Karvia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karvia
Karvia.vaakuna.svg Karvia.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.karvia.fi
Sijainti 62°08′N, 022°33.5′E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta
Perustettu 1865
Kokonaispinta-ala 519,90 km²
217:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 502,14 km²
– sisävesi 17,76 km²
Väkiluku 2 427
244:nneksi suurin 31.5.2017 [2]
väestötiheys 4,83 as./km² (31.5.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 12,3 %
– 15–64-v. 56,1 %
– yli 64-v. 31,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,6 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 19,75 %
252:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Ps.
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.

10
4
3
3
1

Karvia on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 427 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 519,90 km2, josta 17,76 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,83 asukasta/km2.

Karvian naapurikuntia ovat Honkajoki, Kankaanpää, Kauhajoki, Kurikka ja Parkano.

Asukkaat työllistyvät Karviassa pääosin maatalouden, palveluiden ja pienteollisuuden aloilla. Karvian ystävyyskuntana on jo vuodesta 1994 lähtien toiminut Viru-Nigula, kunta itäisessä Virossa.

Karvian maasto on melko tasaista ja korkeuserot vähäisiä. Kunnan länsiosaa hallitsee Pohjankangas, jolla oleva Kauraharju ulottuu liki 170 metrin korkeuteen merenpinnasta. Kankaanpään Niinisalosta alkava Pohjankankaan ampuma-alue ulottuu osittain Karvian puolelle. Maisemakuvaa luonnehtivat myös laajat suot ja useat järvet, keskeisenä Karvianjärvi, josta saa alkunsa Karvianjoki. Osa Karviasta kuuluu Kyrösjärven ja siten Kokemäenjoen vesialueeseen. Kunnan itäosassa sijaitsee osittain Parkanoon kuuluva Häädetkeitaan luonnonpuisto. Kauraharjussa ja Elliharjussa on suuret hiekkateollisuusalueet ja niihin liittyvää teollisuutta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Todennäköisesti nuijasodan aikoihin Karviaan rakennettiin ensimmäiset vakituiset asumukset. Nykyaikainen asutus on tiettävästi alkanut 1600-luvulla ja ensimmäiset luetteloidut asukkaat oli merkitty veroluetteloihin vuonna 1635.

1630-luvulla Karviaan perustettiin Kyrön skanssi -niminen linnake pitämään silmällä sotilaskarkureita. Linnake sijaitsi historiallisen, Hämeestä Pohjanmaalle Pohjankangasta pitkin kulkeneen maantien varrella. Tiellä oli Kantin kylässä kestikievari; seuraavat kestikievarit sijaitsivat etelässä Kankaanpään Niinisalossa ja pohjoisessa Kauhajoen Nummijärvellä.

Vuonna 1866 säädettiin kunnallislaki joka erotti maallisen ja kirkollisen vallan ja ensimmäinen kuntakokous Karviassa pidettiin 23. huhtikuuta 1866.

Karvia muodostettiin Ikaalisten kappeliseurakunnaksi vuonna 1796 ja se siirrettiin Kankaanpään kappeliksi vuonna 1841. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1891. Karvian kirkko on vuodelta 1798. [7]

Karviassa toimi vuosina 19351960 varavankila, jossa pidettiin talvi- ja jatkosodan aikana aluksi neuvostoliittolaisia sotavankeja, myöhemmin suomalaisia poliittisia vankeja syksyyn 1944 saakka. Laitos toimi vielä 1960-luvun ajan sosiaaliministeriön alaisena ns. erityistyölaitoksena, johon koottiin asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen suorittamisesta kieltäytyneitä henkilöitä, lähinnä Jehovan todistajia. Laitoksen toiminnan loputtua sen alueet siirtyivät pääosin Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan.

Karviaan asutettiin jatkosodan jälkeen Hiitolan siirtoväkeä.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karvian kautta kulkee seututie 273 Kankaanpään Niinisalosta Jalasjärvelle, jossa se yhtyy valtatie 3:een. Lähin rautatieasema on Tampere–Seinäjoki-radalla Parkanossa.

Etäisyyksiä Karviasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Karvian väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 728
1985
  
3 559
1990
  
3 342
1995
  
3 272
2000
  
3 008
2005
  
2 825
2010
  
2 643
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkava, Alkkia, Kantti, Karviankylä, Kauhakorpi, Karvia, Mattila, Rannankylä, Sara, Sarvela, Saunaluoma, Suomijärvi, Tuulenkylä, Ämmälä.

Palveluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siwa Karvian keskustassa.

Karvian kirkonkylässä, joka on kunnan keskus, on kolme ruokakauppaa; Ylisenkadulla Siwa, kylän keskellä Sale ja Parkanontien vieressä K-Market Lastula. Salen yhteydessä on ABC:n kylmäasema ja vieressä St1, jossa on myös Time Out-kahvila ja myymälä. Karvian Urheilutalolla toimii lisäksi Nelis Café. Kankaanpään- ja Parkanontien risteyksessä on lisäksi Neste Truck -huoltoasema.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karvian kunnanjohtajana toimii Tarja Hosiasluoma.

Karvian kunnanvaltuustossa (2017–2020) jäseniä on 21. Kunnanhallituksessa (2017–2019) jäseniä on yhdeksän ja toimikausi on kaksi vuotta.

Kunnanvaltuuston paikoista on keskustalla kymmenen, perussuomalaisilla neljä, kokoomuksella kolme, sosiaalidemokraateilla kolme ja Vasemmistoliitolla yksi. Valtuuston puheenjohtajana toimii keskustan Päivi Suominen.[9]

Karvian kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii SDP:n Voitto Raita-aho.[10]

Talous ja elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kattilajokea Tuulenkylässä.

Karvia on perinteinen maatalouspitäjä. Kunta, maatilat ja pienet yritykset työllistävät suurimman osan asukkaista. Suurimmat yksityiset työnantajat Karviassa ovat Skaala ikkunat Oy, Karvian Konepaja Oy ja Mustakosken Puutarhat.

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karviasssa aloitti elokuussa 2017 toimintansa yhtenäiskoulu Opinpolku. Kantin, Saran, Sarvelan ja Kirkonkylän kouluissa opetus päättyi keväällä 2017. Uusi yhtenäiskoulu perustettiin vanhaan yläkouluun. Yhtenäiskoulu Opinpolussa käyvät koulua kaikki Karvian koululaiset, joita on tällä hetkellä (elokuussa 2017) noin 200.[11]

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karvian kunta sijaitsee Pohjois-Satakunnassa, ja sen luonnon erityispiirteistä voidaan mainita suot, laajat mäntykankaat ja sora-alueet sekä Karvianjoen vesistö. Suomijärvi on lintujärvenä tunnettu pieni järvialue, jossa voi lintujen muuttoaikaan bongata harvinaisuuksia. Kunnan alueella sijaitsee myös osa Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistoa ja Häädetkeitaan luonnonsuojelualuetta.

Tunnettuja karvialaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, toukokuu 2017 31.5.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Karvia Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Otavan iso tietosanakirja, osa 4. Helsinki: Otava, 1962.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  9. Karvian kunnanvaltuusto
  10. Karvian kunnanhallitus
  11. Satakunnan Kansa 23.7.2017

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karvia.