Säkylä

Säkylä
vaakuna	sijainti
Säkylän keskustaa heinäkuussa 2010.
Sijainti	61°02′45″N, 022°20′45″E
Maakunta	Satakunnan maakunta
Seutukunta	Rauman seutukunta
Kuntanumero	783
Hallinnollinen keskus	Säkylän kirkonkylä
Perustettu	1869
Kuntaliitokset	Köyliö (2016)
Kokonaispinta-ala	527,81 km² 212:nneksi suurin 2025
– maa	406,85 km²
– sisävesi	120,96 km²
Väkiluku	6 221 148:nneksi suurin 31.12.2025
– väestötiheys	15,29 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma	2023
– 0–14-v.	12,5 %
– 15–64-v.	54,4 %
– yli 64-v.	33,1 %
Äidinkieli	2025
– suomenkielisiä	94,0 %
– ruotsinkielisiä	0,3 %
– muut	5,7 %
Kunnallisvero	8,9 % 154:nneksi suurin 2026
Työttömyysaste	10,1 % (joulukuu 2025)
Kunnanjohtaja	Teijo Mäenpää
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2025–2029  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • PS  • Vas.	9 9 6 2 1
www.sakyla.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Säkylä on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 221 ihmistä, ja sen pinta-ala on 527,81 km², josta 120,96 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 15,29 asukasta/km².

Historia

Säkylän kotiseutumuseo.

Rautakautisista hautalöydöistä päätellen Säkylän asutus on hyvin vanhaa ja peräisin todennäköisesti Euran tai Köyliön suunnasta. Kaikki Säkylän henkikirjakylät lienevät syntyneet jo 1200-luvulla. Säkylän nimi mainittiin ensimmäisen kerran eräässä rajankäyntipöytäkirjassa vuodelta 1335, ja vuodelta 1392 on säilynyt asiakirja Säkylässä pidetyistä pitäjänkäräjistä. Varsinaissuomalaiset pyhiinvaeltajat kulkivat keskiajalla Säkylän kautta piispa Henrikin surmapaikalle Köyliöön, ja sotajoukot käyttivät Säkylänharjua pitkin kulkenutta historiallista Huovintietä matkoillaan Turun ja Kokemäenkartanon välillä.

Säkylän vaakuna (1953–2015).

Säkylän kunta on perustettu vuonna 1869. Säkylässä tiedetään olleen oma kirkko ainakin jo vuonna 1455, ja myös Vampulan ja Alastaron pitäjien asukkaiden kerrotaan käyneen Säkylän kirkossa. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Ison-Säkylän kylässä oli 19 taloa, Vähän-Säkylän kylässä 11 sekä Korven ja Pyhäjoen kylissä yhteensä 16 taloa. Säkylä oli alkujaan Euran kappeliseurakunta ja se itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1639. Säkylän nykyinen, Antti Piimäsen johdolla rakennettu puukirkko valmistui vuonna 1777. Ensimmäinen kirkko oli tuhoutunut kolme vuotta aiemmin salaman sytyttämässä tulipalossa.

Säkylään asutettiin jatkosodan jälkeen Räisälän siirtoväkeä.

Porin prikaatin ensimmäiset joukot sijoittuivat Huovinrinteen varuskuntaan vuonna 1963, ja kokonaisuudessaan varuskunnan rakennukset valmistuivat vuonna 1967. Huomattava osa Suomen puolustusvoimien vaatehuollosta keskitettiin Huovinrinteellä toimivaan vaatetuskorjaamoon.

Säkylä ja Köyliö hyväksyivät kuntaliitoksen 20. huhtikuuta 2015. Kunnat yhdistyivät vuoden 2016 alussa.

Maantiede

Säkylän naapurikunnat vuonna 2016 olivat Eura, Huittinen, Kokemäki, Loimaa, Oripää ja Pöytyä. Aikaisempia naapurikuntia ovat olleet Alastaro, Honkilahti, Vampula ja Yläne. Vuoden 2016 alusta Köyliön kunta liittyi osaksi Säkylää.

Luonto

Säkylä sijaitsee Säkylän Pyhäjärven rannalla. Järven pinta-alasta kaksi kolmannesta kuuluu Säkylän kuntaan. Säkylän Pyhäjärvi on sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen maakuntajärvi. Kunnan maisemaa leimaa myös luode-kaakko-suuntainen laaja Säkylänharju, joka jatkuu Virttaankankaana Loimaan puolelle. Harjualueen korkein kohta on Porsaanharju, joka yltää 150 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kunnan pinta-alasta yli 40 % on Natura-alueita.

Pienempiin vesistöihin Säkylässä kuuluu Pyhäjärveen kunnan eteläosassa laskeva Pyhäjoki. Pyhäjärven valuma-alue on järven kokoon nähden pieni, vain neljä kertaa sen pinta-alan kokoinen. Vuoden 2016 alusta kunnan alueeseen kuuluu myös Köyliönjärvi ja osa sen laskujoen Köyliönjoen yläjuoksua. Muita järviä ei Säkylän alueella ole. Säkylän itäisin osa Säkylänharjun koillispuolella kuuluu Loimijokeen laskevan Matkusjoen vesialueeseen. Köyliön itäosan soilta alkaa Sonnilanjoki, joka laskee Kokemäenjokeen Kokemäellä.

Aluerakenne

Säkylän keskustaajama muodostuu Pyhäjärven koillisrannalla harjun rinteellä sijaitsevista, yhteen kasvaneista Ison-Säkylän ja Vähän-Säkylän kylistä, joista ensin mainitussa sijaitsee kirkko. Muut suurehkot asutuskeskittymät ovat sokeritehtaan ympärillä oleva Iso-Vimma muutamia kilometrejä keskustaajamasta Euraan päin ja Pyhäjoki saman verran Yläneelle päin. Säkylän itäosassa, runsaan 20 kilometrin päässä keskustaajamasta, sijaitsee Harjunkylä täysin erillään muusta asutuksesta. Entisen Köyliön kunnan suurimmat taajamat ovat vanha kuntakeskus Kepola Köyliönjärven länsipuolella ja Kankaanpää järven kaakkoispäässä.

Kylät

Säkylä

Maarekisterikyliä ovat Iso-Säkylä, Korpi, Löytäne, Pyhäjoki ja Vähä-Säkylä. Muita alueita ovat Huovinrinne, Iso-Vimma, Karhusuo, Kolvaa, Moisio, Nummioja, Sydänmaa, Uusikylä ja Köörnummi.

Köyliö

Vuonna 2016 liitetyn Köyliön myötä Säkylä sai 18 kylää lisää. Köyliön kylät ovat Ehtamo, Huhdinkylä, Järvenpää, Kankaanpää, Karhia, Kepola, Korvenkylä, Lähteenkylä, Pajula, Puolimatka, Tuiskula, Tuohiniemi, Uusimaa, Vellinkylä, Vinnari, Voitoinen, Vuorenmaa ja Yttilä.

Taajamat

Vuoden 2023 lopussa Säkylässä oli 6 377 asukasta, joista 4 617 asui taajamissa, 1 676 haja-asutusalueilla ja 84:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Säkylän taajama-aste on 73,4 %. Säkylän taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2023)
1	Säkylän kirkonkylä	2 843
2	Kepola-Pajula	692
3	Kankaanpää	495
4	Iso-Vimma	467
5	Euran kirkonkylä (Euran keskustaajama)*	120

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Euran keskustaajama ulottuu pääosin Euran kunnan alueelle.

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2016 tilanteen mukainen.

Säkylän väestönkehitys 1980–2025
Vuosi			Asukkaita
1980			8 671
1985			8 702
1990			8 596
1995			8 482
2000			8 118
2005			7 885
2010			7 527
2015			7 070
2020			6 709
2025			6 267
Lähde: Tilastokeskus.

Talous ja elinkeinot

Kunnan suurin työllistäjä on Porin prikaati. Merkittävin teollisuuden ala on elintarviketeollisuus, jonka suurimmat työnantajat Säkylässä ovat Apetit Oyj, Kivikylä ja HKScan Oyj. Tärkeänä syynä elintarviketeollisuuden sijoittumiselle Säkylään ovat olleet alueen runsaat pohjavesivarat. Monet alueen maatilat ovat erikoistuneet perunan, vihannesten ja sokerijuurikkaan viljelyyn sekä siipikarjan kasvatukseen.

Liikenne ja infrastruktuuri

Säkylän tärkein liikenneväylä on Eurasta Liedon asemanseudulle, Valtatielle 9 vievä seututie 204. Köyliön kuntaliitoksen jälkeen Säkylän muihin tärkeisiin liikenneväyliin on kuulunut Rauman ja Kouvolan välinen valtatie 12. Kunnan itäisin kärki ulottuu Huittisten ja Auran välisen kantatie 41:n yli. Liikenne- ja viestintäviraston teettämien tilastojen mukaan Säkylässä oli helmikuussa 2020 väkilukuun suhteutettuna kaikista Manner-Suomen paikkakunnista toiseksi eniten henkilöautoja, 651 autoa tuhatta asukasta kohden.

Rauman radalta erkanee haararata, joka kulkee Kiukaisista Euran kautta Sucroksen sokeritehtaalle Säkylän Iso-Vimmaan. Euran Kauttuan ja sokeritehtaan välinen rataosuus vihittiin käyttöön marraskuussa 1953. Säkylän kunta rakennutti itse mainitun rataosuuden. Rata kuitenkin poistettiin liikennekäytöstä virallisesti vuonna 2011, ja sen varrelta on purettu tasoristeyksiä. Rata palveli yksinomaan sokeritehtaan kuljetustarpeita, eikä sillä koskaan kulkenut säännöllistä henkilöliikennettä.

Etäisyyksiä Säkylästä

• Helsinki 210 km
• Huittinen 30 km
• Pori 60 km
• Rauma 45 km
• Tampere 110 km
• Turku 70 km

Kulttuuri

Murre

Säkylän alueella puhutun kielen perustana on Turun ylämaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Säkylän murteelle tyypillinen piirre on Lounais-Suomen erikoisgeminaatio p,t,k,s-konsonanteissa.

Ruokakulttuuri

Säkylän pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla siiasta tehty kalakeitto.

Museot

Porilaismuseo, Räisälä-museo, Säkylän kotiseutumuseo, Säkylän talvi- ja jatkosotamuseo, Yttilän museokoulu

Uskonto

Säkylän kirkko.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Säkylässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Säkylä-Köyliön seurakunta (ent. Säkylän seurakunta)
  • Köyliön kappeliseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Säkylän alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Säkylän kunnan nykyisellä alueella.

• Köyliön seurakunta (liitetty Säkylän seurakuntaan, joka muutti samalla nimensä Säkylä-Köyliön seurakunnaksi 2016)

Tunnettuja säkyläläisiä, Säkylässä syntyneitä tai vaikuttaneita henkilöitä

• Esko Eela, yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
• Matti Haikonen, jousiampuja
• Mika Hannula, professori
• Hannu Huitu, muusikko
• Heikki Ikola, ampumahiihtäjä
• Axel Gabriel Ingelius, säveltäjä, kirjailija
• Titta Jokinen, näyttelijä, laulaja
• Sampsa Kurri, yrittäjä, ylikellottaja, mediavaikuttaja
• Juho Ensio Mäntylä, vakuutuseuvos
• Erkki Niemi, professori
• Pentti Perttuli, maanviljelysneuvos
• Weikko Puro, kuvataiteilija, toimittaja
• Sauli Saarinen, muusikko, kapellimestari
• Petteri Summanen, näyttelijä
• Marika Teini, kilpasuunnistaja
• Mika Toivanen, säveltäjä, sovittaja, tuottaja, muusikko
• Maria Tyyster, laulaja
• Hannu Vainionpää, muusikko
• Ismo Virtanen, anatomian professori
• Jukka Virtanen, jääkiekkoilija
• Jussi Vuola, muusikko

Katso myös

• Luettelo Säkylän julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Säkylä Wikimedia Commonsissa

• Säkylän kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Säkylän avainluvut (Arkistoitu – Internet Archive)