Karvia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karvia
Karvia.vaakuna.svg Karvia.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°08′N, 022°33.5′E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta
Kuntanumero 230
Hallinnollinen keskus Karvian kirkonkylä
Perustettu 1865
Kokonaispinta-ala 519,90 km²
217:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 502,18 km²
– sisävesi 17,72 km²
Väkiluku 2 385
245:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
väestötiheys 4,75 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 12,3 %
– 15–64-v. 56,1 %
– yli 64-v. 31,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,6 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 20,50 %
207:nneksi suurin 2019 [5]
Työttömyysaste 9,9 % (2018) [6]
Kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Ps.
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.

10
4
3
3
1
www.karvia.fi

Karvia on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 385 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 519,90 km2, josta 17,72 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,75 asukasta/km2.

Karvian naapurikuntia ovat Honkajoki, Kankaanpää, Kauhajoki, Kurikka ja Parkano.

Asukkaat työllistyvät Karviassa pääosin maatalouden, palveluiden ja pienteollisuuden aloilla. Karvian ystävyyskuntana on jo vuodesta 1994 lähtien toiminut Viru-Nigula, kunta itäisessä Virossa.

Karvian maasto on melko tasaista ja korkeuserot vähäisiä. Kunnan länsiosaa hallitsee Pohjankangas, jolla oleva Kauraharju ulottuu liki 170 metrin korkeuteen merenpinnasta. Kankaanpään Niinisalosta alkava Pohjankankaan ampuma-alue ulottuu osittain Karvian puolelle. Maisemakuvaa luonnehtivat myös laajat suot ja useat järvet, keskeisenä Karvianjärvi, josta saa alkunsa Karvianjoki. Osa Karviasta kuuluu Kyrösjärven ja siten Kokemäenjoen vesialueeseen. Kunnan itäosassa sijaitsee osittain Parkanoon kuuluva Häädetkeitaan luonnonpuisto. Kauraharjussa ja Elliharjussa on suuret hiekkateollisuusalueet ja niihin liittyvää teollisuutta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karvian kivikautisesta asutuksesta ovat todisteena lukuisat kivikautiset esinelöydöt. Pantin kivikautinen asuinpaikka on vanhin Karviasta löytynyt kivikautinen asuinpaikka. Sen arvioidaan olleen käytössä 9500-9700 vuotta sitten.

Karvia kuului 1500-luvulla ikaalislaisten eräomistuksiin. 1500-luvun lopulla Karviassa Karvianjärven rannalla oli yksi uudistalo, mutta se autioitui nuijasodan aikoihin. Pysyvä asutus Karviassa alkoi 1620-luvulla. Maakirjaan Karvian ensimmäinen talo (Karfwia) merkittiin vuonna 1630.

1630-luvulla Karviaan perustettiin Kyrön skanssi -niminen linnake pitämään silmällä sotilaskarkureita. Linnake sijaitsi historiallisen, Hämeestä Pohjanmaalle Pohjankangasta pitkin kulkeneen maantien (Kyrönkankaantien) varrella. Kyrönkankaantien varrella oli Kantin kylässä Skanssin kestikievari; seuraavat kestikievarit sijaitsivat etelässä Kankaanpään Niinisalossa ja pohjoisessa Kauhajoen Nummijärvellä. Kestikievaritoiminnan aloittamiseen Kantissa oli saatu lupa kenraalikuvernööri Pietari Brahelta vuonna 1640.

Vuonna 1866 säädettiin kunnallislaki, joka erotti maallisen ja kirkollisen vallan, ja ensimmäinen kuntakokous Karviassa pidettiin 23. huhtikuuta 1866.

Karvian seurakunta muodostettiin Ikaalisten kappeli­seura­kunnaksi vuonna 1796, ja se siirrettiin Kankaanpään kappeliksi vuonna 1841. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1891. Karvian kirkko on vuodelta 1798. [8]

Karviassa toimi vuosina 19351960 varavankila, jossa pidettiin talvi- ja jatkosodan aikana aluksi neuvostoliittolaisia sotavankeja, myöhemmin suomalaisia poliittisia vankeja syksyyn 1944 saakka. Laitos toimi vielä 1960-luvun ajan sosiaaliministeriön alaisena ns. erityistyölaitoksena, johon koottiin asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen suorittamisesta kieltäytyneitä henkilöitä, lähinnä Jehovan todistajia. Laitoksen toiminnan loputtua sen alueet siirtyivät pääosin Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan.

Karviaan asutettiin jatkosodan jälkeen Hiitolan siirtoväkeä.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karvian kautta kulkee seututie 273 Kankaanpään Niinisalosta Jalasjärvelle, jossa se yhtyy valtatie 3:een. Lähin rautatieasema on Tampere–Seinäjoki-radalla Parkanossa.

Etäisyyksiä Karviasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Karvian väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 728
1985
  
3 559
1990
  
3 342
1995
  
3 272
2000
  
3 008
2005
  
2 825
2010
  
2 643
2015
  
2 475
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Karviassa oli 2 403 asukasta, joista 779 asui taajamissa, 1 597 haja-asutusalueilla ja 27 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Karvian taajama-aste on 32,8 %.[10] Karvian taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Karvian kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 779 asukasta.[11]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Karviassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[12]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Karvian alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[13]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkava, Alkkia, Kantti, Karviankylä, Kauhakorpi, Karvia, Mattila, Rannankylä, Sara, Sarvela, Saunaluoma, Suomijärvi, Tuulenkylä, Ämmälä.

Palveluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siwa Karvian keskustassa.

Karvian kirkonkylässä, joka on kunnan keskus, on kaksi ruokakauppaa; kylän keskellä Sale ja Parkanontien vieressä K-Market Lastula. Salen yhteydessä on ABC:n kylmäasema ja vieressä St1, jossa on myös Time Out-kahvila ja myymälä. Karvian Urheilutalolla toimii lisäksi Nelis Café. Kankaanpään- ja Parkanontien risteyksessä on lisäksi Neste Truck -huoltoasema.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karvian kunnanjohtajana toimii Tarja Hosiasluoma.

Karvian kunnanvaltuustossa (2017–2020) jäseniä on 21. Kunnanhallituksessa (2017–2019) jäseniä on yhdeksän ja toimikausi on kaksi vuotta.

Kunnanvaltuuston paikoista on keskustalla kymmenen, perussuomalaisilla neljä, kokoomuksella kolme, sosiaalidemokraateilla kolme ja Vasemmistoliitolla yksi. Valtuuston puheenjohtajana toimii keskustan Päivi Suominen.[14]

Karvian kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii SDP:n Voitto Raita-aho.[15]

Talous ja elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kattilajokea Tuulenkylässä.

Karvia on perinteinen maatalouspitäjä. Kunta, maatilat ja pienet yritykset työllistävät suurimman osan asukkaista. Suurimmat yksityiset työnantajat Karviassa ovat Skaala ikkunat Oy, Karvian Konepaja Oy ja Mustakosken Puutarhat.

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karviassa aloitti elokuussa 2017 toimintansa yhtenäiskoulu Opinpolku. Kantin, Saran, Sarvelan ja Kirkonkylän kouluissa opetus päättyi keväällä 2017. Uusi yhtenäiskoulu perustettiin vanhaan yläkouluun. Yhtenäiskoulu Opinpolussa käyvät koulua kaikki Karvian koululaiset, joita on tällä hetkellä (elokuussa 2017) noin 200.[16]

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karvian kunta sijaitsee Pohjois-Satakunnassa, ja sen luonnon erityispiirteistä voidaan mainita suot, laajat mäntykankaat ja sora-alueet sekä Karvianjoen vesistö. Suomijärvi on lintujärvenä tunnettu pieni järvialue, jossa voi lintujen muuttoaikaan bongata harvinaisuuksia. Kunnan alueella sijaitsee myös osa Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistoa ja Häädetkeitaan luonnonsuojelualuetta.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karvian pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kääresyltty, Karvian kakko ja puolukkapöperö.[17]

Tunnettuja karvialaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Työllisyyskatsaus 31.5.2018. ELY-keskus. Viitattu 26.6.2018.
  7. Kuntavaalit 2017, Karvia Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Otavan iso tietosanakirja, osa 4. Helsinki: Otava, 1962.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 16.1.2018.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  11. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  12. Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  13. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
  14. Karvian kunnanvaltuusto
  15. Karvian kunnanhallitus
  16. Satakunnan Kansa 23.7.2017
  17. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 36–37. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karvia.