Porin Työväen Teatteri
| Osa artikkelisarjaa |
| Työväenkulttuuri Suomessa |
|---|
 |
Porin Työväen Teatteri oli vuosina 1909–1931 Porissa toiminut ammattiteatteri. Se yhdistyi Porin Näyttämön kanssa Porin Teatteriksi.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porin Työväen Teatterin edeltäjä oli Porin Työväenyhdistyksen näytelmäseura, joka aloitti toimintansa jo yhdistyksen perustamisvuonna 1887.[1][2] Vuonna 1909 siitä muodostettiin itsenäinen ammattiteatteri.[1] Porin Työväen Teatterin näyttämönä toimi vuonna 1893 rakennettu työväentalo Torppa.[2] Esityksiä oli myös Kirjurinluodon ulkoilmanäyttämöllä. Teatterin johtajana toimivat muun muassa Arvi Tuomi vuosina 1924–1925 sekä Pekka Niskanen 1928–1931.[3] Tunnetuin Porin Työväen Teatterin näyttelijöistä on Siiri Angerkoski, joka oli kiinnitettynä teatteriin vuosina 1921–1926.
Neuvottelut yhdistymisesta porvarillisen Porin Näyttämön kanssa aloitettiin jo 1920-luvun lopulla. Lopullinen sopimus saatiin aikaiseksi vuonna 1930 Porin Näyttämön johtokuntaan kuuluneen varatuomari Kaarlo Saarenheimon johdolla. Yhdistyminen tapahtui syksyllä 1931, jolloin Porin Teatteri aloitti toimintansa.[4]
Johtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jussi Tirkkonen 1919–1920
- Armas Hattara 1920
- Eino Kokkola 1920
- Aarre Linnala 1921–1923
- Victor Auer 1923–1924
- Arvi Tuomi 1924–1925
- Jalmari Parikka 1925–1926
- Erkki Helo 1926
- Eero Leväluoma 1926–1928
- Pekka Niskanen 1928–1931
Kapellimestarit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kyösti Teljo 1923–1924
- Armas Laakso 1924–1926
- Gunnar Törnvall 1926
- Uuno Aarto 1927–1928
- Magda Aufrichtig 1929–1931
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Porin työväenyhdistyksen historia. Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 20.12.2013.
- 1 2 Porissa mennään vielä kerran Torpalle. 17.11.2003. Turun Sanomat. Arkistoitu 20.12.2013. Viitattu 20.12.2013.
- ↑ Lehto, Marja-Liisa & Järvinen, Ilari: Deus Protector Noster - Satakunnan Museon 110-vuotisjuhlakirja, s. 80. Porin kaupunki, Pori 1998. Viitattu 20.12.2013.
- ↑ Salmenperä, Eino: "Sata vuotta satakuntalaista sanomalehteä" s.360–361, (teoksessa Satakunnan Kansa ja sen edeltäjät 1873–2003). Satakunnan Kirjateollisuus Oy, Pori 2003.