Luvia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Luvia
Luvia.vaakuna.svg Luvia.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.luvia.fi
Sijainti 61°21′40″N, 021°37′30″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Porin seutukunta
Perustettu 1870
Pinta-ala ilman merialueita 171,59 km²
275:nneksi suurin 2016 
Kokonaispinta-ala 861,20 km²
131:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 169,13 km²
– sisävesi 2,46 km²
– meri 689,61 km²
Väkiluku 3 350
216:nneksi suurin 31.10.2016 [2]
väestötiheys 19,81 as./km² (31.10.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 19,0 %
– 15–64-v. 57,6 %
– yli 64-v. 23,4 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 98,0 %
ruotsinkielisiä 0,6 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 20,5 %
168:nneksi suurin 2016 [5]
Kunnanjohtaja Kari Ojalahti
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • Vas.
 • Vihr.

7
7
5
1
1

Luvia on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 3 350 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 861,20 km², josta 2,46 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 19,81 asukasta/km².

Luvian naapurikunnat ovat Eurajoki, Nakkila ja Pori.

Luvian vaakunan on suunnitellut Heikki Hermonen, ja se on vahvistettu vuonna 1954.[7]

Luvia ja Eurajoki yhdistyvät vuoden 2017 alussa.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luvian kunta on perustettu 1870. Luviasta löytyy kuitenkin mainintoja jo keskiajalta lähtien; näissä teksteissä yleensä mainitaan Sassilankylä. Luvian seurakunta oli 1900-luvun alkuun asti Eurajoen kappeliseurakunta, josta se itsenäistyi 1901.

Purjelaivakaudella Luvia oli Suomen merkittävimpiä laivanrakennuspaikkakuntia. Rakennetut venetyypit vaihtelivat pienistä scyllistäselvennä jopa suuriin fregatteihin. Nykyään Luvialla on yksi pieni veneveistämö Lankoorissa. Laitakarissa perinnelaivayhdistys rakensi kaljaasi Ihanan käyttäen perinteisiä menetelmiä. Ihana valmistui 2011.

Suurin osa Luviasta on entistä merenpohjaa. 1800-luvulla Luodonkylän ja kirkonkylän välinen Luvianlahti kuivattiin ja näin syntyi yli tuhat hehtaaria peltoaluetta. Peltoaukea/lahti on vielä nähtävissä Kuivalahden ja Luvian keskustan välisellä tiellä, sillä sille ei ole aktiivisesti rakennettu asuinaluetta.

Suomen ensimmäinen suomenkielinen baptistiseurakunta perustettiin Luvialle vuonna 1871. Nykyisin seurakuntaa ei enää ole. Ruotsinkielisiä seurakuntia oli sitä ennen perustettu Föglöhön ja Pietarsaareen.[9]

Kieltolain aikana Luvia oli merkittävä alue viinan salakuljetuksessa. Virolaiset laivat seilasivat kauas Luvian edustalle, mistä viinaa salakuljetettiin moottoriveneillä muun muassa Aspiskerin saaren kautta muualle Satakuntaan.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luvian kirkko sijaitsee keskellä kirkonkylää.

Luvian tärkeimmät nähtävyydet ovat Josef Stenbäckin suunnittelema, paikallisesta punaisesta hiekkakivestä rakennettu kirkko vuodelta 1910, kotiseutumuseo, Knapernummen ampumahaudat, Luvian saaristo, Säpin majakka ja Laitakarin venesatama, jossa rakennettiin perinteisin menetelmin kaljaasi Ihana.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luvian Nuorisoseura ry. on tuottanut vuodesta 2001 lähtien vuosittain täysimittaisia musikaaleja seurojentalo Tasalassa: Sound of Music, My Fair Lady, Viulunsoittaja katolla, Grease, Piukat paikat, West Side Story, Myrskyluodon Maija, Peter Pan, Enkeleitä Broadwaylla ja Evita. Vuoden 2007 tuotantoa Myrskyluodon Maijaa esitettiin heinäkuussa 2007 myös Oura-oopperan lavalla Merikarvian Krookassa. Luvian Nuorisoseura ry:n musikaalien musiikkia ovat olleet johtamassa Juha Järvinen kolme kertaa, Eeva Kontu kolme kertaa, Anu Lainio kerran ja Ismo Rinne kaksi kertaa. Kuusi ensimmäistä musikaalia ohjasi yliopettaja Kyllikki Staff. Hänen jälkeensä ohjaajana jatkoi kahden musikaalin verran Ari-Pekka Söderdahl. Kyllikki Staff palasi ohjaajaksi syksyllä 2008 työstämään musikaalia Enkeleitä Broadwaylla esitettäväksi vuoden 2009 alussa.

Luvialaisten juhlien vakioesiintyjä on yli 40 laulajan Luvian Mieskuoro.

Luvia Seor on paikkakunnan murteeseen ja historiaan erikoistunut kotiseutuyhdistys.

Vuosittain toistuvista kulttuuritapahtumista suurin on Luvialaiset kesäjuhlat heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tapahtumaa on järjestänyt yli 30 vuoden ajan LC Luvia ry.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luvialainen urheiluseura Luvian Kiekko -82 on voittanut kolme kertaa ringeten Suomen-mestaruuden, vuosina 2004, 2005 ja 2007. Yleisseura Luvian Vedon harrastetuin laji on jalkapallo. LuVella on miesten joukkue Vitosessa.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan suurimpiin yrityksiin kuuluu sahalaitos Luvian Saha Oy, jonka liikevaihto on noin 80 miljoonaa euroa ja toimitusjohtaja Harri Huhtamaa.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luvialla sijaitsee yhtenäinen peruskoulu (luokat 1–9) Kirkonkylässä (Sittlahdessa). Luvian pienet kyläkoulut Niemen- ja Peränkylässä on hallinnollisesti lakkautettu, mutta niiden tiloihin on hajautettu kaikki kunnan 3.–4. luokan oppilaat. Lukion ja ammattikoulun luvialaiset käyvät pääsääntöisesti joko Porissa, Raumalla tai Eurajoella.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Luvian väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 293
1985
  
3 405
1990
  
3 409
1995
  
3 403
2000
  
3 323
2005
  
3 325
2010
  
3 322
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luvialla on 11 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[11]

Näistä Sitlahti on Luvian kirkonkylä. Luvian kulmakuntia tai asutuskyliä ovat lisäksi Lankoori (Långör)[12], Murro (Fallet)[12] ja Määrvuori.

Tunnettuja Luvialla syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitakari Luvialla.
Laitakari Luvialla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, lokakuu 2016 31.10.2016. Tilastokeskus. Viitattu 30.11.2016.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 17.1.2010.
  7. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 165. Helsinki: Otava, 1979.
  8. Luvia valitsi Eurajoen kumppanikseen – Pori sai pakit yksimielisesti Yle Uutiset. 30.3.2015. Viitattu 30.3.2015.
  9. [1], Baptismin tulosta Suomeen, (ruotsiksi).
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 118. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  12. a b c d e f g h i j Waldenström Stellan: Luvias svenska ortnamn och bebyggelsehistoria, ISBN 978-952-93-0441-7, printed Kehitys Oy, Pori 2012
  13. Svenska ortnamn i Finland 2013. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 14.1.2014. ruotsi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]