Vuojoen kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuojoen kartano.

Vuojoen kartano sijaitsee Eurajoen kunnassa Eurajoen rannalla. Kartano oli aikoinaan Satakunnan suurimpia maatiloja. Se perustettiin vuonna 1626 ja sen ensimmäinen isäntä oli Gottfrid von Falkenberg, joka myöhemmin sai Laitilasta Palttilan kartanon. Myöhempiä omistajia olivat sotamarsalkka Åke Tott ja tämän leski, kreivitär Kristina Brahe; Wachtmeisterin, von Fersenin, Klinckowströmin ja vuoteen 1911 saakka Björkenheimin suvut. Tämän jälkeen kartanon maista muodostettiin yli 200 maatilaa. [1]

Empiretyylinen päärakennus on Suomen kartanoarkkitehtuurin upeimpia luomuksia. Sen on piirtänyt Carl Ludvig Engel vuonna 1836. Kapteeni Lars Magnus Björkenheim rakennutti kartanolinnan asunnokseen. Vuonna 1908 kartano yhtiöitettiin nimellä Vuojoki Gods Ab. Eurajoen kunnalle kartano siityi 1933, josta alkaen se toimi kunnallisena vanhainkotina vv. 1936–2003 .[2][3]

Vuonna 2005 päärakennus kaksine "flyygeleineen" eli sivurakennuksineen restauroitiin perusteellisesti. Restauroitu kartano toimii kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskuksena sekä ravintolana ja siinä on Posiva Oy:n toimitiloja. Kunnostuksen mahdollisti Eurajoen kunnan ja Posiva Oy:n välinen välinen sopimus, ja hankkeeseen saatiin rahoitusta myös EU:n aluekehitysrahastolta, Suomen valtiolta ja Länsi-Suomen lääninhallitukselta.[4] Vuonna 2009 Museovirasto määritteli kartanon ympäristöineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[5]

Vuojoen metsärata oli kartanon mailla vuosina 1912–1918 toiminut 23 kilometriä pitkä kapearaiteinen rautatie.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan iso tietosanakirja, osa 10, palsta 138. Helsinki: Otava, 1965.
  2. Vuojoen kartanon historiaa Eurajoen kunta. Viitattu 12.5. 2009.
  3. Kallio-Leino, Leena: Erämaan helmi sai arvoisensa teoksen. Lalli, . Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.5.2009.
  4. Vuojoen kartanon restaurointi- hanke Eurajoen kunta. Viitattu 12.5.2009.
  5. Vuojoen kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ylönen, Marja: Vuojoen kartano. Eurajoki: Eurajoen kunta, 2004. ISBN 951-97309-6-6.
  • Freese, Simo & Nurminen, Johanna (toim.): Vuojoki. kartanon restaurointi. Helsinki: Suomen rakennustaiteen seura, 2006. ISBN 951-98331-1-0.
  • Tervetuloa Vuojoen kartanoon Vuojoen kartano. Viitattu 12.5.2009.
  • Rosvall, Johanna: ”Vuojoen kartanon puisto – vuorineuvos Lars Magnus Björkenheimin luomus”, Vihreä perintö, Satakunnan historialliset puistot ja puutarhat, s. 29–35. Luontotalo Arkin julkaisuja 1, toim. Häyrynen, Maunu; Raike, Eeva; Riionheimo, Anna; Viitala, Hilkka. Pori: Satakunnan museo, 2009. ISBN 978-952-67018-2-0.