Juho Saari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Juho Petteri Saari (s. 11. joulukuuta 1967 Kalajoki[1]) on suomalainen sosiologi ja professori. Saari on naimisissa nuorisolääkäri Miila Halonsaaren kanssa[2][3].

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saari väitteli tohtoriksi sosiaalipolitiikasta Turun yliopistossa vuonna 1996, ja hän on työskennellyt sosiaali- ja terveysministeriössä 1996–2007, toiminut hyvinvointisosiologian professorina Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella vuodesta 2007 ja Kuopion hyvinvointitutkimuskeskuksen (KWRC) johtajana vuodesta 2009.[4][5][6][7][8] Vuodesta 2016 hän on toiminut Tampereen yliopistossa sosiaali- ja terveyspolitiikan professorina. 1.1.2019 alkaen hän on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani.[9]

Saari on tutkinut muun muassa suomalaista köyhyyttä.[8] Hän on esiintynyt tähän aiheeseen liittyen usein julkisuudessa[10][11] ja kirjoittanut muun muassa kirjan Huono-osaiset[7]. Hän on muun muassa puheenjohtaja pääministeri Juha Sipilän asettamassa työryhmässä, joka pohtii eriarvoisuuden pysäyttämistä.[5]

Hän on julkaissut viitisenkymmentä teosta, joista merkittävää julkisuutta on saanut Yksinäisten Suomi (2016). Siinä hän osoitti, että yksinäisyys on suomalaisten pahin vitsaus ja myös yhteiskunnallinen ongelma.[5]

Vuonna 2020 Saari julkaisi teoksen Kuuluisan kuoleman varjo, jossa hän tutkii Isojoella vuonna 1953 murhatun Kyllikki Saaren tapausta sosiologian näkökulmasta.[12][13]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monografioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Markkinayhteiskunta, työmarkkinat ja sosiaalipolitiikka: Karl Polanyin ”suuren murroksen” yhteiskuntateoriasta ja sen ajankohtaisuudesta. University of Tampere, Research Institute for Social Sciences, Work Research Centre, Working papers 40. Tampere: Tampereen yliopisto, 1993. ISBN 951-44-3352-1.
  • Uusi aikakausi: Yhdentyvä Eurooppa ja sosiaalipolitiikka. Perustuu Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella 2003 pidettyyn luentosarjaan Euroopan sosiaalinen malli ja Suomi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, 2003. ISBN 951-747-152-1.
  • Yksinäisten yhteiskunta. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-36264-8.
  • Kuuluisan kuoleman varjo: Miksi Kyllikki Saaren murha ei unohdu? Helsinki: Gaudeamus, 2020. ISBN 978-952-345-093-6.

Toimitteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Niemelä, Heikki & Saari, Juho & Salminen, Kari (toim.): Sosiaalipolitiikan teoreettisia lähtökohtia: Sosiaalitaloudellinen näkökulma. Helsinki: Kansaneläkelaitos, tutkimus- ja kehitysyksikkö, 1996. ISBN 951-669-421-7.
  • Piirainen, Timo & Saari, Juho (toim.): Yhteiskunnalliset jaot: 1990-luvun perintö? Sosiaalipoliittisen yhdistyksen julkaisuja 58. Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-838-9.
  • (toim.): Hyvinvointivaltio: Suomen mallia analysoimassa. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia. Helsinki: Yliopistopaino, 2005. ISBN 951-570-604-1.
  • Saari, Juho (toim.): Köyhyyspolitiikka: Johdatus sosiaalipolitiikan ytimeen. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, 2005. ISBN 951-747-161-0.
  • Saari, Juho & Yeung, Anne Birgitta (toim.): Oikeudenmukaisuus hyvinvointivaltiossa. Helsinki: Sosiaalipoliittinen yhdistys, Gaudeamus, 2007. ISBN 978-952-495-019-0.
  • Saari, Juho (toim.): Sosiaaliset innovaatiot ja hyvinvointivaltion muutos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, 2008. ISBN 978-951-747-187-9.
  • Kananen, Johannes & Saari, Juho (toim.): Ajatuksen voima: Ideat hyvinvointivaltion uudistamisessa. Helsinki Jyväskylä: Minerva, 2009. ISBN 978-952-492-229-6.
  • Hiilamo, Heikki & Saari, Juho (toim.): Hyvinvoinnin uusi politiikka: Johdatus sosiaalisiin mahdollisuuksiin. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2010. ISBN 978-952-493-092-5. Teoksen verkkoversio (PDF). [vanhentunut linkki]
  • Pessi, Anne Birgitta & Saari, Juho (toim.): Hyvien ihmisten maa: Auttaminen kilpailukyky-yhteiskunnassa. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2011. ISBN 978-952-493-110-6. Teoksen verkkoversio (PDF). [vanhentunut linkki]
  • Niemelä, Mikko & Juho Saari (toim.): Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa. Helsinki: Kela. ISBN 978-951-669-915-1. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 20.5.2015).
  • Saari, Juho (toim.): Yksinäisten Suomi. Gaudeamus, 2016. ISBN 978-952-495-406-8
  • Saari, Juho (toim.): Sosiaaliturvariippuvuus: Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa? Tampere: Tampere University Press, 2017. ISBN 978-952-03-0365-5. Verkkokirja (PDF) (viitattu 24.3.2017).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pennanen, Tiiamari: Joulun aikaan näkyy se, miten eri tavoin ihmiset reagoivat niukkuuteen, sanoo professori Juho Saari – ”Osalla se johtaa luovuuteen ja uusiin ideoihin, osaa se vain ahdistaa” Helsingin Sanomat. 11.12.2017. Viitattu 11.12.2017.
  2. Sillanpää, Anna: Nuorisolääkäri Miila Halonen-Saari: ”Suureen rakkauteen voi kuulua myös surua” Kodin Kuvalehti. 16.2.2022. Viitattu 31.8.2023.
  3. Itkonen, Janne: Koti Kalevan Kiinanmuurissa: "Tykkään 1950-luvun rakennustavasta," sanoo Tampereen vasemmiston valtuutettu Miila Halonsaari Apu. 27.10.2022. Viitattu 31.8.2023.
  4. Saari, Juho: Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi (pdf) 23.3.2011. Itä-Suomen yliopisto. Arkistoitu 21.5.2015. Viitattu 20.5.2015.
  5. a b c Professori Juho Saari pitää itseään paholaisen asianajajana. Kauppalehti 15.2.2018.
  6. Professorit Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos. Arkistoitu 6.10.2015. Viitattu 20.5.2015.
  7. a b Juho Saari: Huono-osaiset. Elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla. (05/2015) 9.12.2014. Gaudeamus. Viitattu 20.5.2015.
  8. a b Saari, Juho: Juho Saari: Me ja ne 28.09.2012. Sitra. Viitattu 20.5.2015.
  9. Siirtymäkauden hallitus nimitti uudelle Tampereen yliopistolle seitsemännen dekaanin www.tampere3.fi. Viitattu 26.10.2018.
  10. Junkkari, Marko: Juho Saari on aikamme Pekka Kuusi Helsingin Sanomat. 22.12.2013. Viitattu 20.5.2015.
  11. Kaarenoja, Vappu: Professori: Hyvinvointivaltion pohja pitää tilkitä tai ihmiset putoavat leipäjonoon. Helsingin Sanomat, 15.6.2014. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.5.2015.
  12. Sirén, Anna: ”Tule ajoissa, ettei käy niin kuin Kyllikki Saarelle” – Tuore kirja avaa, miksi juuri tämä surmatyö jäi kaikkien suomalaisten mieleen 30.9.2020. Yle Uutiset. [vanhentunut linkki]
  13. Virkkula, Simopekka: Murha paljasti oudon Suomen. Helsingin Sanomat, 1.10.2020, s. B 1–3. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]