Siirry sisältöön

Lauri Myllymäki

Wikipediasta
Lauri Myllymäki
Lauri Myllymäki vuonna 1945.
Lauri Myllymäki vuonna 1945.
Kansanedustaja
2.9.1927–20.10.1930, 6.4.1945–21.7.1958
Ryhmä/puolue STPV, SKDL
Vaalipiiri Hämeen pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt7. helmikuuta 1897
Ylöjärvi
Kuollut25. kesäkuuta 1967 (70 vuotta)
Helsinki
Ammatti sähköasentaja

Lauri Richard Myllymäki (7. helmikuuta 1897 Ylöjärvi – 25. kesäkuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi STPV:n ja SKDL:n kansanedustajana vuosina 1927–1930 ja 1945–1958.[1] Myllymäen ensimmäinen kansanedustajakausi päättyi, kun hänet tuomittiin vankeuteen poliittisen toimintansa johdosta. Vapauduttuaan Myllymäki jatkoi maanalaisessa SKP:ssa ja oli talvisodan aikana puolueen yksi harvoista vapaana olleista johtohahmoista. Jatkosodan sytyttyä Myllymäki otettiin turvasäilöön ja sotavuosien jälkeen hän palasi eduskuntaan SKDL:n riveissä.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruusvuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauri Myllymäen vanhemmat olivat palstatilallinen Kalle Kustaa Myllymäki (1845–1921) ja Kurussa syntynyt Anna Matintytär Anttila (1853–1925).lähde? Hän kävi kansakoulun ja teki maatöitä kotitilallaan Ylöjärven Ilmarin kylässä. Vuosina 1913–1914 Myllymäki työskenteli Kymin paperitehtaalla Iitissä, 1915–1916 kone- ja sähkötyömiehenä Helsingissä ja vuodesta 1917 lähtien sähköasentajana Tampereella.[1]

Myllymäki liittyi Tampereen työväenyhdistyksen kone- ja metalliammattiosastoon keväällä 1917. Sisällissodan alkuviikot Myllymäki oli veljensä luona Iittissä, josta hän hän palasi maaliskuussa ja liittyi Tampereen punakaartin sähkömiesten komppaniaan. Myllymäki kertoi vastanneensa lähinnä sähkötöistä ja puhelinyhteyksistä, mutta osallistui ilmeisesti myös Tampereen taistelun yhteenottoihin Ylöjärvellä, Epilässä ja Pispalassa. Kesäkuussa Myllymäki vangittiin kotoaan ja passitettiin Tampereen vankileirille. Hän vapautui heinäkuun lopussa saatuaan kolme vuotta ehdollista avunannosta valtiopetokseen.[2]

Eduskuntaan ja vankilaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissodan jälkeen Myllymäki suoritti teollisuuskoulun sähkötyökurssin ja jatkoi vanhassa ammatissaan. Hän vaikutti kommunistien järjestötoiminnassa muun muassa Tampereen Ammatillisen Keskusneuvoston puheenjohtajana sekä Suomen Metallityöväen Liiton liittoneuvoston jäsenenä.[3][4] SSTP:n lakkauttamisen jälkeen suoritetussa organisaatiouudistuksessa Myllymäki kuului henkilöihin, jotka pidettiin erillään laittoman SKP:n puuhista, koska kytkökset vaaransivat julkisen toiminnan.[5]

Vuonna 1925 Myllymäki valittiin STPV:n listoilta Tampereen kaupunginvaltuustoon ja heinäkuun 1927 vaaleissa hänestä tuli kansanedustaja. Parlamenttityönsä ohessa Myllymäki työskenteli Tampereella ilmestyneen Työväen Lehden toimittajana.[1][6] Hän oli mukana myös työläisurheiluliikkeessä. Vuoden 1929 liittokokousvaaleissa kärsityn tappion jälkeen Myllymäestä tuli Työväen Urheiluliiton opposition perustaman Työläisurheilun Yhtenäisyyskomitean sihteeri.[7][8]

Myllymäen eduskuntatyö päättyi heinäkuussa 1930, jolloin sisäministeri E. V. Kuokkanen määräsi äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen painostuksesta kaikki STPV:n kansanedustajat pidätettäviksi. Myllymäki päätti kuitenkin painua maan alle ja jäi piileskelemään viranomaisia Helsinkiin.[9] Pidätysmääräyksestä huolimatta hänet asetettiin ehdolle lokakuussa pidettyihin uusiin eduskuntavaaleihin.[10] Vaalipäivänä Myllymäki matkusti junalla Tampereelle ja kävi äänestämässä kaupungintalolla. Tapahtuneesta nousi kohu, kun vaalitoimitsijat ilmoittivat asiasta ovella päivystäneelle poliisille vasta hänen poistuttuaan paikalta. Äänestettyään Myllymäki vietti pari päivää kesämökillään Teiskossa, jonka jälkeen hän palasi kaupunkiin ja joutui pidätetyksi kommunistien omistaman saunan edustalta.[9][11][12] Laillisen järjestötoiminnan lisäksi Myllymäkeä syytettiin STPV:n vaalipuhujana pitämistään kiihotuspuheista.[13][14] Syksyllä Turun hovioikeus mätkäisi hänelle neljä vuotta kuritushuonetta valtiopetoksen valmistelusta.[15]

Maanalaisessa toiminnassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapauduttuaan Tammisaaren pakkotyölaitoksesta 1934 Myllymäki työskenteli jälleen sähkömiehenä ja suoritti sähköyliasentajan tutkinnon.[3] Kommunististen järjestöjen kieltämisen jälkeen hän lähti SKP:n maanalaiseen toimintaan. Vuonna 1935 Myllymäki valittiin keskuskomitean politbyrooseen, jossa hän vastasi ammattiyhdistystoiminnasta Aaro Uusitalon kanssa.[16] Myllymäki muodosti myös puolueen ammatillisen jaoston, johon hänen lisäkseen kuuluivat Uusitalo ja Jaakko Kivi. Se oli lähes ainoa SKP:n elin, joka selviytyi sisäministeri Urho Kekkosen marraskuussa 1938 masinoimista laajoista kommunistipidätyksistä. Myllymäki ja Kivi pyörittivät Töölöössä sijainnutta pientä korjauspajaa, josta tuli puoluejohdon viimeinen keskuspaikka talvisodan syttyessä vuotta myöhemmin.[17] Jatkosodan aikana Myllymäki majaili vielä kesän 1941 Helsingissä, mutta syksyllä hänet vietiin turvasäilöön.[1][18]

Sotavuosien jäleen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllymäki pääsi turvasäilöstä jatkosodan loputtua syyskuussa 1944.[1] Hän liittyi kansandemokraatteihin ja oli SKDL:n liittotoimikunnan jäsen 1944-1949.[3] Vuoden 1945 eduskuntavaaleissa Myllymäki valittiin kansanedustajaksi SKDL:n listoilta SKP:n asettamana ehdokkaana.[19] Hän oli myös presidentin valitsijamiehenä vuoden 1950 presidentinvaaleissa. Myllymäki toimi lukuisissaa luottamustehtävissä. Hän oli muun muassa Sotevan valtuuskunnan jäsen sekä Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton puheenjohtaja ja Kansankulttuurin hallituksen puheenjohtaja.[3]

Lauri Myllymäki kuoli 70-vuotiaana kesäkuussa 1967. Hänet on haudattu puolisonsa sukuhautaan Hietaniemen hautausmaahan.[20]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lauri Myllymäen ensimmäinen puoliso oli Jenny Elina Saarinen (1894–1926), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1925.[21][22] Leskeksi jäätyään Myllymäki meni naimisiin Sigrid Johanna Tainion (1902–1980) kanssa.[20]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joidenkin tulkintojen mukaan Myllymäki on Kalle Päätalon kirjassa Pohjalta ponnistaen esiintyvä Matti Lindqvist, jota tämä äänestää vuoden 1945 eduskuntavaaleissa.[23]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 Lauri Myllymäki Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 28.4.2011.
  2. ↑ Valtiorikosoikeuden akti 125/57 – Myllymäki, Lauri Rikard Valtiorikosoikeuden aktit. 31.7.1918. Digihakemisto. Viitattu 16.1.2026.
  3. 1 2 3 4 Kuolleita. Helsingin Sanomat, 2.7.1967, s. 9. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 16.1.2026.
  4. ↑ Suomen Metalliteollisuustyöntekijäin liiton järjestely- ja valistustyö. Suomen Sosialidemokraatti, 10.11.1926, nro 260, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2026.
  5. ↑ Aatsinki, Ulla: ”Suhteilla puolueeseen – Tampereen seudun kommunistien kontaktit vuosina 1918–1944”, Väki Voimakas 16 : Työväen verkostot, s. 74–75. Helsinki: Työväen historian ja tutkimuksen seura, 2003. ISBN 951-98296-6-0 Teoksen verkkoversio (PDF).
  6. ↑ Vaalituloksia eri puolilla maata. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 8.12.1925, nro 284, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2026.
  7. ↑ Kommunistien tappio TUL:ssa katsottava varmaksi tosiasiaksi. Suomen Sosialidemokraatti, 7.5.1929, nro 122, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2026.
  8. ↑ Hentilä, Seppo: Suomen työläisurheilun historia 1 : Työväen Urheiluliitto 1919–1944, s. 576. Hämeenlinna: Karisto, 1982. ISBN 951-23-2009-6
  9. 1 2 Lauri Myllymäki nyt kiinni. Aamulehti, 5.10.1930, nro 268, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2026.
  10. ↑ Kommunistien vaalilistat. Helsingin Sanomat, 5.9.1930, nro 238, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2026.
  11. ↑ Hämmästyttävä skandaali vaaleissa Tampereella: ent. kommunistiedustaja Lauri Myllymäki käynyt eilen äänestämässä! Aamulehti, 3.10.1930, nro 266, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2026.
  12. ↑ Ent. edustaja Myllymäki pidätetty. Uusi Suomi, 5.10.1930, nro 268, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2026.
  13. ↑ Lauri Myllymäki y.m. vastaamassa Turun hovioikeudessa. Aamulehti, 25.11.1930, nro 319, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2026.
  14. ↑ Kansanedustajat Myllymäki ja Talvio hovioikeuden kuulusteltavina. Turun Sanomat, 25.11.1930, nro 319, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2026.
  15. ↑ Kommunistied. Myllymäki ja pari muuta kommunistia tuomittu. Uusi Aura, 19.12.1930, nro 343, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2026.
  16. ↑ Rentola, Kimmo: Kenen joukoissa seisot? Suomalainen kommunismi ja sota 1937–1945, s. 79–80. Väitöskirja. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19201-5 Teoksen verkkoversio.
  17. ↑ Rentola 1994, s. 115, 182.
  18. ↑ Aatsinki, Ulla: Hirmuvallan huolena vankilat ja tuonela. Luokka, liike ja yhteiskunta 1918–1944 : vasemmistolainen työväenliike Pirkanmaalla II, s. 299. Tampere: Tampere University Press, 2007. ISBN 978-951-44-6987-9 Teoksen verkkoversio (PDF).
  19. ↑ Aatsinki 2003, s. 88.
  20. 1 2 Myllymäki, Lauri Richard (1897–1967) Hautahaku. Viitattu 16.1.2026.
  21. ↑ Kirkollisia ilmoituksia. Tampereen Sanomat, 17.3.1925, nro 63, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2026.
  22. ↑ Kirkollisia ilmoituksia. Työkansa, 28.1.1926, nro 4, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.1.2026.
  23. ↑ Hirvasnoro, Kai: Kalle oppii politiikkaa 2 Päätalon matkassa -blogi. 15.1.2013. WordPress. Viitattu 16.1.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväen ja pienviljeläin eduskuntaryhmän kansanedustajat
Kansandemokraattien kansanedustajat
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lauri_Myllymäki&oldid=24277672”