Olavi J. Laine

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Olavi Johannes (Olavi J.) Laine (29. heinäkuuta 1923 Nousiainen16. marraskuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen kommunistisen puolueen ja kansandemokraattisen liikkeen johtotehtävissä 1940-luvulta 1970-luvulle. Laine oli Suomen kansan demokraattisen liiton kansanedustaja (1966–1970) ja kuului Helsingin kaupunginvaltuustoon (1951–?).

Viilaajana 1930-luvun lopusta lähtien työskennelleen Olavi J. Laineen poliittinen ura alkoi sotien jälkeen. Laineen organisatoriset kyvyt huomattiin tämän opiskellessa Sirola-opistossa ja hänestä tehtiin vuonna 1948 Suomen demokraattisen nuorisoliiton Helsingin piirijärjestön piiri- ja järjestösihteeri. Tätä seurasivat vuodet Suomen Rauhanpuolustajien järjestösihteerinä (1951–1956) ja Suomen demokratian pioneerien liiton pääsihteerinä (1956–1962). Hertta Kuusisen suosiossa ollut Laine valittiin syksyllä 1962 SKP:n Helsingin piirisihteeriksi. Ennen valintaansa Laine oli kritisoinut piirijärjestön tilaa ja edeltäjäänsä Rainer Virtasta voimakkain sanankääntein.[1]

Vuonna 1966 Laine valittiin eduskuntaan ja SKP:n poliittiseen toimikuntaan. Hän putosi eduskunnasta vaaleissa 1970 ja jäi ulos poliittisesta toimikunnasta 1972. Vuodet 1970–1975 Laine työskenteli Tullihallituksen sosiaalipäällikkönä ja tämän jälkeen Helsingin kaupungin yhteistoimintapäällikkönä. Puolueensa "saarislaisiin" lukeutunut Laine toimi vuodesta 1972 SKP:n Helsingin piirin puheenjohtajana. Yhdessä piirisihteeri Oiva Björkbackan kanssa hän piti järjestöä enemmistön käsissä opposition pyrkiessä vahvistamaan asemiaan.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Veli-Pekka Leppänen: Kivääri vai äänestyslippu? (Edita 1999), 173.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]