Teuva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Teuva
Östermark
Teuva.vaakuna.svg Teuva.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.teuva.fi
Sijainti 62°29′10″N, 021°44′50″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan seutukunta
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 556,05 km²
207:nneksi suurin 2015 [1]
– maa 554,70 km²
– sisävesi 1,35 km²
Väkiluku 5 517
167:nneksi suurin 30.4.2015 [2]
väestötiheys 9,95 as/km² (30.4.2015)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 15,1 %
– 15–64-v. 57,4 %
– yli 64-v. 27,4 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,7 %
ruotsinkielisiä 0,6 %
– muut 0,7 %
Kunnallisvero 22 %
6:nneksi suurin 2015 [4]
Työttömyysaste Työttömyysaste vuonna 2011 7,7 %
Kunnanjohtaja Veli Nummela
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2009–2012[5]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • SDP
 • PS
 • KD

13
6
3
2
2
1

Teuva (ruots. Östermark) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu vuoden 2014 tammikuussa 5 757 ihmistä ja sen pinta-ala on 556,04 km², josta 1,51 km² on vesistöjä. Peltoa on 10 574 ja metsää 33 610 hehtaaria. Väestötiheys on 10,9 asukasta/km².

Teuvan naapurikunnat ovat Karijoki etelässä, Kauhajoki kaakossa, Kristiinankaupunki lounaassa, Kurikka pohjoisessa ja Närpiö lännessä.

Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Teuva on vuonna 1868 perustettu kunta, joka kuuluu Suupohjan seutukuntaan. Suupohjaan kuuluvat Teuvan, Karijoen, ja Isojoen kunnat sekä Kauhajoen kaupunki.

Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teuvan rauniokirkko.

Teuvan asutuksen uskotaan alkaneen jo esikeraamisaikaan, eli noin 7 000–4 200 eaa. Kivikaudelta peräisin olevia asuinpaikkoja on löydetty kampakeraamiselta ajalta, arviolta 4 200 – 2 000 eaa. Kivikauden asuinpaikkoja on tutkittu kaivausten avulla Petterinmäellä, Komsinkankaalla ja Pappilankankaalla. Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu asuinpaikka Susiluola sijaitsee naapurikunnassa Karijoella.

Teuvan nykyinen asutus on saanut alkunsa arviolta 1560-luvulla, kun Teuvalle saapui uusia asukkaita eri paikoista. Teuva kuului Närpiön suurpitäjään.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1694 Teuvasta tuli Närpiöön kuuluva kappeliseurakunta ja vuonna 1795 itsenäinen seurakunta. Oman papin Teuvan seurakunta sai vuonna 1694. Närpiön kunnallishallinto ja seurakunta erotettiin Teuvasta vuonna 1868, jolloin syntyi Teuvan kunta[6]. Samaisena vuonna syntyi myös tunnetuin teuvalainen, pääministeri Lauri Ingman.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Teuvan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 576
1985
  
7 600
1990
  
7 348
1995
  
7 087
2000
  
6 620
2005
  
6 220
2010
  
5 923
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Horonkylä
  • Kauppila
  • Kirkonkylä
  • Korvenkylä
  • Komsi
  • Luovankylä (Parra)
  • Norinkylä
  • Perälä
  • Riippi
  • Salonpää
  • Äystö

Koulutuspalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teuvalla pitää päätoimipaikkaansa Teuvan aikuiskoulutuskeskus TEAK[8], joka on perustettu vuonna 1959. TEAK järjestää koulutusta eri puolilla Suomea. Pääkoulutusalat ovat puu, pintakäsittely, verhoilu, sisustus, vaatetus sekä teknologia (CNC, CAD, CAM, robotiikka). Lisäksi koulutusta järjestetään mm. sosiaali- ja terveysalalla, taloushallinnossa, myynnissä ja yrittäjyydessä. Yritysten tarpeisiin TEAK järjestää koulutuksia kaikilla toimialoilla.

Peruskoulun 1-6-luokan kouluja on yhteensä kahdeksan (Horon koulu, Kauppilan koulu, Komsin koulu, Norin koulu, Perälän koulu, Riipin koulu, Äystön koulu ja Syreenin koulu). Kunnassa on yksi erityiskoulu, Sepän ahjo, sekä noin 200 oppilaan Teuvan Yhteiskoulu 7-9-luokkalaisille, 150 oppilaan lukio sekä yli 1 000 oppilaan kansalaisopisto.

Vapaa-ajanpalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teuvalla sijaitsee vapaa-ajan- ja laskettelukeskus Parra Oy, joka sijaitsee Luovankylässä vajaat kymmenen kilometriä Teuvan keskustasta.

Kunnankirjastolla on noin 80 000 kappaleen kirjavalikoima, ja se kuuluu Krannit-kirjastoverkostoon. Kirjasto tarjoaa myös maksutta tietokoneita internetkäyttöön, laajan lehtivalikoiman sekä musiikki- ja videoalan kustanteita.

Paikkakunnalla on myös uimahalli, Teuvan Kulttuuritalo Orrela[9], pyörämuseo[10], Pauli Nevalan syntymäpäivän kunniaksi pystytetty maailman suurin keihäs[11] sekä lukuisia vapaa-ajanpalveluita aina elokuvateatterista kesäteattereihin.

Majoitus ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1953 valmistuneen Teuvan kirkon on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg, jonka käsialaa on myös kirkon saarnatuoli. Teuvan kirkon alttaritaulun Jeesuksen vertauksesta "Kymmenen neitsyttä" on maalannut taiteilija Tove Jansson.[12] Teuvan ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1701. Vanha vuonna 1863 rakennettu kirkko tuhoutui tulipalossa tammikuussa 1950. Tuhoutuneen kirkon kuoriosa ja sakaristo on kunnostettu kaikkien entisten kirkkojen muistomerkiksi.

Teuvan kotiseutumuseossa esitellään kesäsunnuntaisin paikallista kulttuuria.[13]

Teuvan keitintehtaan museo on avoinna sopimuksesta.[14]

Majoitusta Teuvalla on tarjoalla monissa paikoissa.

Nuoriso- ja liikuntaseurat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorisoseuroja Teuvalla on lähes jokaisella kylällä omansa. Liikuntaseuroja Teuvalla on useita. Urheiluseura Teuvan Rivakka, jolla on kaksi olympiamitalia, perustettiin vuonna 1902. Nykyään seurassa on hiihto-, suunnistus-, yleisurheilu-, sulkapallo-, kuntourheilu-, pyöräily-, lentopallo-, salibandy- ja painijaostot. Seura ylläpitää Kaarihovi-nimistä tanssipaikkaa. Teuvan Pallo perustettiin vuonna 1978 aktiivisen kyläsarjatoiminnan innoittamana. Teuvan Jousiampujien luotsaama jousiammuntaharrastus alkoi Teuvalla vuonna 1997. Tanssiurheiluseura Tempon tanssijat ovat saaneet monenlaista menestystä kansainvälisiä tanssilattioita myöten.

Toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teuvalla toimii partiolippukunta Parran Haltiat. Tyttöjen ja poikien lippukunnat ovat yhdistyneet sekalippukunnaksi vuonna 1977.[15] Teuvalla toimii toinenkin urheiluseura, Teuvan Tuisku, jonka veteraaniurheilijat ovat menestyneet hyvin maailmalla.

Tapahtumia Teuvalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teuvalla järjestetään vuosittain suosittu yleisötapahtuma Elolystit sekä saunojia ja saunomisen ystäviä kiehtova Siirrettävien saunojen kokoontumisajot. Ars Nova Botnica esittelee uutta pohjalaista kuvataidetta Teuvan kunnan kulttuuritalo Orrelassa joka vuosi heinäkuun ajan.

Kuuluisia teuvalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiktiivisiä teuvalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tsiisus Nieminen, hahmo Kingi-laulukilpailusta
  • Teuvan Tiltu

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.