Teuvan Perälänkylässä syntyneen Perälän vanhemmat olivat maanviljelijä Juho Perälä ja Johanna Sofia Mikontytär. Hän kävi kansakoulun ja toimi maanviljelijänä Teuvalla vuoteen 1930 saakka. Hän oli SDP:n jäsen vuodesta 1907 ja Suomen sosialistisen työväenpuolueen jäsen vuosina 1921–1923. Vuonna 1925 Perälästä tuli SKP:n jäsen. Hän oli sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden eduskuntaryhmän kansanedustajana 1928–1930 edustaen Vaasan läänin eteläistä vaalipiiriä.
Lapuan liikkeen edustajat sieppasivat Perälän 19. kesäkuuta 1930 ja muiluttivat hänet Neuvostoliittoon. Neuvostoliitossa Perälä lähti ensin Toivo Antikaisen mukana Leningradiin ja sieltä edelleen Petroskoihin, mistä hänet Edvard Gyllingin suosituksella lähetettiin Sunun valtiontilalle tallinhoitajaksi. Perälä oli Sunun tilan poliittisena ohjaajana 1933 ja Tunkuan piirin instruktorina 1934–1935. Hänet erotettiin puolueesta ja tehtävistään Kontupohjan piirikomitean päätöksellä 14. marraskuuta 1935 puolueen puhdistuksen yhteydessä.
Perälä vangittiin 10. joulukuuta 1937 vastavallankumouksellisesta kansalliskiihkoisesta toiminnasta syytettynä. Hänet tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin ampumalla 20. tammikuuta 1938 Karhumäen lähistöllä. Perälän maine palautettiin 1956.
Perälä oli naimisissa vuodesta 1911 Elsa Eulaalia Salmelan (s. 1884) kanssa. Heillä oli neljä poikaa ja kaksi tytärtä. Yksi pojista jäi asumaan Suomeen isovanhempien luokse. Vaimo, tyttäret ja yksi poika toimitettiin takaisin Suomeen isän vangitsemisen jälkeen, sillä heillä ei ollut Neuvostoliiton passia.
