Siikainen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Siikainen
Siikais
Siikainen.vaakuna.svg Siikainen.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.siikainen.fi
Sijainti 61°52′35″N, 021°49′20″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta
Perustettu 1871
Kokonaispinta-ala 491,33 km²
228:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 463,20 km²
– sisävesi 28,13 km²
Väkiluku 1 485
284:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 3,21 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 12,2 %
– 15–64-v. 54,6 %
– yli 64-v. 33,2 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,3 %
Kunnallisvero 21 %
106:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Viveka Lanne
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • KD

8
5
2
2

Siikainen (ruots. Siikais) on Suomen kunta joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 485 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 491,33 km2, josta 28,13 km2 vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,21 asukasta/km2. Siikaisten kunnanjohtaja on Viveka Lanne.

Siikaisten naapurikunnat ovat Honkajoki, Isojoki, Kankaanpää, Merikarvia, Pomarkku ja Pori.

Siikaisten vaakunan on suunnitellut Pentti Vakkamaa ja se on vahvistettu vuonna 1952.[7]

Siikaisten seurakunta jakaantui omaksi seurakunnaksi Merikarvian seurakunnasta vuonna 1771. Kylistä Uusi- ja Vanha-Samminmaja ovat aiemmin kuuluneet Kankaanpään kuntaan ja sitä ennen Suur-Ikaalisiin. Uusi-Samminmaja liitettiin Siikaisten seurakuntaan 1904[8].

Siikaisten vanha kirkko paloi vuonna 1887[9] ja uusgoottilaista tyyliä edustava nykyinen kirkko on rakennettu 1889.[10]

Ministeri, olympiamitalisti Antti Kalliomäki, tangokuningatar Jaana Lammi ja kirjailija Reijo Mäki ovat syntyneet Siikaisissa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Siikaisten väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 557
1985
  
2 449
1990
  
2 351
1995
  
2 188
2000
  
1 947
2005
  
1 800
2010
  
1 654
Lähde: Tilastokeskus.[11]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siikaisten kansakoulut vuonna 1966.

Haapakoski, Hirvijärvi, Keskukylä, Leppijärvi, Leväsjoki, Nauriskoski, Osara, Otamo, Petkele, Pyntäinen, Saarikoski, Sammi, Siikainen, Uusi-Samminmaja, Vanha-Samminmaja, Vuorijärvi. (Haapakoski ja Nauriskoski ovat nykyään osa Leväsjokea ja Keskukylä kuuluu lähinnä Hirvijärven kylään. Uusi- ja Vanha-Samminmaja ja Osara kuuluvat Sammin kylään.)

Siikaisten suosituin perhematkailualue Eteläpää.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Siikainen Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 170. Otava 1979, Helsinki.
  8. Siikaisten ja Kankaanpään seurakunnan rippikirjat.
  9. http://www.tottosaari.com/tulipalot3
  10. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200521
  11. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.