Matti Vuolukka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tampereen vallankumouskomitea maaliskuussa 1917. Matti Vuolukka kuvan oikeassa yläkulmassa (nro. 30).

Matti Vuolukka (oik. Matts Viktor Wuolukka, 23. heinäkuuta 1870 Tervola31. toukokuuta 1951 Tampere) oli suomalainen toimittaja, kirjankustantaja ja työväenliikkeen aktiivi.

Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinaiselta ammatiltaan Vuolukka oli puuseppä. Hän kuului Oulun Työväenyhdistykseen, jonka edustajana Vuolukka oli heinäkuussa 1899 Turussa järjestetyssä Suomen Työväenpuolueen (nyk. SDP) perustavassa kokouksessa. Vuolukka valittiin kokouksessa myös sen ensimmäiseen puoluehallitukseen.[1] Saman vuoden elokuussa Vuolukka muutti Tampereelle, jossa hän aloitti Kansan Lehden ainoana toimittajana tehtävästä erotetun Kössi Koskisen tilalla.[2] Vuolukka työskenteli lehdessä aina vuoteen 1904 saakka.[3] Vuoden 1901 Viipurin ja 1903 Forssan puoluekokouksiin hän osallistui Tampereen Työväenyhdistyksen edustajana. Vuolukka oli vuoden 1903 aikana myös organisoimassa kutsuntalakkoja, jonka vuoksi viranomaiset harkitsivat jopa hänen karkottamistaan.[2]

Myöhemmin Vuolukka toimi muun muassa vuoden 1905 suurlakon aikana Turun lakkokomiteassa[4] ja jatkoi poliittista aktivismiaan ainakin sisällissotaan saakka. Venäjän helmikuun vallankumouksen jälkeen hän kuului maaliskuussa 1917 perustettuun Tampereen vallankumouskomiteaan.[5] Matti Vuolukka on haudattu syntymäpitäjänsä Tervolan hautausmaalle.[6]

Kirjankustantajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustannustoimintaa Vuolukka harjoitti vuodesta 1904 lähtien toiminimillä M. V. Vuolukka ja Matti Vuolukka & Kumpp. Hän julkaisi kymmeniä lähinnä sosialistisia ja ateistisia teoksia, joiden joukossa oli suomennoksia muun muassa August Bebelin, Edward Bellamyn, Robert G. Ingersollin, Karl Kautskyn, Paul Lafarguen ja Friedrich Max Müllerin tuotannosta. Suomalaisista työväenliikkeen vaikuttajista Vuolukka julkaisi Kössi Kaatran, Kaapo Murroksen, Esa Paavo-Kallion, Jukka Pohjolan ja Kaarlo Uskelan teoksia. Hän kustansi myös Ilmari Kiannon jumalanpilkkasyytteen aiheuttaneen teoksen Vapaauskoisen psalttari (1912) sekä Mustan raamatun käännöksen (1927).[7]

Vuosina 1904–1909 Vuolukka toimitti Eteenpäin: Kalenteri kansalle -nimistä vuosikirjaa, joka sisälsi almanakan lisäksi muun muassa poliittisia kirjoituksia ja pilapiirroksia.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen Työväenpuolueen perustavan kokouksen pöytäkirja s. 10, 101. Työväen arkisto. Viitattu 23.7.2015.
  2. a b Tanni, Sanna: Kisällistä työväen herättäjäksi – Yrjö Mäkelinin Tampereen aika nuoruusvuosista suurlakkoon, s. 19, 25, 32, 34. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, 2008. Teoksen verkkoversio
  3. Toimittaja Matti Vuolukka Työväen arkisto. Viitattu 23.7.2015.
  4. Storstrejken i Åbo 1905: strejkkomitténs sammanträde i Stadshuset Åbo Akademis bildsamlingar. Viitattu 23.7.2015.
  5. Tampereen vallankumouskomitea, suomalaiset jäsenet Europeana. Viitattu 23.7.2015.
  6. Tervolan hautausmaa, Tervola Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 23.7.2015.
  7. a b Suomen kansallisbibliografia Fennica Viitattu 23.7.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]