Irma Rosnell

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Irma Rosnell
Kansanedustaja
29.3.1954–20.3.1987
Ryhmä/puolue SKDL, Deva
Vaalipiiri Turun läänin pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt 20. helmikuuta 1927 (ikä 93)
Pori
Ammatti valtiotieteen kandidaatti, opintosihteeri

Irma Maria Rosnell (s. 20. helmikuuta 1927 Pori) on suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n ja Devan kansanedustajana vuosina 1954–1987.[1] Vähemmistökommunisteihin lukeutunut Rosnell on Suomen neljänneksi pitkäaikaisin naiskansanedustaja, joka oli edustajana 34:illä valtiopäivillä.[2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irma Rosnellin vanhemmat olivat muurari Arvo Rosnell ja ompelija Tyyne Rosnell, jotka olivat myös SKP:n aktiiveja.[3] Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1947 ja valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1951. Vuodesta 1952 lähtien Rosnell työskenteli Työväen sivistysliiton opintosihteerinä, kunnes hänet valittiin kansanedustajaksi vuonna 1954 Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Presidentin valitsijamiehenä Rosnell oli vuosina 1956, 1962, 1968, 1978 ja 1982. Hän oli myös Porin kaupunginvaltuuston jäsen.[1]

SKP:n hajaannuksen jälkeen Rosnell kuului vähemmistökommunisteihin, jonka vuoksi häntä yritettiin jo 1970-luvulla saada pois SKDL:n ehdokaslistoilta.[3] Vuosien 1972 ja 1975 eduskuntavaaleissa Rosnell sai kuitenkin yli 10 000 ääntä. Vuonna 1972 hän hävisi sosialidemokraattien Margit Eskmanille 350:llä äänellä, mutta oli kolme vuotta myöhemmin vaalipiirinsä ääniharava.[4][5]

Huhtikuussa 1986 Rosnell oli mukana perustamassa Demokraattista Vaihtoehtoa.[6] Kun vähemmistökommunistit erotettiin kesäkuussa SKDL:n eduskuntaryhmästä, siirtyivät he omaan eduskuntaryhmäänsa, jonka johtokolmikkon Rosnell muodosti yhdessä Ensio Laineen ja Mikko Kuopan kanssa.[7] Rosnellin oli tarkoitus jättää eduskunta keväällä 1987, mutta puolueen hajottua hän päätti lähteä Devan ehdokkaaksi vielä saman kevään eduskuntavaaleihin.[8] Rosnell sai 2 391 ääntä eikä tullut valituksi.[9] Myöhemmin hän oli mukana SKPy:n ja sen seuraajaksi 1994 perustetun SKP:n toiminnassa 2000-luvulle saakka. Rosnell oli muun muassa SKP:n Satakunnan seudun piirijärjestön taloudenhoitaja kevääseen 2007 asti.lähde?

Vuonna 1996 antamassaan haastattelussa Rosnell piti feminismiä pinnallisena tapana käsitellä naisasiaa. Hänen mukaansa se kätkee alleen todelliset epäkohdat.[10] Hän kertoo ihailevansa Urho Kekkosta, jota äänesti vuoden 1956 presidentinvaalien ratkaisevalla kierroksella.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Irma Rosnell Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 26.6.2007.
  2. Pitkäaikaisimmat kansanedustajat 1907– Eduskunta. Viitattu 8.6.2020.
  3. a b Kahila, Jouko: Politiikassa tärkeintä on ihminen 2.3.2007. Tiedonantaja. Viitattu 8.6.2020.
  4. Eduskuntavaaleissa 1972 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat (yli 10 000 ääntä saaneet) 19.2.2003. Tilastokeskus. Viitattu 8.6.2020.
  5. Eduskuntavaaleissa 1975 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat (yli 10 000 ääntä saaneet) 20.8.2003. Tilastokeskus. Viitattu 8.6.2020.
  6. Karvonen, Kyösti: Taistolaisilla riitaa vain numeroista. Helsingin Sanomat, 28.4.1986, s. 11. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 8.6.2020.
  7. Skp:n enemmistö erotti vähemmistön. Helsingin Sanomat, 6.6.1986, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 8.6.2020.
  8. Hämäläinen, Unto: Rosnell yrittää vielä kerran. Helsingin Sanomat, 20.2.1987, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 2.4.2019.
  9. Turun pohjoinen vaalipiiri. Helsingin Sanomat, 18.3.1987, s. 49. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 8.6.2020.
  10. Paananen, Erkki: Irma Rosnell uhattiin kantaa ulos valiokunnasta (vain tilaajille) 1.10.1996. Helsingin Sanomat. Viitattu 8.6.2020.
  11. Auremaa, Tomi: Kekkosen vuoden 1956 valitsijamies paljastaa: Näin salainen UKK-operaatio toteutettiin 14.2.2016. Ilta-Sanomat. Viitattu 8.6.2020.