Aulikki Oksanen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aulikki Oksanen
Syntynyt 19. heinäkuuta 1944 (ikä 73)
Karvia
Ammatit kirjailija
Kansalaisuus suomalainen
Äidinkieli suomi
Tuotannon kieli suomi
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Aulikki Oksanen (oikealta nimeltään Aulikki Vuokko Oksanen-Halonen, s. 19. heinäkuuta 1944 Karvia) on suomalainen vapaa kirjailija ja runoilija.

Oksanen syntyi Karvian Sarvelan kylässä opettaja Väinö Oksasen ja Hilkka Oksasen perheeseen. Perheessä oli kuusi lasta. Hän vietti varhaislapsuutensa Keski-Suomessa Pylkönmäellä ja kävi koulunsa Kokemäellä Satakunnassa. Oksanen on toiminut kansakoulun opettajana Helsingissä 1965–1966, esiintynyt elokuvanäyttelijänä ja laulajana. Hän esitti Ylioppilasteatterin piirissä 1960-luvulla useita laulurunoja Orvokki-kabareissa.[1] Oksanen on profiloitunut aikaisemmin paitsi vasemmistolaisista, taistolaisista ja yhteiskunnallisesti kantaaottavista teksteistään, myös herkistä kaunokirjallisista teksteistään ja runoistaan.

Oksasen runsaaseen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novellikokoelmia, näytelmiä, runoja ja lastenkirjoja. Hän on julkaissut myös naivistisia piirroksia (Emilia ja Suomi) ja groteskia proosaa (Entiset vyötäröt). Oksanen on toiminut Ystävyysseurojen Liittoon kuuluvassa Suomi-Azerbaidžan-Kulttuurisilta kulttuurinvaihtoyhdistyksessä.

Oksanen on naimisissa Alpo Halosen kanssa, ja heillä on kaksi lasta.[2] Oksasen teoksia on ilmestynyt käännöksinä ruotsin, saksan, venäjän, norjan, viron, unkarin ja azerin kielellä.

Oksanen on tehnyt useita runoja, joista monet ovat myös tulleet tutuiksi Kaj Chydeniuksen lauluiksi säveltäminä. Joitakin tekstejä on säveltänyt myös Henrik Otto Donner. Lauluja on julkaistu useilla eri levyillä ja niistä on myös koottu levy Aulikki Oksasen lauluja. Oksanen on itse esittänyt useita laulujaan. Muita hänen kappaleitaan levyttäneitä ovat muun muassa Muksut, Kristiina Halkola, Kaisa Korhonen, Arja Saijonmaa, Vuokko Hovatta ja KOM-teatteri. Yksi tunnetuimmista kappaleista on elokuvassa Asfalttilampaat esitetty ”Sinua, sinua rakastan”, jolla on vuosien kuluessa ollut useita eri esittäjiä. Vuonna 2015 ilmestyi runo- ja laulualbumi Voi kuinka myrsky rauhoittaa, jolla Oksanen lausuu runojaan ja Vuokko Hovatta sekä Zarkus Poussa tulkitsevat runoista sävellettyjä lauluja.

Piispa Henrikin sormi ja muita katkelmia -teoksessa (2004) Oksanen kertoo elämästään tekstein, valokuvin ja piirroksin. Sinua, sinua rakastan: Kauneimmat rakkausrunot (2000) on Oksasen itsensä kuvittama kokoelma, kuten myös Puškinin hevonen (2007).

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsikirjoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Avaruuslintu, näytelmä, KOM-teatteri, 1973
  • Aliisa, Tv-näytelmä, v. 1970, Yleisradio, ohj. Jukka Sipilä
  • Kyllä, kyllä, 1971
  • Pirunpolska, 1981

Palkintoja ja apurahoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • J. H. Erkon palkinto 1966
  • Pohjoismainen näytelmäpalkinto 1974
  • Valtion kirjallisuuspalkinto 1974 ja 1980
  • Runeberg-palkinto (Porvoo) 1991
  • Alfred Kordelinin -rahasto, 4 000 EUR, v. 2004
  • Taiteilijaeläke v. 2005
  • WSOY:n kirjallisuussäätiö, Taiteen apurahasto, 5 000 EUR v. 2006

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sinikka Koskinen: Aulikki Oksanen Kirjasampo / Sanojen aika. 2007. Viitattu 10.10.2017.
  2. Irina Björkman: Runoilija Aulikki Oksanen muistelee 50-vuotista uraansa: "Olen aina ollut vähän kapinajalalla" ET lehti. Viitattu 10.10.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]