Tulenkantajat (lehti 1932–1939)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tulenkantajat oli vuosina 1932–1939 Helsingissä ilmestynyt poliittis-yhteiskunnallinen kulttuurilehti, jonka Erkki Vala perusti vuonna 1930 konkurssiin menneen Tulenkantajat-lehden seuraajaksi. Alkuperäinen tulenkantajien taiteilijaryhmä oli tuossa vaiheessa jo hajaantunut. Edeltäjästään poiketen Valan Tulenkantajien poliittinen linja oli lähellä sosialidemokraattisen puolueen vasenta siipeä,[1] vaikka lehti olikin puoluepoliittisesti sitoutumaton. Se oli aikansa suomalaisen kulttuuriälymystön tärkeä kohtauspaikka.[2] Lehteä julkaisi Tulenkantajain seura ja se ilmestyi vuosina 1933–1939 viikkolehtenä.[3] Levikki oli suurimmillaan noin 5 000.[4] Vala oli lehden päätoimittajana koko sen ilmestymisen ajan.[5] Häntä kannustivat lehden perustamiseen Nyrki ja Tapio Tapiovaara sekä Viljo Kajava. Lehteä rahoittivat muun muassa Hella Wuolijoki, Maissi Erkko, L. A. Salava ja Mary Moorhouse-Pekkala.[4]

Tulenkantajat puolusti ihmisoikeuksia, uskonnonvapautta, rauhanaatetta ja Suomen pohjoismaista suuntausta, ja se vastusti kiihkonationalismia, fasismia ja muita totalitaristisia aatteita sekä kuolemanrangaistusta.[5] Lehti myös muun muassa tuomitsi pääkirjoituksessaan vuoden 1935 steriloimislain ja puolusti Suomeen Saksasta saapuneita juutalaispakolaisia.[6] Erkki Vala oli sosiaalidemokraatti, mutta hänet erotettiin myöhemmin puolueesta liian vasemmistolaisena. Osa Tulenkantajien tukijoista oli aatteellisesti lähellä kommunisteja.[5] Esimerkiksi Raoul Palmgren julkaisi ensimmäiset artikkelinsa ja kirja-arvostelunsa Tulenkantajissa.[7] Lehteen kirjoittivat myös kirjailijat ja runoilijat Pentti Haanpää, Elmer Diktonius, Kaarlo Sarkia, Elina Vaara, Einari Vuorela, Hagar Olsson, Toivo Pekkanen, Katri Vala, Arvo Turtiainen, Iris Uurto sekä Aira ja Elvi Sinervo. Muita kirjoittajia olivat muun muassa Helmer Adler, Kaisu-Mirjami Rydberg, Ensio Hiitonen ja professori Väinö Lassila.[4] Lehden tukijat jakautuivat vuonna 1935 Valan liberaaleihin ja Palmgrenin vasemmistososialisteihin, mutta Vala piti lehden omalla linjallaan.[2] Seurauksena monet nuoret radikaalit siirtyivät vasemmistolaisemman Kirjallisuuslehden piiriin.[4]

Tulenkantajat arvosteli usein Kivimäen hallituksen politiikkaa. Se vaikutti hallituksen kaatumiseen tekemällä syksyllä 1936 ison jutun Etsivän keskuspoliisin salaisesta muistiosta, jossa useita vapaamielisinä tunnettuja henkilöitä väitettiin kommunisteiksi tai näiden myötäilijöiksi. Vuoden 1937 presidentinvaaleissa Tulenkantajat tuki K. J. Ståhlbergia.[5][4]

Valaa vastaan nostettiin Tulenkantajissa ilmestyneiden artikkelien vuoksi neljä painokannetta eli oikeusjuttua, joista hän sai kaksi sakkorangaistusta ja yhden ehdottoman vankeusrangaistuksen.[2] Puolen vuoden vankeustuomion hän sai julkaistuaan ulkomaisten lehtien kommentteja punaupseeri Toivo Antikaisen oikeudenkäynnistä.[4] Vuonna 1934 oli kaksi oikeusjuttua, joista ensimmäisen aiheena olivat lehdessä julkaistut Pentti Haanpään kaksi pulaliikettä kuvannutta, viranomaisiin ja kirkkoon kohdistunutta kritiikkiä sisältänyttä novellia. Toisessa tapauksessa Vala sai syytteen jumalanpilkasta julkaistuaan Tulenkantajissa otteen tšekkiläisen kirjailijan Jaroslav Hašekin satiirisesta romaanista Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa, mutta tässä jutussa korkein oikeus antoi lopulta vapauttavan tuomion.[1]

Tulenkantajat lakkasi ilmestymästä syksyllä 1939 hieman ennen talvisodan puhkeamista.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pirkko Leino-Kaukiainen: ”Aikakauslehdistön itsenäistymisvuodet 1918–1955”, s. 193–194, 229–230 teoksessa Suomen lehdistön historia 10: Aikakauslehdistön kehityslinjat. Aikakauslehtien liitto/Kustannuskiila 1992.
  2. a b c Janne Kosunen ja Matti Mieskonen: Unohtunut tulenkantaja Erkki Vala Tieteessä tapahtuu 2/2015. Viitattu 28.3.2019.
  3. Tulenkantajat : Tulenkantajain seuran äänenkannattaja. Fennica. Viitattu 28.3.2019.
  4. a b c d e f Jyrki Juusela: Suomalaiset Espanjan sisällissodassa 1936–1939, s. 97–99. Atena, Jyväskylä 2003.
  5. a b c d e Eero Saarenheimo: Vala, Erkki (1902 - 1991) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  6. Harri Alanne: Tulenkantaja Erkki Vala olisi tänään trollien ja vihapuheen ykköskohde Yle 20.3.2016. Viitattu 28.3.2019.
  7. Kalevi Kalemaa: Palmgren, Raoul (1912 - 1995) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.