Tyyni Tuulio

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tyyni Tuulio vuonna 1931.

Tyyni Maria Tuulio (vuoteen 1917 Haapanen, vuoteen 1933 Tallgren; 28. elokuuta 1892 Karvia9. kesäkuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, kirjallisuustutkija, suomentaja ja filosofian kunniatohtori (1960). Hänen tuotantoonsa kuuluu tutkimuksia, elämäkertoja, romaaneja ja pakinoita sekä maailmankirjallisuuden merkittäviä käännöksiä. Hän työskenteli kirjailijana ja kääntäjänä korkeaan ikään saakka. Tuuliolla oli myös monia kulttuurielämän luottamustehtäviä.[1]

Tuulio sai Suomen Kulttuurirahaston palkinnon vuonna 1957.[2]

Tyyni Tuulion puoliso oli kielten- ja kirjallisuudentutkija Oiva Tuulio. Hänen veljensä oli kapellimestari ja musiikintutkija Toivo Haapanen[3]

Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ahdistusta (suomennos tansk. Jakob Knudsenin Martti Luther-romaanista, WSOY, 1917. Myöh. uudistettuna nimellä Vuorimiehen poika)
  • Aleksandra Gripenberg kirjailija, taistelija, ihminen (1959)
  • Ehtoota (1973)
  • Ensi vuonna Jerusalemissa (1974)
  • Erottava seinä (suomennos Florence L. Barclayn teoksesta, WSOY, 1916)
  • Espanjan kirjallisuuden historia: Lisänä katsaus Portugalin, Brasilian, Amerikan espanjankielisten maiden ja Katalonian kirjallisuuteen. Helsinki: Gaudeamus, 1983. ISBN 951-662-330-1.
  • Euroopan ja Amerikan kirjallisuuden historia renessanssista nykypäiviin (1947)
  • Florence Nightingale nykyaikaisen sairaanhoidon luoja (1937)
  • Forsytein taru (suomennos, 1946)
  • Fredrikan Suomi esseitä viime vuosisadan naisista (1979)
  • Harmo ja minä andalusialainen elegia (1957)
  • Hauska satukirja
  • Ilon ja aatteen vuodet (1965)
  • Jumalainen näytelmä (1963)
  • Keskipäivän maa 1916-1941 (1969)
  • Komedioja : 2 : Porvari aatelismiehenä (1959)
  • Kotiopettajattaren romaani (suomennos Charlotte Brontën romaanista Jane Eyre WSOY, 1915)
  • Kynäni tarina Muistiinpanoja Runebergista (lyhennelmä, 1984)
  • Käsin ja sydämin (1982)
  • Lannistumaton Maikki Fribergin elämäkerta (1945)
  • Lapsuuden maa 1892-1906 (1966)
  • Maailmankirjallisuuden kultainen kirja (1945)
  • Maija Poppanen (suomennos, 1936)
  • Maila Talvion vuosikymmenet : 1 : (1871-1911) (1963)
  • Maila Talvion vuosikymmenet : 2 : (1911-1951) (1965)
  • Me autoimme (1951)
  • Minna Canth (1944)
  • Nuoruuden maa 1906-1916 (1967)
  • Ottilia Stenbäck ja hänen aatemaailmansa (1950)
  • Paholaisen kirjeopisto (suomennos, 1950)
  • Pariisin kävijä petit parleur finnois-français (1953)
  • Peter Pan (suomennos 1922 nimellä Pekka Poikanen)
  • Pikku naisia (suomennos 1916)
  • Puola vuosina 963 - 1924 historiallisen synteesin koe (1936)
  • Rolandin laulu Ranskan kansalliseepos (1936)
  • Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä kertomus isonvihan ajoilta (1981)
  • Sairaalassa valvotaan sivuja kirurgin päiväkirjasta (1949)
  • Sairaanhoitajan työn historia (suomennos, 1945)
  • Satakuntalainen Talvi-Henrikki Satakunnan kilta 1924-1974 (1973)
  • Seireeni ja muita kertomuksia (suomennos, 1962)
  • Seitsemän vuosikymmentä naisasialiitto Unionin historiaa (1966)
  • Sigrid Liljeholm kuvaus Klaus Flemingin ajalta (suomennos, 1983)
  • Silkkiäispuun alla : seitsemän päivän romaani (suomennos Florence L. Barclayn teoksesta, WSOY, 1916)
  • Sonetteja Lauralle (suomennos, 1966)
  • Tiikerikissa (suomennos, 1959)
  • Tilma Hainari Karjalan tytär (1952)
  • Toivioretkiä esseitä (1976)
  • Trubaduureja (somistus Martti Paalasen; WSOY, 1925)
  • Uusi Italian kirjallisuus 1870-1915 (suomennos, 1935)
  • Uusi teatteri ja vanha teatteri (suomennos, 1934)
  • Vapaaherratar Sophie Mannerheim : ihminen ja elämäntyö (1948)
  • Viisauden käsikirja (1954)
  • Vuorimiehen poika: Romaani Martti Lutherista (suomennos)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sala, Kaarina: Tuulio, Tyyni (1892–1991). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. http://www.skr.fi/default.asp?docId=12900
  3. Rajala, Panu: Tulisoihtu pimeään, s. 374. WSOY 2014.