Karvia

Karvia
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°08′N, 022°33.5′E
Maakunta	Satakunnan maakunta
Seutukunta	Pohjois-Satakunnan seutukunta
Kuntanumero	230
Hallinnollinen keskus	Karvian kirkonkylä
Perustettu	1865
Kokonaispinta-ala	519,90 km² 217:nneksi suurin 2019
– maa	502,18 km²
– sisävesi	17,72 km²
Väkiluku	2 385 245:nneksi suurin 31.12.2018
– väestötiheys	4,75 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma	2016
– 0–14-v.	12,3 %
– 15–64-v.	56,1 %
– yli 64-v.	31,6 %
Äidinkieli	2016
– suomenkielisiä	97,6 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	2,4 %
Kunnallisvero	20,50 % 207:nneksi suurin 2019
Työttömyysaste	9,9 % (2018)
Kunnanjohtaja	Tarja Hosiasluoma
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2017–2021  • Kesk.  • Ps.  • SDP  • Kok.  • Vas.	10 4 3 3 1
www.karvia.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Karvia on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 385 ihmistä ja sen pinta-ala on 519,90 km², josta 17,72 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,75 asukasta/km².

Karvian naapurikuntia ovat Honkajoki, Kankaanpää, Kauhajoki, Kurikka ja Parkano.

Asukkaat työllistyvät Karviassa pääosin maatalouden, palveluiden ja pienteollisuuden aloilla. Karvian ystävyyskuntana on jo vuodesta 1994 lähtien toiminut Viru-Nigula, kunta itäisessä Virossa.

Karvian maasto on melko tasaista ja korkeuserot vähäisiä. Kunnan länsiosaa hallitsee Pohjankangas, jolla oleva Kauraharju ulottuu liki 170 metrin korkeuteen merenpinnasta. Kankaanpään Niinisalosta alkava Pohjankankaan ampuma-alue ulottuu osittain Karvian puolelle. Maisemakuvaa luonnehtivat myös laajat suot ja useat järvet, keskeisenä Karvianjärvi, josta saa alkunsa Karvianjoki. Osa Karviasta kuuluu Kyrösjärven ja siten Kokemäenjoen vesialueeseen. Kunnan itäosassa sijaitsee osittain Parkanoon kuuluva Häädetkeitaan luonnonpuisto. Kauraharjussa ja Elliharjussa on suuret hiekkateollisuusalueet ja niihin liittyvää teollisuutta.

Historia

Karvian kivikautisesta asutuksesta ovat todisteena lukuisat kivikautiset esinelöydöt. Pantin kivikautinen asuinpaikka on vanhin Karviasta löytynyt kivikautinen asuinpaikka. Sen arvioidaan olleen käytössä 9500-9700 vuotta sitten.

Karvia kuului 1500-luvulla ikaalislaisten eräomistuksiin. 1500-luvun lopulla Karviassa Karvianjärven rannalla oli yksi uudistalo, mutta se autioitui nuijasodan aikoihin. Pysyvä asutus Karviassa alkoi 1620-luvulla. Maakirjaan Karvian ensimmäinen talo (Karfwia) merkittiin vuonna 1630.

1630-luvulla Karviaan perustettiin Kyrön skanssi -niminen linnake pitämään silmällä sotilaskarkureita. Linnake sijaitsi historiallisen, Hämeestä Pohjanmaalle Pohjankangasta pitkin kulkeneen maantien (Kyrönkankaantien) varrella. Kyrönkankaantien varrella oli Kantin kylässä Skanssin kestikievari; seuraavat kestikievarit sijaitsivat etelässä Kankaanpään Niinisalossa ja pohjoisessa Kauhajoen Nummijärvellä. Kestikievaritoiminnan aloittamiseen Kantissa oli saatu lupa kenraalikuvernööri Pietari Brahelta vuonna 1640.

Vuonna 1866 säädettiin kunnallislaki, joka erotti maallisen ja kirkollisen vallan, ja ensimmäinen kuntakokous Karviassa pidettiin 23. huhtikuuta 1866.

Karvian seurakunta muodostettiin Ikaalisten kappeli­seura­kunnaksi vuonna 1796, ja se siirrettiin Kankaanpään kappeliksi vuonna 1841. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1891. Karvian kirkko on vuodelta 1798.

Karviassa toimi vuosina 1935–1960 varavankila, jossa pidettiin talvi- ja jatkosodan aikana aluksi neuvostoliittolaisia sotavankeja, myöhemmin suomalaisia poliittisia vankeja syksyyn 1944 saakka. Laitos toimi vielä 1960-luvun ajan sosiaaliministeriön alaisena ns. erityistyölaitoksena, johon koottiin asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen suorittamisesta kieltäytyneitä henkilöitä, lähinnä Jehovan todistajia. Laitoksen toiminnan loputtua sen alueet siirtyivät pääosin Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan.

Karviaan asutettiin jatkosodan jälkeen Hiitolan siirtoväkeä.

Liikenne

Karvian kautta kulkee seututie 273 Kankaanpään Niinisalosta Jalasjärvelle, jossa se yhtyy valtatie 3:een. Lähin rautatieasema on Tampere–Seinäjoki-radalla Parkanossa.

Etäisyyksiä Karviasta

• Helsinki 300 km
• Jyväskylä 205 km
• Kankaanpää 40 km
• Kauhajoki 40 km
• Parkano 30 km
• Pori 105 km
• Seinäjoki 80 km
• Tampere 110 km
• Turku 255 km
• Vaasa 145 km

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Karvian väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			3 728
1985			3 559
1990			3 342
1995			3 272
2000			3 008
2005			2 825
2010			2 643
2015			2 475
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Karviassa oli 2 403 asukasta, joista 779 asui taajamissa, 1 597 haja-asutusalueilla ja 27 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Karvian taajama-aste on 32,8 %. Karvian taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Karvian kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 779 asukasta.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Karviassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Karvian seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Karvian alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Kyliä

Alkava, Alkkia, Kantti, Karviankylä, Kauhakorpi, Karvia, Mattila, Rannankylä, Sara, Sarvela, Saunaluoma, Suomijärvi, Tuulenkylä, Ämmälä.

Palveluja

Siwa Karvian keskustassa.

Karvian kirkonkylässä, joka on kunnan keskus, on kaksi ruokakauppaa; kylän keskellä Sale ja Parkanontien vieressä K-Market Lastula. Salen yhteydessä on ABC:n kylmäasema ja vieressä St1, jossa on myös Time Out-kahvila ja myymälä. Karvian Urheilutalolla toimii lisäksi Nelis Café. Kankaanpään- ja Parkanontien risteyksessä on lisäksi Neste Truck -huoltoasema.

Hallinto

Karvian kirkko.

Karvian kunnanjohtajana toimii Tarja Hosiasluoma.

Karvian kunnanvaltuustossa (2017–2020) jäseniä on 21. Kunnanhallituksessa (2017–2019) jäseniä on yhdeksän ja toimikausi on kaksi vuotta.

Kunnanvaltuuston paikoista on keskustalla kymmenen, perussuomalaisilla neljä, kokoomuksella kolme, sosiaalidemokraateilla kolme ja Vasemmistoliitolla yksi. Valtuuston puheenjohtajana toimii keskustan Päivi Suominen.

Karvian kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii SDP:n Voitto Raita-aho.

Talous ja elinkeinot

Kattilajokea Tuulenkylässä.

Karvia on perinteinen maatalouspitäjä. Kunta, maatilat ja pienet yritykset työllistävät suurimman osan asukkaista. Suurimmat yksityiset työnantajat Karviassa ovat Skaala ikkunat Oy, Karvian Konepaja Oy ja Mustakosken Puutarhat.

Koulut

Karviassa aloitti elokuussa 2017 toimintansa yhtenäiskoulu Opinpolku. Kantin, Saran, Sarvelan ja Kirkonkylän kouluissa opetus päättyi keväällä 2017. Uusi yhtenäiskoulu perustettiin vanhaan yläkouluun. Yhtenäiskoulu Opinpolussa käyvät koulua kaikki Karvian koululaiset, joita on tällä hetkellä (elokuussa 2017) noin 200.

Karvianjärveä.

Matkailu

Karvian kunta sijaitsee Pohjois-Satakunnassa, ja sen luonnon erityispiirteistä voidaan mainita suot, laajat mäntykankaat ja sora-alueet sekä Karvianjoen vesistö. Suomijärvi on lintujärvenä tunnettu pieni järvialue, jossa voi lintujen muuttoaikaan bongata harvinaisuuksia. Kunnan alueella sijaitsee myös osa Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistoa ja Häädetkeitaan luonnonsuojelualuetta.

Ruokakulttuuri

Karvian pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kääresyltty, Karvian kakko ja puolukkapöperö.

Tunnettuja karvialaisia

• Armas Alvari, kirjailija
• Toivo Haapanen, kapellimestari ja musiikintutkija
• Hannes Heikura, valokuvaaja
• Pasi Heikura, kirjailija ja muusikko
• Anne Mattila, laulaja
• Anneli Mattila, laulaja
• Anniina Mattila, laulaja
• Aulikki Oksanen, kirjailija
• Juha Seppälä, kirjailija
• Sanna Stellan, näyttelijä
• Tyyni Tuulio, kirjailija

Ystävyyskunnat

• Viru-Nigula, Viro

Katso myös

• Luettelo Karvian julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Karvian kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Karvian avainluvut