Kaisu Weckman
| Kaisu Weckman | |
|---|---|
 |
|
| Kansanedustaja | |
|
5.4.1966–31.1.1976
|
|
| Ryhmä/puolue | SKDL |
| Vaalipiiri | Hämeen pohjoinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. heinäkuuta 1921 Tampere |
| Kuollut | 17. heinäkuuta 1998 (76 vuotta) Tampere |
| Ammatti | pääluottamusmies |
Kaisa (Kaisu) Maria Weckman (o. s. Niittynen, 27. heinäkuuta 1921 Tampere – 17. heinäkuuta 1998 Tampere) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana 1966–1976 sekä Kansaneläkelaitoksen johtajana 1976–1986.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaisu Weckmanin vanhemmat olivat keuruulainen metallityömies Herman Niittynen (1870-1938) ja Ikaalisissa syntynyt Maria Vilhelmiina Mäensivu (ent. Flinck, s. 1881).[2] Tampereen Kisa-Tovereissa voimistelua harrastanut Weckman lähti Työväen Urheiluliiton toimintaan jo lapsena.[3] Tampereen tyttöjen ammattikoulun käytyään hän työskenteli Tampereen Pukutehtaalla vuodesta 1939 lähtien. Vuosina 1949–1966 Weckman oli tehtaan pääluottamusmies. Hän toimi myös Tekstiilityöväen Liiton liittovaltuuston varapuheenjohtajana.[1][2]
Vuonna 1963 Weckman valittiin SKP:n keskuskomitean jäseneksi ja 1966 hänestä tuli kansanedustaja. Weckman oli presidentin valitsijamiehenä vuoden 1968 presidentinvaaleissa ja samana syksynä hänet valittiin Tampereen kaupunginvaltuustoon.[1][2] Eduskunnassa Weckman keskittyi työntekijöiden aseman parantamiseen kiinnittäen huomiota erityisesti työterveydenhuoltoon, lastenhoitokysymykseen, palkka-asioihin sekä sosiaaliturvaan kuten työkyvyttömyyseläkkeeseen. Hän kannatti myös naisten yötyökiellon kumoamista.[3]
Tammikuussa 1976 Weckman siirtyi Kansaneläkelaitoksen eläkeosaston johtajaksi edellisenä kesänä henkensä menettäneen Erkki Tuomisen tilalle. Weckmanin vastaehdokkaana oli SKP:n vähemmistöläisiä edustanut Ensio Laine, joka hävisi Kelan valtuutettujen suorittamassa äänestyksessä selvin luvuin.[4] Weckmanin tilalle eduskuntaan nousi Ulla-Leena Alppi.[1] Weckman jäi eläkkeelle Kansaneläkelaitoksesta kesällä 1986, jolloin hänen seuraajakseen SKDL:lle jyvitettyyn virkan nimitettiin Veikko Saarto.[5]
Kaisu Weckman kuoli 76-vuotiaana heinäkuussa 1998. Hänet on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle.[6]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaisu Weckmanin puoliso oli varastonhoitaja Gunnar Leo Weckman (1923-2013), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1944. Heillä oli yksi lapsi.[2] Leo Weckman toimi myös lyhytikäiseksi jääneen Tampereen eläintarhan johtajana.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 Kaisu Weckman Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 30.1.2016.
- 1 2 3 4 Kuka kukin on 1978 : henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 1068. Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-1-04755-8 Projekt Runeberg.
- 1 2 ”Työkyvyttömyyslaissa liikaa tulkinnanvaraa”. Helsingin Sanomat, 27.7.1971, s. 7. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 20.5.2026.
- ↑ Kaisu Weckmanista johtaja Kelaan. Helsingin Sanomat, 19.11.1975, s. 3. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 20.5.2026.
- ↑ Veikko Saarto ehdolla Kelan johtajaksi. Helsingin Sanomat, 18.6.1986, s. 11. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 20.5.2026.
- ↑ Weckman, Kaisu Maria Hautahaku. Viitattu 20.5.2026.
- ↑ Solja, Päivi: Nukutus on aina riski eläimelle – Tampereen eläintarhan leijona koki mursun kohtalon tasan 50 vuotta sitten 20.7.2022. Yle. Viitattu 20.5.2026.
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
