Kalajoen satama

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kalajoen satama
Kalajoen satama
Kalajoen satama
Kalajoen sataman sijainti

Kalajoen satama (LOCODE: FI KJO[1], engl. Port of Kalajoki) on Kalajoen Rahjassa sijaitseva tavarasatama. Se tunnetaan myös Rahjan satamana. Satama-alueen ja sille kuuluvat rakennukset omistaa Kalajoen kaupungin omistama Kalajoen Satama Oy, joka on vuokrannut ne satamatoimintaa harjoittaville yrityksille. Sataman operaattoreina toimivat huolintaliikkeet Blomberg Stevedoring ja Rahjan Huolinta.[2]

Kalajoen sataman maamerkkinä toimii kaupungin edustalla sijaitseva Ulkokallan majakka. Sataman kolmen laiturin yhteispituus on 415 metriä ja laituriin mahtuu kerrallaan enimmillään kolme laivaa. Alusten enimmäispituus on noin 175 metriä ja enimmäisleveys noin 30 metriä. Tuloväylän ja satama-altaan kulkusyväys on 8,5 metriä.[2][3] Väylän syventämistä 10 metriin on esitetty Liikennevirastolle.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sataman perustamista Kalajoelle suunniteltiin jo 1800-luvun lopulla. Kunnan ulkomaan kauppatavarat kuljetettiin tuolloin erityisesti Raahen, mutta myös Kokkolan ja Pietarsaaren satamien kautta. Kalajoen edustalle oli vuonna 1871 saatu majakka Ulkokallaan, joka helpotti merenkulkua alueella.[5]

Satama päätettiin 1870-luvun lopussa perustaa Rahjan Mansikkaniemeen, jossa oli jo aiemmin harjoitettu Antti Santaholman toimesta telakka- ja lastaustoimintaa. Rahjan satamatoiminta siirtyi vuosisadan vaihteeseen tultaessa Mansikkaniemestä läheiseen Ryöppään saareen, jossa satama toimi erityisesti puutavaran vientisatamana. Samaan aikaan Kalajoella toimi toinen satama, joka sijaitsi Kalajoen suulla Ämmässä. Vuosikymmenten ajan satamat toimivat rinnakkain, eikä kunnassa saatu tehtyä päätöstä kummankaan sataman toiminnan laajentamisesta ja kehittämisestä. Rahjan satama säilyi aktiivisena puutavaran vientiyritysten keskittäessä sinne toimintaansa. Jokisuun satama sen sijaan taantui 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä samalla, kun sen läheisyydessä sijaitsevan Plassin perinteisen markkinapaikan toiminta hiipui.[6]

Pohjanmaan rata päätettiin 1800-luvun lopulla rakentaa sisämaan kautta, vaikka Kalajoen ja Raution kunnat olivat sitoutuneet tukemaan taloudellisesti radan rakentamista rannikolle. Kalajoki pyrki 1910-luvun lopulta alkaen edistää ajatusta Iisalmi–Ylivieska-radan jatkamisesta Rahjan satamaan saakka. Suunnitelmaa Rahjan satamaradasta edisti muiden muassa vuosina 1929–1945 kansanedustajana toiminut kalajokinen Vilho Kivioja koko edustajakautensa ajan. Rata ei kuitenkaan saanut eduskunnassa riittävää kannatusta, ja vuonna 1938 rautatiehallitus ilmoitti hylänneensä Kalajoen kunnan anomuksen radan rakentamisesta. Ajatusta ei kunnassa unohdettu, vaan poliittista vaikuttamistyötä radan jatkamisesta on tehty myöhempinäkin vuosikymmeninä.[7]

Nykyiselle paikalleen satama on rakennettu 1950-luvun loppupuolella.[8] Kunta päätti 1950-lopulla keskittyä sataman kehittämiseen Rahjan Kainuun niemeen jokisuun sataman sijaan. Tämän myötä päätettiin satamaväylän ruoppauksesta, satamalaiturin rakentamisesta ja muista satamatoimintaa kehittäneistä toimenpiteistä.[9] Toinen satamalaituri rakennettiin 1980-luvulla ja kolmas 1990-luvulla.[8]

Liikennemäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahtialus lastattavana Kalajoen satamassa joulukuussa 2016

Vuoden 2015 aikana Kalajoen satamassa kävi yhteensä 135 alusta ja sen ulkomaanliikenteen kokonaisliikennemäärä oli vajaat 500 000 tonnia, josta merkittävä osa – noin 65 prosenttia – oli vientiä. Satama on erikoistunut sahatavaran vientikuljetuksiin, jonka osuus kaikesta viennistä oli vuoden 2016 alkupuoliskolla 22 prosenttia.[10]

Liikennemääriltään Kalajoen satama on selvästi pienempi kuin esimerkiksi lähialueilla sijaitsevat Kokkolan, Raahen ja Oulun satamat.[11] Sataman liikenne on kuitenkin kasvanut viime vuosina noin 10 prosentin vuosivauhtia ja nykyisin se on perämeren suurin sahatavarasatama.[12] Tuontimäärien kasvuun on vaikuttanut muun muassa alueelle rakennettavat suuret tuulipuistot, joiden myötä tuulivoimalakuljetukset ovat lisääntyneet huomattavasti.[4][12]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalajoen satama sijaitsee valtatie 8:n varrella noin 13 kilometrin päässä Kalajoen keskustasta. Satamaan ei ole rautatieyhteyttä, joten kaikki satamaan suuntautuva liikenne kulkee maanteitse. Tämä näkyy suurina liikennemäärinä valtatiellä 8 ja paikallisteillä.kenen mukaan?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kyllönen, Matti: Kalajoen ja Raution historia 1865–1975. Kalajoen kunta, 1980. ISBN 951-99292-0-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. UN/LOCODE Code List by Country - Trade - UNECE (YK:n koodi kauppa- ja liikennepaikoille (UN/LOCODE)) www.unece.org. Viitattu 29.12.2016.
  2. a b Port of Kalajoki: Satamakäsikirja Kalajoen Satama Oy. Viitattu 4.1.2018.
  3. Väyläkortti - Kalajoen 8,5 m väylä (pdf) 20.11.2017. Liikennevirasto. Viitattu 4.1.2018.
  4. a b Adamsson, Virpi: Kalajoen satamassa taas uusi ennätys. Kuljetus & logistiikka, 2015, 18. vsk, nro 2. ISSN 1458-1086. Artikkelin verkkoversio (pdf).
  5. Kyllönen, s. 125–128.
  6. Kyllönen, s. 127–130, 135–137, 325–328.
  7. Kyllönen, s. 149, 328–329, 413–416, 484.
  8. a b Kalajoen sataman historiaa Kalajoen Satama Oy. Viitattu 4.1.2018.
  9. Kyllönen, s. 482–486.
  10. Kalajoen Sataman liikennemäärä kasvoi lähes 16 prosenttia - Kalajoen Satama Oy Kalajoen Satama Oy. 11.5.2016. Viitattu 29.12.2016. [arkistolinkki]
  11. Ulkomaan meriliikennetilasto 2015. Suomen virallinen tilasto - Liikenneviraston tilastoja 4/2016. Helsinki: Liikennevirasto, 2016. ISBN 978-952-317-270-8. Teoksen verkkoversio (pdf).
  12. a b Tyhtilä. Jukka-Pekka: Kalajoen satama vie sahatavaraa ja tuo tuulivoimalaitoksia Yle Uutiset. 25.8.2016, päivitetty 22.9.2016. Viitattu 29.12.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]