Säkylä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Säkylä
Köyliö.vaakuna.svg Säkylä.sijainti.suomi.2016.svg

vaakuna

sijainti

www.sakyla.fi
Sijainti 61°02′45″N, 022°20′45″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Rauman seutukunta
Perustettu 1869
Kuntaliitokset Köyliö (2016)
Kokonaispinta-ala 527,71 km²
215:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 406,65 km²
– sisävesi 121,06 km²
Väkiluku 6 971
140:nneksi suurin 28.2.2017 [2]
väestötiheys 17,14 as./km² (28.2.2017)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 14,6 %
– 15–64-v. 58,3 %
– yli 64-v. 27,1 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 97,8 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 21,5 %
51:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Teijo Mäenpää
Säkylän vaakuna (1953–2015).
Säkylän keskustaa elokuussa 2007.

Säkylä on Suomen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 971 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 527,71 km2, josta 121,06 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 17,14 asukasta/km2.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säkylä sijaitsee Säkylän Pyhäjärven rannalla ja on sen johdosta Suomen toiseksi järvisin kunta. Järven pinta-alasta kaksi kolmannesta kuuluu Säkylän kuntaan. Kunnan maisemaa leimaa myös luode-kaakko-suuntainen laaja Säkylänharju, joka jatkuu Virttaankankaana Loimaan puolelle. Harjualueen korkein kohta on Porsaanharju, joka yltää 150 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kunnan pinta-alasta yli 40 % on Natura-alueita.[6]

Pienempiin vesistöihin Säkylässä kuuluu Pyhäjärveen kunnan eteläosassa laskeva Pyhäjoki. Pyhäjärven valuma-alue on järven kokoon nähden pieni, vain neljä kertaa sen pinta-alan kokoinen. Vuoden 2016 alusta kunnan alueeseen kuuluu myös Köyliönjärvi ja osa sen laskujoen Köyliönjoen yläjuoksua. Muita järviä ei Säkylän alueella ole. Säkylän itäisin osa Säkylänharjun koillispuolella kuuluu Loimijokeen laskevan Matkusjoen vesialueeseen.[6]

Sijainti ja aluemuodostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säkylän naapurikunnat vuonna 2016 olivat Eura, Huittinen, Kokemäki, Loimaa, Oripää ja Pöytyä. Aikaisempia naapurikuntia ovat olleet Alastaro, Honkilahti, Vampula ja Yläne. Vuoden 2016 alusta Köyliön kunta liittyi osaksi Säkylää.

Säkylän keskustaajama muodostuu Pyhäjärven koillisrannalla harjun rinteellä sijaitsevista, yhteen kasvaneista Ison-Säkylän ja Vähän-Säkylän kylistä, joista ensin mainitussa sijaitsee kirkko. Muut suurehkot asutuskeskittymät ovat sokeritehtaan ympärillä oleva Iso-Vimma muutamia kilometrejä keskustaajamasta Euraan päin ja Pyhäjoki saman verran Yläneelle päin. Säkylän itäosassa, runsaan 20 kilometrin päässä keskustaajamasta, sijaitsee Harjunkylä täysin erillään muusta asutuksesta. Entisen Köyliön kunnan suurimmat taajamat ovat vanha kuntakeskus Kepola Köyliönjärven länsipuolella ja Kankaanpää järven kaakkoispäässä.[6]

Etäisyyksiä Säkylästä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan suurin työllistäjä on Porin prikaati. Merkittävin teollisuuden ala on elintarviketeollisuus, jonka suurimmat työnantajat Säkylässä ovat Apetit Oyj ja HKScan Oyj. Tärkeänä syynä elintarviketeollisuuden sijoittumiselle Säkylään ovat olleet alueen runsaat pohjavesivarat. Monet alueen maatilat ovat erikoistuneet perunan, vihannesten ja sokerijuurikkaan viljelyyn sekä siipikarjan kasvatukseen.[6]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säkylän tärkein liikenneväylä on Eurasta Turkuun vievä seututie 204. Köyliön kuntaliitoksen jälkeen Säkylän muihin tärkeisiin liikenneväyliin on kuulunut Rauman ja Kouvolan välinen valtatie 12. Kunnan itäisin kärki ulottuu Huittisten ja Auran välisen kantatie 41:n yli.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautakautisista hautalöydöistä päätellen Säkylän asutus on hyvin vanhaa ja peräisin todennäköisesti Euran tai Köyliön suunnasta. Kaikki Säkylän henkikirjakylät lienevät syntyneet jo 1200-luvulla. Säkylän nimi mainittiin ensimmäisen kerran eräässä rajankäyntipöytäkirjassa vuodelta 1335, ja vuodelta 1392 on säilynyt asiakirja Säkylässä pidetyistä pitäjänkäräjistä. Varsinaissuomalaiset pyhiinvaeltajat kulkivat keskiajalla Säkylän kautta piispa Henrikin surmapaikalle Köyliöön, ja sotajoukot käyttivät Säkylänharjua pitkin kulkenutta historiallista Huovintietä matkoillaan Turun ja Kokemäenkartanon välillä.[6]

Säkylän kunta on perustettu vuonna 1869. Säkylässä tiedetään olleen oma kirkko ainakin jo vuonna 1455, ja myös Vampulan ja Alastaron pitäjien asukkaiden kerrotaan käyneen Säkylän kirkossa. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Ison-Säkylän kylässä oli 19 taloa, Vähän-Säkylän kylässä 11 sekä Korven ja Pyhäjoen kylissä yhteensä 16 taloa. Säkylä oli alkujaan Euran kappeliseurakunta ja se itsenäistyi omaksi seurakunnakseen vuonna 1639. Säkylän nykyinen, Antti Piimäsen johdolla rakennettu puukirkko valmistui vuonna 1777. Ensimmäinen kirkko oli tuhoutunut kolme vuotta aiemmin salaman sytyttämässä tulipalossa.[6]

Säkylään asutettiin jatkosodan jälkeen Räisälän siirtoväkeä.[7]

Porin prikaatin ensimmäiset joukot sijoittuivat Huovinrinteen varuskuntaan vuonna 1963, ja kokonaisuudessaan varuskunnan rakennukset valmistuivat vuonna 1967. Huomattava osa Suomen puolustusvoimien vaatehuollosta on keskitetty Huovinrinteellä toimivaan vaatetuskorjaamoon.[6]

Säkylä ja Köyliö hyväksyivät kuntaliitoksen 20. huhtikuuta 2015. Kunnat yhdistyivät vuoden 2016 alussa.[8]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2016 tilanteen mukainen.

Säkylän väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
8 671
1985
  
8 702
1990
  
8 596
1995
  
8 482
2000
  
8 118
2005
  
7 885
2010
  
7 527
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säkylän kansakoulut vuonna 1966.

Maarekisterikyliä ovat Iso-Säkylä, Korpi, Löytäne, Pyhäjoki, Vähä-Säkylä.[10] Muita alueita ovat Huovinrinne, Iso-Vimma, Karhusuo, Moisio, Sydänmaa, Uusikylä, Köörnummi.

Vuonna 2016 liitetyn Köyliön myötä Säkylä sai 18 kylää lisää. Köyliön kylät ovat Ehtamo, Huhdinkylä, Järvenpää, Kankaanpää, Karhia, Kepola, Korvenkylä, Lähteenkylä, Pajula, Puolimatka, Tuiskula, Tuohiniemi, Uusimaa, Vellinkylä, Vinnari, Voitoinen, Vuorenmaa, Yttilä.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, helmikuu 2017 28.2.2017. Tilastokeskus. Viitattu 20.5.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b c d e f g Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 195–198. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  7. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
  8. Köyliön ja Säkylän kuntaliitos uuden hallituksen ensimmäisiä päätöksiä Yle Uutiset. 23.4.2015. Viitattu 24.4.2015.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. Säkylä Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 4.1.2016.
  11. Köyliö Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 4.1.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]