Isojoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Isojoki on myös joki.
Isojoki
Storå

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°06′50″N, 021°57′30″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan seutukunta
Kuntanumero 151
Hallinnollinen keskus Isojoen kirkonkylä
Perustettu 1855
Kokonaispinta-ala 647,43 km²
185:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 642,38 km²
– sisävesi 5,05 km²
Väkiluku 1 814
265:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 2,82 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 11,3 %
– 15–64-v. 55,1 %
– yli 64-v. 33,7 %
Äidinkieli 2022 [4]
– suomenkielisiä 95,5 %
– ruotsinkielisiä 0,9 %
– muut 3,7 %
Kunnallisvero 9,80 %
40:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Juha Herrala
Hallituksen puheenjohtaja Pia Jaakkola[6]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
– puheenjohtaja Esa Saarinen[7]
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
11
5
4
1
www.isojoki.fi

Isojoki (ruots. Storå[9]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 855 ihmistä ja väestötiheys on 3,06 as./km². Pinta-ala on 647,46 km², josta vesistöjä 5,04 km².

Nimen synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan nimi Isojoki vakiintui alueelle 1600-luvulla.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria ja asutuksen syntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isojoelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Vesijärveltä, Villamosta ja Vanhakylästästä löydetyt hioinkivet viittaavat myös asuinpaikkoihin. Keskiaikainen eräreitti Satakunnasta Etelä-Pohjanmaalle kulki luultavimmin Isojoen kautta. Pysyvästi Isojoen seutu asutettiin 1500-luvulla.[10] Kustaa Vaasan aikana Isojoelle levisi maanviljely. Taloja rakennettiin viljavien jokilaaksojen reunoille. Metsät olivat kylän yhteistä omaisuutta isojakoon asti.[11]

Isojoki kuului alkuaan Närpiön ruotsinkieliseen emäpitäjään. Alueet liitettiin Närpiöstä eronneeseen Lapväärttiin vuonna 1607, jolloin Isojoella oli neljä taloa. Tervanpoltto houkutteli asukkaita Isojoelle ja taloluku nousi 1700-luvulle tultaessa. Isojoen asutus oli suurimmaksi osaksi suomenkielistä ja kieliraja oli kunnan länsirajan tuntumassa.[10]

Perimätiedon Isojoelta käytiin kirkossa aina Karkussa asti, mutta enimmäkseen Lapväärtissä. Vuonna 1710 Isojoki sai oman kirkon ja samana vuonna Isojoesta tuli Lapväärtin rukoushuonekunta.[10] Vuonna 1725 Isojoelle muutti oma pitäjänapulainen.[11]

Itsenäistyminen seurakuntana (1732–1868)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isojoki tuli kappeliseurakunnaksi 1732 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1855. 1820-luvulla Isojoelle ryhdyttiin uuden kirkon rakennustöihin, joka valmistui vuonna 1833. Isojoki eriytyi omaksi nimismiespiiriksi 1884 ja omaksi käräjäkunnaksi 1888. Isojoen ensimmäinen itsenäinen kuntakokous pidettiin pappilassa vuonna 1868.[11][12].[10]

Isojoen väestönkasvu kiihtyi 1800-luvulla ja vuonna 1880 väkiluku oli 4016.[10]

Kehittyminen kuntana (1868–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun vaihteen jälkeen Isojoen kasvua hidasti jonkin verran siirtolaisuus.[10]

Isojoelle asutettiin jatkosodan jälkeen Jaakkiman siirtoväkeä.[13] Kunnan syrjäisen sijainnin vuoksi väkiluku alkoi 1960-luvulla vähentyä voimakkaasti, ja muuttoliike suuntautui kaupunkeihin ja Ruotsiin.[14]

Vuonna 2017 Lauhanvuoren kansallispuistoon Isojoella istutettiin metsäpeuroja, joista toivotaan muodostuvan elinvoimainen kanta.[15]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isojoen naapurikunnat ovat Karijoki, Kankaanpää, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Merikarvia ja Siikainen. Matkaa maakuntakeskukseen Seinäjoelle on 101 km.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isojoki sijaitsee melko kaukana pääteistä, ja lähin rautatieasema on Seinäjoella. Isojoen kirkonkylän kautta kulkevat seututie 661 Merikarvian Kuvaskankaalta Kauhajoen Päntäneelle ja seututie 664 Honkajoelta Kristiinankaupunkiin.[14]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauhanvuoren kansallispuisto on Isojoen ja Kauhajoen rajalla sijaitseva kansallispuisto. Lauhanvuoren rinteillä on näkyvissä jääkauden jättämiä merkkejä. Näyttävimpiä näistä ovat Kivijata eli pirunpelto sekä Aumakivi.

Isojoen muita Natura-kohteita ovat runsaslajinen suoalue Haapakeidas, Lapväärtinjokilaakso, vanhaa metsää kasvava Lassinharju, Kodesjärvi runsaine vesilintuineen ja valtakunnallisesti merkittävä hyvin tyypillinen ja edustava keidassuo Hanhikeidas.[16]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikkilä, Iivarinkylä, Kirkonkylä, Kodesjärvi, Kortteenkylä, Kärjenkoski, Koppelonkylä, Leppikylä, Möykky, Peurala, Polvenkylä, Sakara, Sarviluoma, Suojoki, Piikkilänkylä, Vanhakylä, Vesijärvi, Villamo, Viitakoski, Pettukylä.

Palvelut ovat keskittyneet Isojoen kirkonkylään.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Isojoella oli 2 032 asukasta, joista 792 asui taajamassa, 1 230 haja-asutusalueilla ja 10:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Isojoen taajama-aste on 39,2 %.[17] Kunnassa on vain yksi taajama, Isojoen kirkonkylä.[18]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Isojoen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 3 204
1985
  
 3 069
1990
  
 2 896
1995
  
 2 860
2000
  
 2 694
2005
  
 2 552
2010
  
 2 400
2015
  
 2 123
2020
  
 1 947
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Isojoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Isojoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[21]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinorakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 Isojoella oli 733 työpaikkaa. Niistä 24 prosenttia oli alkutuotannossa, 22 % jalostuksessa ja 51 % palvelualoilla.[22] Isojoen yritysrakenne on monipuolinen. Suuri osa yrityksistä on maatalousalalla, maanrakennusalalla ja metsätaloudessa. Isojoen suurimpia yrityksiä ovat Isojoen Saha, Maanrakennus Hautala, Kuljetus Viitalähde sekä Luontomatkailukeskus Lauhansarvi.[23] Isojoen suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös Lankoski Oy sekä Isojoen Osuuspankki.[24]

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauhanvuoren kansallispuiston ulkopuolella on matkailupalveluja, kuten Lauhansarven luontomatkailukeskus, Kangasjärven leirintäalue sekä Kauhajoen puolella Muurahaisen luontomatkailukeskus. Kaikkia yhdistää Lauhanvuoren kansallispuiston maisemat.

Lauhansarven luontomatkailukeskus avattiin 6. tammikuuta 2000, joskin toiminta alkoi jo syksyllä 1999. Arto Koiviston hiihtomuseo, Suomen sahtiopisto sekä turvehoitosauna palvelevat koko vuoden ajan.

Kangasjärven kesäleirintäalueen kymmenen mökkiä, teltta- ja asuntovaunupaikat palvelevat kesäkuukaudet.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isojoella järjestettäviä tapahtumia ovat keväisin järjestettävät Isojoki-viikot, heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävä Isojoen Raitilla-tapahtumaviikonloppu sekä heinäkuun lopussa järjestettävät Lauhan spelit.[25]

Museot ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isojoen kirkko ja kellotapuli.

Kyllikki Saaren suohauta sijaitsee kahden kilometrin päässä Isojoen keskustasta Kauhajoelle päin. Paikalle on pystytetty muistomerkki vuonna 1953 surmatun nuoren tytön, Kyllikki Saaren, löytymispaikalle. Isojoen keskustassa sijaitsee perunankuorimaveitsipatsas, joka pystytettiin Isojokisten maailmanennätystempauksen muistoksi, kun kuntalaiset kuorivat perunoita yli 50 tunnin ajan Guinnesin ennätysten kirjaan.[26]

Isojoen pappilassa sijaitsee Isojoen kotiseututalo ja -museo. 1800-luvun puolivälissä rakennettu vanha pappila on ollut Isojoki-seuran omistuksessa vuodesta 1981 lähtien. Rakennus toimi pappilana vuoteen 1955 saakka.[27]

Isojoen puukirkon on suunnitellut Carl Ludvig Engel.[28] Kirkko valmistui vuonna 1833 kirkonrakentaja Erik Kuorikosken johdolla.[28] Kellotapuli valmistui vuonna 1854.[29]

Ruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isojoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla kalaperunat.[30]

Luontokohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isojoella sijaitsee Lauhanvuoren kansallispuisto, joka kuuluut Lauhanvuori–Hämeenkangas Geoparkiin, joka on lisätty Unescon ainutlaatuisten geologisten kohteiden verkostoon vuonna 2020. Lauhavuoren laki kohoaa 231 metrin korkeuteen, noin sata metriä ympäristöä korkeammalle.[31]

Urheilu ja liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isojokelaisia urheiluseuroja ovat Isojoen Urheilijat. Isojoella sijaitsevia ulkoliikuntapaikkoja ovat yleisurheilukenttä, Koulukolmion monitoimikenttä, frisbeegolfrata ja monitoimipuisto. Isojoella sijaitsevia uimapaikkoja ovat Kangasjärven, Kodesjärven, Sarvijärven, Suojoen ja Vesijärven uimarannat. Sisäliikuntatiloja Isojoella ovat monitoimitalo, Koulukolmion liikuntasali sekä Isojoen sisäampumarata.[32]

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isojoen kunnanjohtaja, Linda Leinonen, valittiin kaupunginjohtajaksi Kauhajoelle syksyllä 2017.[33][34] Viransijaisena toimi Juha Mattila. Uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin 19. tammikuuta 2018 Juha Herrala.[35]

Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista yksitoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Esa Saarinen.[7]

Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Pia Jaakkola.[6]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[36] (Lähde: Yle, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK KOK PS SDP KD Johto
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2008 694 53,2 263 20,2 128 9,8 150 11,5 70 5,4 33,0
2012 658 50,8 260 20,1 196 15,1 151 11,7 31 2,4 30,7
2017 609 57,2 253 23,8 134 12,6 69 6,5 33,4
2021 496 49,3 257 25,5 209 20,8 44 4,4 23,8

Tunnettuja isojokelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. Etelä-Pohjanmaa. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kunnanhallitus Isojoen kunta. Viitattu 24.10.2021.
  7. ↑ a b Kunnanvaltuusto Isojoen kunta. Viitattu 24.10.2021.
  8. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Isojoki Oikeusministeriö. Viitattu 24.10.2021.
  9. ↑ Svenska ortnamn i Finland Kotus. Viitattu 26.11.2012.
  10. ↑ a b c d e f g Rikkinen & Sihvo 1986, s. 61
  11. ↑ a b c Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema RKY. Viitattu 6.2.2018.
  12. ↑ Isojoki Suomen Sukututkimusseura Historiakirjat. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 15.2.2018.
  13. ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
  14. ↑ a b Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 266–270. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.
  15. ↑ Metsäpeurat totuttelevat uuteen kotiinsa Isojoella aitojen sisällä – vastaava projekti oli menestys 35 vuotta sitten Yle. 1.12.2017. Viitattu 6.2.2018.
  16. ↑ Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  17. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  18. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  19. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  20. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  21. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 6.2.2018.
  23. ↑ Kuvaus kunnasta Ilmajoki Finder. 6.12.2022. Viitattu 6.12.2022.
  24. ↑ Katso, mikä yritys maksoi eniten veroja kunnassasi Yle. Viitattu 6.12.2022.
  25. ↑ Kulttuuritapahtumat Isojoen kunta. Viitattu 10.3.2022.
  26. ↑ Nähtävyydet Isojoen kunta. Viitattu 10.3.2022.
  27. ↑ Kotiseututalo ja -museo Isojoen kunta. Viitattu 10.3.2022.
  28. ↑ a b Kirkko Isojoen seurakunta. Arkistoitu 29.5.2008. Viitattu 21.11.2008.
  29. ↑ Kohde id:200788 Isojoen kirkko Museovirasto. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 21.11.2008.
  30. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 147. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  31. ↑ Etelä-Pohjanmaan kulttuurikartta Etelä-Pohjanmaan liitto. Viitattu 10.5.2022.
  32. ↑ Liikunta ja ulkoilu Isojoen kunta. Viitattu 10.3.2022.
  33. ↑ Kuivasmäki, Ulla: Kauhajoki valitsi kaupunginjohtajaksi Linda Leinosen Yle Uutiset. 29.8.2017. Viitattu 24.10.2021.
  34. ↑ Isojoen kunnanjohtajan hakuaikaa jatkettiin – Hakijoita ilmaantui kolme lisää Ilkka-Phjalainen. 15.12.2017. Viitattu 24.10.2021.
  35. ↑ ylönen, Jorma: Juha Herrala Isojoen kunnanjohtajaksi - yhteisöllisyys veti kotiseudulle Kuntalehti. 19.2.2018. Viitattu 24.10.2021.
  36. ↑ Isojoki, Kuntavaalit 2008; Isojoki, Kuntavaalit 2012; Isojoki, Kuntavaalit 2017; Isojoki, Kuntavaalit 2021

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Isojoki.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Isojoki&oldid=22215995”