Kansan Sivistystyön Liitto
| Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry | |
|---|---|
| Perustettu | 28.10.1964 |
| Toimiala | kulttuuri- ja sivistystoiminta |
| Toiminnanjohtaja, opintojohtaja | Tuula Kumpumäki |
| Puheenjohtaja | Pekka Närhinen |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
| Osa artikkelisarjaa |
| Työväenkulttuuri Suomessa |
|---|
 |
Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry on vasemmistolainen sivistysliitto, joka toteuttaa kantaaottavaan kulttuuriaktivismiin perustuvaa kulttuuri- ja sivistystoimintaa[1]. Puolueista KSL:n jäsenjärjestönä on Vasemmistoliitto.
KSL ylläpitää KSL-opintokeskusta, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön valvonnan alainen valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos. KSL-opintokeskuksen toiminta perustuu kolmeen pilariin: kulttuuri-, järjestö- ja yhteiskunnalliseen oppimiseen. KSL-opintokeskuksen mukaan koulutus kannustaa järjestötoimijoita kansalaisaktiivisuuteen ja kriittiseen ajatteluun. Koulutuksilla ja sivistystoiminnalla pyritään rakentamaan demokratiaa sekä yhdenvertaisempaa, yhteisöllisempää ja solidaarisempaa yhteiskuntaa. [2] Valtaosa koulutus- ja opintotoiminnasta tapahtuu kansalaisjärjestöjen kanssa yhteistyönä. Koulutusten sisällöt nousevat kansalaisjärjestöjen ja niiden jäsenten tarpeiden pohjalta. KSL-opintokeskus antaa taloudellista ja pedagogista tukea koulutusten ja opintokerhojen toteuttamiseen. KSL-opintokeskus tarjoaa kaikille avoimia ja järjestöille suunnattuja koulutuksia. Lisäksi se järjestää ammatillista koulutusta ja kotouttavaa koulutusta.
Ylintä päättävää valtaa KSL:ssa pitää edustajisto, joka koostuu jäsenjärjestöjen edustajista. Edustajisto valitsee liittohallituksen kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Liittohallitus toimii myös opintokeskuksen johtokuntana.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]KSL perustettiin 28. lokakuuta 1964 kansandemokraattisen liikkeen sivistysjärjestöksi, kun SKDL:n kannattajat erosivat Työväen Sivistysliitosta (TSL). Tämän taustalla oli samana vuonna säädetty opintokerholaki, joka mahdollisti itsenäisen päätöksenteon ja ohjauksen vasemmistolaiselle opintotoiminnalle.[4]
Suomen Kommunistisen Puolueen vähemmistön kannattajat erosivat vuonna 1986 KSL:sta ja perustivat Demokraattisen Sivistysliiton.
1980-luvun lopulla Helsingin Lähiradio aloitti toimintansa. KSL oli yksi neljästä toimiluvan haltijasta vuoteen 2010 saakka.
Alkuvuonna 2006 KSL perusti yhdessä Vasemmistoliiton ja Yrjö Sirolan Säätiön kanssa Vasemmistofoorumi-ajatushautomon.[5]
Jäsenjärjestöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansan Sivistystyön Liittoon kuuluu vuonna 2026 16 jäsenjärjestöä.[6] Parhaimmillaan, 1980-luvun alussa, Kansan Sivistystyön Liittoon kuului yli 30 järjestöä. Luetteloissa suluissa liittymisvuosi tai jäsenyysvuodet.[7]
- Eläkeläiset (1966)
- Folkets Bildningsförbund (1994)
- Palvelualojen ammattiliitto (2001)
- Suomen Demokratian Pioneerien Liitto (1965)
- Suomen Elintarviketyöläisten Liitto (1966)
- Suomen Siirtolapuutarhaliitto (2019)
- Suomen Työväen Urheiluliitto (1977)
- Teollisuuden vaikuttajat (2018)
- Tukihenkilötyö Yhdistys ry (2014)
- Tutkijaliitto (1982)
- Työväen Näyttämöiden Liitto (1978)
- Vasemmistoliitto (1990)
- Vasemmistonuoret (1964)
- Vasemmisto-opiskelijat (2017)
- Yleinen Lehtimiesliitto (1967)
- Yrjö Sirolan Säätiö (1965)
Entiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kunnon Elämä (1975–1996)
- Kansandemokraattiset opiskelijajärjestöt (1977–1981)
- Kansan Radioliitto (1982-1996)
- Kansan Raittiusliitto (1964–1996)
- Kulttuuridemokraattien Keskusjärjestö (1977–1994)
- Kulttuurityö (1966–2000)
- Kulttuurityön Keskus (1964–1995)
- Kulttuurityöntekijäin Liitto (1982?–1996)
- Kulutustoiminnan Keskusliitto (1966–1992)
- Metallipiiri (2013–2018)
- Parasta Lapsille (1976–2018)
- Pienviljelijäin Osastojen Keskusliitto (1965–1993)
- Puutyöväen Liitto (1969–1973)
- Rakennusliitto (1964–?)
- Seta (2014–2025)
- Sirola-opiston Toveriliitto (1965–1996)
- Sosialistinen opiskelijaliitto (1966–1990)
- Suomen Aikakauslehdentoimittajien Liitto (1979–1991)
- Suomen elokuvakerhojen liitto (1990–1991)
- Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (1964–2014)
- Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liitto (1973–1988)
- Suomen Kommunistinen Puolue (1964–1992)
- Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto (1978–?)
- Suomen Muurarien Liitto (1964–1971)
- Suomen Nahka-, Jalkine- ja Kumityöväen Liitto (1966–1984)
- Suomen Naisten Demokraattinen Liitto (1964–1990)
- Suomen Työväen Musiikkiliitto (1980–1992)
- Työväen Shakkiliitto (1968–1990)
- Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto (1973-?)
Hallituksen puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anna-Liisa Tiekso (1964–1969)
- Kuuno Honkonen (1970–1979)
- Erkki Rautee (1979–1985)
- Pekka Pättiniemi (1985–1990)
- Tapani Kaakkuriniemi (1990–?)
- Pekka Närhinen
Vuosina 1986–1995 KSL:lla oli myös erillinen liittovaltuuston puheenjohtaja, joina toimivat Sakari Hänninen (1986–1991) ja Tapani Sihvola (1992–1995). [8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tietoa KSL:sta KSL-opintokeskus. Viitattu 10.2.2026.
- ↑ KSL:n pedagogiikka KSL-opintokeskus. Viitattu 10.2.2026.
- ↑ Edustajisto ja liittohallitus KSL-opintokeskus. Viitattu 10.2.2026.
- ↑ KSL:n historia KSL-opintokeskus. Viitattu 10.2.2026.
- ↑ Antero Eerola: Vasemmisto saa oman ajatushautomon (Verstas 22.3.2006)
- ↑ Tietoa KSL:sta KSL. Viitattu 10.2.2026.
- ↑ Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n toimintakertomukset 1964-2002 (Arkistoitu – Internet Archive) (KSL)
- ↑ Kari Kantasalmi, Liisa Korhonen & Jukka Tainio: Sivistystyön itseymmärrys. Tekstejä järjestöllisestä sivistystyöstä (Arkistoitu – Internet Archive) (KSL 2004), s. 42-43.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- KSL
- Mitä on kulttuuriaktivismi? | KSL-opintokeskus
- KSL:n historia (Arkistoitu – Internet Archive)