Eurajoki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Eurajoki on myös joki.
Eurajoki
Euraåminne
Luvia.vaakuna.svg Eurajoki.sijainti.suomi.2017.svg

vaakuna

sijainti

www.eurajoki.fi
Sijainti 61°12′05″N, 021°43′50″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Rauman seutukunta
Perustettu 1869[1]
Kuntaliitokset Luvia (2017)
Pinta-ala ilman merialueita 520,89 km²
187:nneksi suurin 2017 
Kokonaispinta-ala 1 504,96 km²
72:nneksi suurin 2017 [2]
– maa 514,77 km²
– sisävesi 6,12 km²
– meri 984,07 km²
Väkiluku 9 437
110:nneksi suurin 31.8.2017 [3]
väestötiheys 18,33 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [4]
– 0–14-v. 18,0 %
– 15–64-v. 58,3 %
– yli 64-v. 23,8 %
Äidinkieli 2016 [5]
suomenkielisiä 96,5 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 3,2 %
Kunnallisvero 18 %
300:nneksi suurin 2017 [6]
Työttömyysaste 8,3[7] % (2012)
Kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi[8]
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[9]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Ps.
 • Vas.

13
10
7
4
1

Eurajoki (ruots. Euraåminne) on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Eurajoen väkiluku on 9 437 henkilöä[3]. Eurajoella asuu myös paljon ulkomaalaisia kunnassa sijaitsevan Olkiluodon voimalaitostyömaan takia. Eurajoen pinta-ala on 1 504,96 km², josta 6,12 km² on sisävesiä ja 984,07 km² merialueita.[2] Väestötiheys on 18,3 asukasta/km². Vuoden 2016 lopussa, ennen vuodenvaihteessa tapahtunutta kuntaliitosta Luvian kanssa, Eurajoen väkiluku oli 6 070 henkilöä, pinta-ala 643,78 km² ja väestötiheys 17,56 asukasta/km².[10][11]

Luvian kunta liitettiin Eurajokeen valtioneuvoston päätöksellä vuoden 2017 alussa[12]. Vesa Lakaniemi aloitti kunnanjohtajana 1. helmikuuta 2017[8]. Edellinen kunnanjohtaja Harri Hiitiö irtisanoutui kesäkuussa 2016, jonka jälkeen tehtävää on hoitanut hallintojohtaja Anne Ahlsten[13].

Sijainti ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurajoen naapurikunnat ovat Eura, Nakkila, Pori ja Rauma. Eurajoen kirkonkylästä on matkaa lähimpään kaupunkiin, Raumalle, 15 kilometriä ja Poriin 35 kilometriä.[14] Kunnan halki kulkevat valtatie 8 sekä Kokemäen ja Rauman välinen rautatie.

Parhaillaan Olkiluotoon rakennetaan kolmatta ydinvoimalaa, joka oli alun perin tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2009. Eurajoelle oli suunnitteilla myös neljäs ydinvoimala, mutta voimalaitosyhtiö luopui hankkeesta vuonna 2015[15].

Nähtävyydet ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olkiluodon ydinvoimalaitos nähtynä vierailukeskuksesta.

Eurajoen tunnettu nähtävyys on Teollisuuden Voiman omistama Olkiluodon ydinvoimalaitos vierailukeskuksineen.[16] Voimalassa ovat parhaillaan käynnissä kolmannen voimalaitosyksikön rakennustyöt, jotka valmistuvat aikaisintaan vuonna 2018.[17] Olkiluodon vierailukeskuksessa on vuosittain yli 20 000 kävijää.

Vuonna 1985 rakennetussa Eurajoen vesitornissa on 40-metrinen Foucault'n heiluri. Opetustarkoituksensa lisäksi se on matkailukohde jonne järjestetään opastettuja kierroksia. Lisäksi vesitornilla on näköalatasanne josta näkyy hyvin muun muassa Olkiluodon ydinvoimalaitos ja Vuojoen kartano.[18] Eurajoella on myös vuonna 1964 rakennettu radio- ja televisiolähetin, Pinkjärven retkeilyalue Eurajoen ja Luvian rajalla.

Eurajoella on seitsemän koulua, lukio, kaksi päiväkotia (Majakka keskustassa ja Metsätähti Lapijoella), vanhainkoti, kirjasto, Lavilan makasiini, jäähalli, Eurajoen kristillinen opisto ja kolme nuortentaloa: Lapijoella, Irjanteella sekä Eurajoen keskustassa. Keskustassa on Walkers-nuorisoillanviettokahvila, jäähalli ja keilahalli. Eurajoen keskustassa on kaksi ruokakauppaa, S-market ja K-Supermarket (Eurajoen portti) sekä liikekeskus, jossa on useita liikkeitä. Teollisuusalueita on kaksi, Köykällä ja Kuusimäkelässä. Teollisuusalueet ovat laajentuneet kovaa tahtia Lapijoelle päin ja Kuusimäkelä myös Lapin suuntaan. Eurajoella on tunnettu kunnan monenlaisista virkistymiskeskuksista. Kunnassa on muun muassa Lahdenperän virkistymiskeskus, Pinkjärven virkistymiskeskus ja Verkkokarin virkistymiskeskus.

Eurajoella toimii kesä-heinäkuussa Kuivalahden kesäteatteri, jossa suurin osa näyttelijöistä on eurajokilaisia. Elokuussa järjestetään Eurajoen markkinat. Markkinoilla valitaan joka vuosi kartanoherra ja kartanorouva sekä Eurajokimissi. Eurajoen markkinoita on järjestetty 28 vuotta aivan kunnan keskustassa, jonka jälkeen markkinat siirrettiin pois ahtauden vuoksi hiukan sivummalle.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurajoen keskustassa on yli 5 kilometriä valaistua kuntorataa, luontopolku ja kiintorastiverkosto. Kunnassa on myös jäähalli, hiekkatekonurmikenttä, urheilukenttä, harjoitusravirata, autoilumoottorirata sekä tenniskenttiä.

Eurajoella on seitsemän urheiluseuraa, joissa jäseniä on yli 2000. Eurajoen Veikot, joka on seuroista suurin, on keskittynyt yleisurheiluun, suunnistukseen, pesäpalloon sekä hiihtoon. Joukkueseuroista vahvimpia on Eurajoen Lätkä, jolla on edustusjoukkueen lisäksi useita juniorijoukkueita. FC Eurajoki pyörittää myös laajaa juniorijalkapallotoimintaa. Lentopalloa voi pelata Eurajoen Kisassa muun muassa keskustassa, Huhdan koululla ja Lapijoella sekä Eurajoen Pallossa. Keilailua voi harrastaa Eurajoen Ydinkeilaajissa. Eurajoen Voimistelijoilla on sisäliikuntaa muun muassa nuorisotaloissa ja koulujen liikuntatiloissa. Kuntokeskus Flamingossa voi harrastaa kuntosaliharjoittelua ja sisäpyöräilyä. Eurajoen autoilumoottoriradalla Koivuniemellä järjestetään kaksi kertaa vuodessa jokamiesluokan autokilpailut. Moottoriautoradalla järjestetään myös harjoittelukilpailuja. Eurajoella on oma ravirata jossa pidetään harjoitusravikilpailuja.

Historia ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurajoen vaakuna vuoden 2016 loppuun saakka

Lähellä Eurajoen suuta ovat Liinmaan linnoituksen vallit, joiden arvellaan olevan peräisin 1300-luvulta.

Keskeinen vaikuttaja Eurajoen historiassa on ollut Vuojoen kartano, jonka nykyisen empiretyylisen päärakennuksen on suunnitellut Carl Ludvig Engel. 1900-luvulle asti kartano muodosti suuren osan koko nykyisestä Eurajoesta käsittäneen yksityisen maaomaisuuden, johon kuului muun muassa vuosina 1912–1918 toiminnassa ollut Vuojoen metsärata. Vuonna 1933 kartano siirtyi Eurajoen kunnalle ja oli vuosina 1936–2003 vanhainkotina.[19] 2000-luvulla Eurajoen kunnan omistuksessa edelleen oleva kartano on restauroitu kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskukseksi ja ravintolaksi ja siellä on nykyään myös majoitusmahdollisuutta ja Posiva Oyn:n toimitiloja.[20]

Eurajoen kirkko on rakennettu vuonna 1803. Arkkitehtuuriltaan se edustaa uusklassismia. Kirkkoa on korjattu 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Se tunnetaan myös nimellä Kustaa II Aadolfin kirkko, ja sinne mahtuu noin 1000 henkeä. Irjanteella järjestetään kerran kesässä motoristikirkkotapahtuma, joka kerää useita satoja pyöräilijöitä kirkkoon.

Irjanteen kylässä on vuodelta 1731 peräisin oleva pienempi kirkko, jonne mahtuu noin 200 henkeä. Se on muodoltaan pitkäkirkko, ja sen barokkityylinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1758. Irjanteen kirkko on Satakunnan vanhin puukirkko. Irjanteella on myös kappeli.

Eurajoella toimii evankelisluterilainen Eurajoen seurakunta[21] , ja se on rukoilevaisuuden keskus.[22]

Viime sotien jälkeen Eurajoelle asutettiin Räisälän siirtoväkeä.[23]

Eurajoella on uusi kulttuuritalo, joka on suosittu kulttuurikohde. Parhaillaan Eurajoelle mietitään uutta kulttuuritaloa, johon muuttaisi myös Eurajoen uusi kirjasto. Eurajoella järjestetään joka kesäkuu Eurajoki Games -urheilutapahtuma, jossa suomalaiset ja ulkomaalaiset urheilutähdet kilpailevat Eurajoen urheilukeskuksessa. Eurajoelle mietitään parhaillaan uuden kirjaston myötä myös uutta nuorisotaloa sekä uimahallia ja monitoimihallia.

Eurajoella on puhuttu usein kunnan kirjaston ahtaudesta, mutta nyt kunta on luvannut hakea tontin kunnan keskustasta. Uuteen kirjastoon tulee mm. kahvila, taidemyymälä, musiikkihuone ja kamarihuone.

Apteekkimuseo sijaitsee Eurajoen kristillisen opiston tiloissa.

Eurajoen Nuorisosoittokunta on perustettu vuonna 1972. Ensimmäisinä kapellimestareina toimivat Esa Laihonen ja Markku Lehtihalme.lähde?

Eurajoen vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1950.[24]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Eurajoen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
9 017
1985
  
9 242
1990
  
9 554
1995
  
9 620
2000
  
9 233
2005
  
9 159
2010
  
9 245
2015
  
9 287
Lähde: Tilastokeskus.[25]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurajoen kunnassa sijaitsee Olkiluodon ydinvoimalaitos. Eurajoen kunnallisvero oli 18,0 prosenttia vuonna 2014 ja kunta on käytännössä velaton. Ydinvoimalaitoksesta saatavat verotulot vaikuttavat kunnan talouteen. Vuonna 2012 suurin verotulo tuli sillä hetkellä Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakennustyömaalla työskentelevien ansiotuloverotuksesta.[26]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurajoen kylät ennen Luvian kuntaliitosta 2017:

Luvian kuntaliitoksessa 2017 Eurajokeen liitetyt Luvian kylät:

  • Hanninkylä, Korpi, Lemlahti, Luodonkylä, Löytty, Mikkola, Niemenkylä, Perä, Sassila, Sitlahti, Väipäre

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eurajoen historiaa – Eurajoki Eurajoen kunta. Viitattu 22. helmikuuta 2007.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  3. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  7. TEM Tilastotiedote 2013:1 Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 11. maaliskuuta 2013.
  8. a b Yhteystiedot Viitattu 5.1.2017.
  9. Kuntavaalit 2017, Eurajoki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  10. Väestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 2003 - 2016 kunkin tilastovuoden aluejaolla Tilastokeskus. Viitattu 28.8.2017.
  11. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2016 Maanmittauslaitos. Viitattu 28.8.2017.
  12. Valtioneuvosto päätti Eurajoen ja Luvian kuntien yhdistymisestä (Valtioneuvoston tiedote 10.12.2015) Viitattu 2.1.2017.
  13. Hiitiö irtisanoutui Eurajoen kunnanjohtajan virasta Ls24.fi. 10.6.2016. Viitattu 5.1.2017.
  14. www.eurajoki.fi
  15. TVO vahvisti Olkiluoto 4:n luvan raukeamisen (Taloussanomien uutinen 24.6.2015) Viitattu 11.8.2016.
  16. Olkiluodon ydinvoimalaitos TVO. Viitattu 22. helmikuuta 2007.
  17. {{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-9297407 | Nimeke = TVO: Olkiluoto 3 valmistuu varmasti – suurin huoli sen jälkeinen aika | Selite = Ylen uutinen 16.11.2016
  18. O'Rourke, Petra: Eurajoen Foucault'n heiluri osoittaa maapallon pyörimisliikkeen akselinsa ympäri 29.4.2010. Teollisuuden Voima Oyj. Viitattu 19.1.2011.
  19. Vuojoen kartanon historiaa Eurajoen kunta. Viitattu 12.5. 2009.
  20. Vuojoen kartanon restaurointi- hanke Eurajoen kunta. Viitattu 12.5.2009.
  21. Eurajoen seurakunta Viitattu 2.1.2010.
  22. Suuri tietosanakirja.
  23. Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129, Otava 1950, Helsinki
  24. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 157, Otava 1979, Helsinki
  25. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980 - 2015 Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2017.
  26. http://www.mtk.fi/liitot/pohjoissuomi/hankkeet/fi_FI/Liiton_hanke/_files/88185999442379128/default/Opintomatka%20Eurajoelle.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eurajoki.