Siirry sisältöön

Emil Tabell

Wikipediasta
Emil Tabell
Kansanedustaja
1.5.1924–20.10.1930        
Ryhmä/puolue STPV
Vaalipiiri Oulun pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt17. huhtikuuta 1899
Kiuruvesi
Kuollut7. joulukuuta 1937 (38 vuotta)
Leningrad
Ammatti työmies, vahtimestari

Emil Johannes Tabell (myöh. Eemeli Lehtokivi, 17. huhtikuuta 1899 Kiuruvesi – 7. joulukuuta 1937 Leningrad) oli suomalainen poliitikko, joka toimi STPV:n kansanedustajana vuosina 1924–1930.[1] Tabellin eduskuntatyö päättyi kesällä 1930, jolloin äärioikeistolainen Lapuan liike sieppasi hänet ja pakotti siirtymään Neuvostoliittoon. Tabell teloitettiin myöhemmin Stalinin vainojen aikana.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruusvuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiuruveden Rytkyssä syntyneen Emil Tabellin vanhemmat olivat Pielavedeltä kotoisin ollut suutari Jaakko Heikki Tabell (1879-1922) ja Anna Augusta Glad (s. 1877). Perhe muutti myöhemmin Kemin maalaiskunnan Lautiosaareen, jossa hän kävi kansakoulua. Tabell oli apulaisena isänsä suutarinverstaassa ja työskenteli myös Karihaaran sahalla sekä Kemi Oy:n metsätyömailla.[1][2][3]

Tabell lähti työväenliikkeeseen keväällä 1917, jolloin hänestä tuli Karihaaran sahatyöläisten ammattiosaston sekä Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton jäsen. Yleislakon jälkeen Tabell liittyi Kemiin perustettuun työväen järjestyskaartiin. Sisällissodan käynnistyttyä hän osallistui Kemin punakaartiin mukana Tervolan taisteluun, jonka jälkeen kaarti hajosi. Tabell vangittiin huhtikuun puolivälissä ja passitettiin Oulun vankileirille. Kesällä 1918 valtiorikosoikeus mätkäisi Tabellille kahdeksan vuoden kuritushuonetuoimion valtiopetoksesta, mutta hänet armahdettiin jo seuraavana keväänä.[3][4]

Eduskuntaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapautumisensa jälkeen Tabell muutti Karihaaraan, josta hän sai paikan työväentalon vahtimestarina.[1] Liityttyään kommunistisen SSTP:n jäseneksi hänet valittiin 1921 Kemin maalaiskunnan kunnanvaltuustoon.[5] Tabell kuului Suomen Kommunistisen Nuorisoliiton (SKNL) piirijärjestön liittoneuvostoon ja toimi Karihaaran osaston puheenjohtajana.[6] Kesällä 1922 hänet palkattiin Tervolaan Louen työväenyhdistyksen taloudenhoitajaksi.[7] Tabell perusti kylään SKNL:n osaston ja toimi sen puheenjohtajana.[8] Hänet tunnettiin myös innokkaana teatteriharrastajana, joka esiintyi Karihaaran Työväen Näyttämöllä ja antoi lausuntaesityksiä työväenjärjestöjen tilaisuuksissa.[9][2]

Vuonna 1924 Tabellista tuli kansanedustaja ja hän uusi paikkansa kaksissa seuraavissa vaaleissa.[1] Eduskunnassa Tabell ajoi innokkaasti muun muassa kruununtorpparien asioita.[10] Liityttyään laittoman SKP:n jäseneksi hän toimi kansanedustajan tehtäviensä ohessa Kemin ammatillisen keskusneuvoston järjestäjänä.[4][11]

Lapuan liikkeen väkivaltaisuuksien kiihtyessä Tabell jätti syksyllä 1929 välikysymyksen, jossa vaadittiin Kallion hallitusta puuttumaan heidän puuhiinsa.[12] Jalmari Kuuselan pidätyksen jälkeen Tabellista tuli tammikuussa 1930 STPV:n eduskuntaryhmän sihteeri.[13] Hän ehti työskentelemään jonkin aikaa myös Oulussa ilmestyneen Pohjan Voiman toimittajana.[4] Samana keväänä Tabell sai syytteen väärästä valasta kiistettyään punaupseeri Ville Honkasen oikeudenkäynnissä tuntevansa tätä, vaikka oli esiintynyt samassa valokuvassa. Tabell väitti jopa että hänet oli lisätty kuvaan photoshoppaamalla.[14][15] Kesäkuun alussa Tabellin ja William Tannerin oli määrä puhua Haapajärvellä, mutta nimismies kielsi tilaisuuden levottomuuksien pelossa.[16]

Neuvostoliitossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tabell siepattiin 25. kesäkuuta 1930 hänen ollessaan kansanedustaja Jaakko Liedeksen kanssa yöjunassa matkalla Kemistä Helsinkiin. Puoli kolmen aikaan Tabellin makuuhyttiin tuli konduktööri kahden Lapuan liikkeen jäsenen seurassa. Miehet herättivät hänet ja pakkottivat mukaansa junan pysähtyessä Sievin asemalla. Liedes sai jatkaa matkaansa.[17][18] Tabell kuljetettiin Kuusamon Paanajärvelle, jossa hänet vietiin 27. kesäkuuta moottoriveneellä järven toiselle rannalle Vartiovaaran kylään ja pakotettiin siirtymään Neuvostoliiton puolelle. Sieppaus tapahtui viikkoa ennen kuin eduskunta kokoontui käsittelemään niin sanottuja kommunistilakeja.[19][2][20] Tabellin kadottua sanomalehdissä huhuttiin myös hänen paenneen sieppauksensa jälkeen Ruotsiin.[21][22] Punaisen Karjalan mukaan saapui Petroskoiseen heinäkuun alussa.[23][24] Tabellin väärästä valasta saamaa syytettä käsiteltiin samaan aikaan Turun raastuvanoikeudessa. Etsivän keskuspoliisin ilmoitettua Tabellin olevan Neuvostoliitossa juttua lykättiin kadella viikolla ja Tabell määrättiin olemaan paikalla vangitsemisen uhalla.[25]

Petroiskoissa suoritettujen kuulustelujen jälkeen Tabellille annettiin lupa asettua Neuvosto-Karjalaan.[4] Neuvostoliitossa Tabell otti nimekseen Eemeli Lehtokivi. Hän opiskeli Leningradissa Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopistossa (LVKY) vuosina 1931–1934 ja suoritti Petroskoin jääkäripataljoonan reservikomentajakurssin vuonna 1933. Vuodesta 1934 lähtien hän toimi Vapaus, Rintama ja Punainen Karjala -lehtien toimittajana Leningradissa sekä LVKY:n kirjallisuuden ja sanomalehtityön opettajana.[1] Lehtokivi vangittiin Stalinin puhdistusten yhteydessä 30. lokakuuta 1937. Hänet tuomittiin kuolemaan syytettynä vakoilusta artikla 58:n nojalla ja ammuttiin joulukuussa Leningradissa. Tabelle on luultavasti haudattu Levassovan hautausmaalle. Hänen maineensa palautettiin vuonna 1957.[26]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emil Tabellin puoliso oli Eeva Johanna Hartikainen, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1922.[1] Heillä oli kaksi lasta. Perhe seurasi myöhemmin Tabellia Neuvostoliittoon.[4]lähde?

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Emil Tabell Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 19.9.2007.
  2. ↑ a b c Pyykkö, Risto: Vaa­leis­ta vaa­lei­hin: Yö­ju­nas­ta alkoi matka, joka päättyi jouk­ko­hau­taan (vain tilaajille) 13.3.2023. Lapin Kansa. Viitattu 6.2.2026.
  3. ↑ a b Valtiorikosylioikeuden akti 2468 – Tabell, Emil Johannes Valtiorikosylioikeuden aktit. 10.8.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 6.2.2026.
  4. ↑ a b c d e Tabell, Emil Johannes (arkistoitu sivu) KASNTn NKVDn vuosina 1937–1938 rankaisemien Suomen Eduskunnan entisten jäsenten luettelo. 30.11.1998. Karjalan tasavalta. Viitattu 19.9.2007.
  5. ↑ Kuulutus. Pohjolan Sanomat, 8.12.1921, nro 267, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2026.
  6. ↑ ”Sosialistisen työväen ja pienviljelijäin” edustajat. Aamulehti, 4.5.1924, nro 103, s. 10. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2026.
  7. ↑ Työväenyhdistykset. Pohjan Kansa, 5.7.1922, nro 149, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2026.
  8. ↑ Uusi rengas ketjuun. Pohjan Kansa, 5.9.1922, nro 202, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2026.
  9. ↑ Karihaaran Työväen Näyttämö. Pohjan Voima, 7.5.1925, nro 102, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2026.
  10. ↑ Totuus kruununtorppareiden asiassa paljastaa maalaisliiton petturipolitiikan. Pohjan Voima, 30.5.1929, nro 121, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2026.
  11. ↑ Järjestäjä saapuu. Pohjan Voima, 19.9.1928, nro 144, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2026.
  12. ↑ Lapuan rintamalta ei mitään uutta. Työn Ääni, 2.12.1929, nro 139, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2026.
  13. ↑ Saarela, Tauno: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930, s. 157. Historiallisia Tutkimuksia 239. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-051-6 Teoksen verkkoversio (PDF).
  14. ↑ Emil Tabellin juttu esillä kesäk. 11 p:nä. Pohjolan Sanomat, 23.5.1930, nro 115, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2026.
  15. ↑ Punaupseeri Honkasen jutun jälkikaiut. Pohjolan Työmies, 12.4.1930, nro 42, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2026.
  16. ↑ Kommunistijuhla kielletty Haapajärvellä. Vaasa, 12.6.1930, nro 132, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2026.
  17. ↑ Laittomat pidätykset ja kyyditsemiset jatkuvat yhä. Suomen Sosialidemokraatti, 27.6.1930, nro 169, s. 1–2. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2026.
  18. ↑ xxxxxx. Arbetarbladet, 27.06.1930, nro 72, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 06.02.2026.
  19. ↑ Edustaja Tabell viety Venäjälle? Liitto, 4.7.1930, nro 148, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2026.
  20. ↑ Lahti-Argutina, Eila: Olimme joukko vieras vaan : venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun, s. 512. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 2001. ISBN 951-9266-72-0 Teoksen verkkoversio (PDF).
  21. ↑ xxxxxx. Pohjolan Sanomat, 28.06.1930, nro 142, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 06.02.2026.
  22. ↑ xxxxxx. Pohjolan Sanomat, 29.06.1930, nro 143, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 06.02.2026.
  23. ↑ Petroskoissa on nyt 35 suomalaista kommunistia. Lapin Kansa, 29.7.1930, nro 82, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2026.
  24. ↑ xxxxxx. Pohjolan Sanomat, 19.7.1930, nro 160, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2026.
  25. ↑ Tabellin juttu ollut esillä Turussa. Pohjolan Sanomat, 4.7.1930, nro 147, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.2.2026.
  26. ↑ Tabell (Lehtokivi), Emil Johannes (Emil) Kohtalona Neuvostoliitto -tietokanta. 2024. Kansallisarkisto. Viitattu 6.2.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväen ja pienviljeläin eduskuntaryhmän kansanedustajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Emil_Tabell&oldid=23829169”