Tyrvään Kotajärvellä syntyneen Järvenpään isä oli kivityömies ja pienviljelijä Uuno Järvenpää, joka sisällissodassa oli taistellut punakaartin riveissä. Järvenpään äidin ensimmäinen aviomies oli kuollut Hämeenlinnan vankileirillä. Jatkosodan käynnistyttyä hänet määrättiin tammikuussa 1942 suorittamaan asepalvelustaan JR 2:een. Huhtikuussa Järvenpää pääsi kahden kuukauden pituiselle maatalouslomalle, mutta kesäkuun lopussa hän jätti palaamatta lomaltaan ja ryhtyi piileskelemään metsäkaartilaisena Tyrvään pohjoispuolisella metsä- ja suoalueella.[3] Järvenpää sai lisänimen ”Matti-vainaa” piileskeltyään sodan päättymisen jälkeenkin niin pitkään, että hänen lähiomaisensakin luulivat hänen jo kuolleen.[4] Järvenpää palasi kotiinsa vasta joulukuussa 1944, jolloin ilmoitettiin, ettei sodasta kieltäytyneitä aseteta syytteeseen.[3]
Järvenpää oli Tyrvään kunnanvaltuuston ja Vammalan kauppalanvaltuuston jäsen vuosina 1954–1955.[5][6] Presidentin valitsijamiehenä hän oli vuosien 1968, 1978 ja 1982vaaleissa.[1]
Vuonna 1953 Järvenpää oli jäsenenä Sylvi Kekkosen johtamassa kulttuurivaltuuskunnassa, joka teki puolitoista kuukautta kestäneen matkan Kiinaan. Järvenpää oli valtuuskunnan maatalousasiantuntija.[7]
