. Joki alkaisi tällöin kohdasta, joka sijaitsee Ainalin ja Kärkisten puolivälistä. Kartoissa käytetään Pöntiönjoen nimeä kuitenkin vielä kauempana yläjuoksulla. Kartassa joen latvaosuuden nimenä on Pöntiönoja. Pöntiönjoki ja -oja muodostavat yhdessä vesistöalueen pääuoman, joka alkaa suoksi kuivatetusta Peräjärvestä. Pääuoman pituus on Peräjärveltä merenrantaan noin 36 kilometriä.[2][a]
Pääuoman nimen tarkenne vaihtuu jossakin kohdassa joesta ojaksi, mutta tarkkaa kohtaa ei pysty kartoista päättelemään. Tarkemman lähteen puuttuessa voidaan vaihtumiskohta karttojen perusteella rajata kahden kohdan väliin. Alin kohta löytyy vuoden 1955 peruskartasta, jossa silloin vielä ojittamattomalla Maanpuuttuvannevalla virtasi yksinäinen Pöntiönoja. Ojan nimi on kartassa kirjoitettu Korvenkylän itäpuolelle suoalueen kohdalle noin 32 kilometriä joensuusta mitattuna.[7] Pöntiänjoelle löytyy vuoden 1979 kartasta nimimerkintä Mutkalammen kylän länsipuolelta, jonne joelle tulee joensuusta matkaa matkaa 21 kilometriä.[8] Pituuden arvoksi saadaan tulkinnan mukaan 21–32 kilometriä keskiarvon ollessa 26 kilometriä.[2][a]
Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen Maanpuuttuvannevan ojittamista oli Pöntiönoja alueen ainoa virtavesi. Joki putoaa kangasmaastosta Korvenkylän alavalle peltoaukealle, jossa se lievästi mutkitelleen alkaa virrata kohti luodetta.[2]
Mutkalammen peltoaukea on hieman Korvenkylän aukeaa isompi ja täällä joki mutkittelee taajemmin. Lyhyitä metsätaipaleita lukuun ottamatta joki pysyttelee peltomaaksi raivattujen kapeiden jokilaaksojen keskellä. Sellainen on Ainalin pellot, jossa sijaitsevat Oja-Matin ja Kärkisten kulmakunnat. Täällä yhtyy jokeen Oja-Matin oja ja Hannioja eli Kärkisoja, joiden valuma-alueet muodostavat omat vesistöviranomaisten merkitsemät valuma-alueet. Joki virtaa Kärkisistä luoteeseen välillä suoraksi perattuna. Kärkiskankaalla virtaa joki metsätaipaleen läpi. Sitä on seurannut Ainalista alkaen yhdystie 18053.[3][2]
Joki putoaa sitten useamman kosken läpi Pöntiön kylän pienelle peltoaukealle. Täällä siihen yhtyy etelästä tuleva Luomanoja ja joen ylittää yhdystien 7730 silta ja korkeajännitelinja. Pöntiöstä alkaen esiintyy joessa pieniä koskia. Se virtaa nyt noin yhdeksän kilometrisellä metsätaipaleella, joka loppuu vasta merenrannassa. Ennen Lahoniitunkoskea joki haarautuu yli 2,5 kilometriseksi sivujuovaksi, jonka varrelle on karttanimeksi kirjoitettu Leilinkääpäs. Joessa on ennen Antinkoskea toinen sivujuopa, joka toimii suo-ojien johto-ojana. Myös Sahakosken rinnakkainen mutta lyhyt uoma tulisi tässä huomioida. Pöntiönjokea on perattu 1960-luvulla, mikä näkyy joenvarressa monin paikoin reunavalleina. Perkaukset tehtiin tulvavaaran vähentämiseksi, mutta jokivarsi on edelleen tulva-altis esimerkiksi jääpatotulvien takia. Viimeisten kilometrien aikana joki alittaa valtatien 8.[3]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joen kalataloudellinen merkitys on vähäinen johtuen veden vähäisyydestä, ympäristön aiheuttamasta kuormituksesta ja seudun peltomaiden savikoiden happamista sulfaattimaista. Merestä nousee esimerkiksi nahkiainen, hauki, made ja särkikalat kuuluvat eniten pyydettäviin lajeihin. Nahkiainen, joka myös lisääntyy joessa, pyydetään erityisesti syysnousun aikana joesta.[4]
Pöntiönjoen valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Pöntiönjoen vesistö
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pöntiönjoen vesistöalue on yksi Suomen päävesistöistä. Sen valuma-alueen pinta-ala on 206,84 neliökilometriä ja sen järvisyys on 0,37 %. Valuma-alueen pituus on 36 kilometriä ja keskimääräinen leveys noin 8 kilometriä. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan Kalajoen ja Keski-Pohjanmaan Kannuksen alueella. Se jää kahden suuren vesistö, Kalajoen vesistöalueen (53) ja Lestijoen vesistöalueen (51) väliin yhdessä pienien jokien ja ojien valuma-alueiden kanssa, jotka on yhdistetty Perämeren rannikkoalueen vesistöalueeseen (84).[1][6][9]
Sivu-uomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taulukossa on luettelo Pöntiönjokeen yhtyvistä sivu-uomista joensuusta alkaen. Sivu-uomien etäisyys joensuusta on mitattu merenrannasta. Taulukon tietojen lähteet on lueteltu taulukon alle ja kullakin riville on vielä yksilöity solujen tiedot.
| Sivu-uoman nimi |
Pääuoman kohta |
Etäisyys (km *) |
Pituus (km) |
Virtaama MQ (m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Marjajärvenoja | Rautila | 1 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Piekkonoja | Rautila | 2 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Luomanoja | Pöntiö | 10 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Kärkistenoja | Kärkinen | 16 | 45 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Oja-Matin oja | Kärkinen | 16 | 36 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Heinistönoja | Ainali | 20 | 22 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Järvioja | Mutkalampi | 24 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Yläjuoksu muodostuu Pöntiönojasta, jonka valuma-alue on tiheästi ojitettu. | |||||||
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([10])
Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Pääuoman ja sen pituuden määrittäminen on selostettu myös artikkelin Pöntiönjoen vesistö kappaleessa Pääuoma.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c d e f Pöntiönjoki, alku (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.1.2023.
- ↑ a b c d Pöntiönjoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.1.2023.
- ↑ a b c Koivisto, Anna-Maria & al.: Lestijoen, Pöntiönjoen, Lohtajanjoen, Viirret-joen ja Koskenkylänjoen vesistöalueiden vesienhoidon toimenpideohjelma 2016–2021. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, 2016. Raportteja 43. ISBN 978-952-314-446-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.1.2023).
- ↑ Hydrologinen vuosikirja 1951–1955, s. 7. Helsinki: Hydrograafinen toimisto, 1957.
- ↑ a b Pöntiönjoen vesistö (52) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.1.2023.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2431 01 Pahkamaa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1955. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 27.1.2023)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2413 10 Mutkalampi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1979. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 27.1.2023)
- ↑ Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 23.1.2023
- ↑ Kruunupyynjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 17.1.2023
