Siikainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Siikainen
Siikais
Siikainen.vaakuna.svg Siikainen.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.siikainen.fi
Sijainti 61°52′35″N, 21°49′20″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta
Perustettu 1871
Kokonaispinta-ala 491,34 km²
230:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 463,19 km²
– sisävesi 28,15 km²
Väkiluku 1 633
291:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 3,53 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 14,1 %
– 15–64-v. 56,3 %
– yli 64-v. 29,6 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 99,0 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 21,00 %
20:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Päivi Rantanen

Siikainen (ruots. Siikais) on Suomen kunta joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 633 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 491,34 km2, josta 28,15 km2 vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,53 asukasta/km2. Siikaisten kunnanjohtaja on Päivi Rantanen.

Siikaisten naapurikunnat ovat Honkajoki, Isojoki, Kankaanpää, Merikarvia, Pomarkku ja Pori.

Siikaisten vaakunan on suunnitellut Pentti Vakkamaa ja se on vahvistettu vuonna 1952.[5]

Siikaisten seurakunta jakaantui omaksi seurakunnaksi Merikarvian seurakunnasta vuonna 1771. Kylistä Uusi- ja Vanha-Samminmaja ovat aiemmin kuuluneet Kankaanpään kuntaan ja sitä ennen Suur-Ikaalisiin. Uusi-Samminmaja liitettiin Siikaisten seurakuntaan 1904[6].

Ministeri, olympiamitalisti Antti Kalliomäki, tangokuningatar Jaana Lammi, kirjailija Reijo Mäki, jääkiekkoilija Rafael Eerola ja pitkänmatkan juoksija Ilmari Taipale ovat syntyneet Siikaisissa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Siikaisten väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 557
1985
  
2 449
1990
  
2 351
1995
  
2 188
2000
  
1 947
2005
  
1 800
2010
  
1 654
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapakoski, Hirvijärvi, Keskukylä, Leppijärvi, Leväsjoki, Nauriskoski, Osara, Otamo, Petkele, Pyntäinen, Saarikoski, Sammi, Siikainen, Uusi-Samminmaja, Vanha-Samminmaja, Vuorijärvi. (Haapakoski ja Nauriskoski ovat nykyään osa Leväsjokea ja Keskukylä kuuluu lähinnä Hirvijärven kylään. Uusi- ja Vanha-Samminmaja ja Osara kuuluvat Sammin kylään.)

Siikaisten suosituin perhematkailualue Eteläpää.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 170. Otava 1979, Helsinki.
  6. Siikaisten ja Kankaanpään seurakunnan rippikirjat.
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.