Siirry sisältöön

Emil Kauppi

Wikipediasta
Emil Kauppi.

Johan Emil Kauppi (vuoteen 1906 Kaupelin; 28. lokakuuta 1875 Uusikaupunki – lokakuu 1930[1]) oli suomalainen säveltäjä, pianisti ja kanteleensoittaja.

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupin vanhemmat olivat työnjohtaja Johan Kauppi ja Kustaava Sandberg. Hän oppi Kangasalla pianon- ja urkujensoittoa ja jatkoi opintojaan Turun kanttori-urkurikoulussa ja 1895–1897 Helsingin musiikkiopistossa. Kauppi opiskeli lyhyen aikaa muun muassa Martin Wegeliuksen ja Jean Sibeliuksen johdolla ja piti sävellyskonsertit Helsingissä 1915 ja 1923. Teatteri- ja elokuvakapellimestarina hän toimi Helsingin lisäksi Tampereella ja Viipurissa, samoin kuin usean vuoden ajan Suomen Työväen Musiikkiliiton sihteerinä.

Emil Kauppi oli vuodesta 1909 lähtien naimisissa Liina Lovisa Lindströmin (1883–1949) kanssa. Kauppi oli Nummisuutarit-oopperansa 10. lokakuuta 1930 tapahtuneen ensiesityksen jälkeen matkustanut Tampereelle, missä hän oli aikaisemmin asunut. Siellä Kauppi oli nähty Teatteri-ravintolassa 12. tai 13. lokakuuta. Hän oli senjälkeen poistunut Tampereelta eikä häntä myöhemminkään siellä nähty. Viimeksi hän oli antanut tietoja itsestään 24. lokakuuta ja poliisille ilmoitettiin hänen katoamisestaan 30. lokakuuta. Kaupin etsinnät ulotettiin myös Viroon kun hänet oli väitetty nähdyn Tallinnassa. Tutkimukset eivät kuitenkaan tuottaneet selvyyttä Kaupin katoamiseen.[2][3][4] Todennäköisesti hän teki itsemurhan, joskaan hänen tarkka kohtalonsa ei ole koskaan selvinnyt. Kauppi oli ollut Tampereen Teatteri-ravintolassa eräiden muusikkojen seurassa ja tällöin, joko leikillä tai tosissaan puhunut itsemurha-aikeistaan ja suurista taloudellisista vaikeuksistaan. Hän oli sitten poistunut seurasta, eikä hän odotuksista huolimatta ollut palannut takaisin. Kauppi ei ollut myöskään noutanut matkalaukkuaan siitä hotellista, jossa hän oli Tampereella käydessään asunut. Sen vuoksi otaksuttiin että hän ei olisi palannutkaan kotiinsa Helsinkiin vaan todennäköisimmin hukuttautunut Pyhäjärveen. [5][6] Vuonna 1981 Kangasalla paljastettiin kuvanveistäjä Mauno Juvosen muotoilema Kaupin pronssireliefi säveltäjän entisen kodin sijaintipaikalla.

Taiteellinen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimuotoisimmat teoksensa säveltäjänä Kauppi toteutti oopperamusiikin parissa. Hänen sävellystuotantonsa käsittää kaksi oopperaa (Päiväkummun pidot Henrik Ibsenin tekstiin, 1925, ja Nummisuutarit Aleksis Kiven mukaan, 1930), kuusi operettia, näytelmämusiikkia (muun muassa laulunäytelmä Laivan kannella Pasi Jääskeläisen tekstiin, 1916), 50 yksinlaulua (joista suurin osa on julkaistu), 20 kuoroteosta, kymmenen pianoteosta sekä joitakin kamarimusiikkiteoksia. Lisäksi hän kirjoitti muutaman suppean musiikkiaiheisen oppikirjan, muun muassa kantelekoulun Oppikirja kanteleensoitossa 1904.[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 377. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Arkistoluettelo: Johan Emil Kauppi.[vanhentunut linkki] Kansalliskirjasto. Viitattu 7.1.2018.
  2. ↑ Säveltäjä Kauppi kadoksissa. Lokakuun 24 p:n jälkeen ei hänestä ole mitään tietoja, Helsingin Sanomat, 15.11.1930, nro 309, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 11.10.2025
  3. ↑ Säveltäjä Kauppi Virossa? Kerrotaan, että hänet olisi nähty Tallinnassa, Helsingin Sanomat, 18.11.1930, nro 312, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 11.10.2025
  4. ↑ Säveltäjä Kaupin katoaminen. Hänet väitetään nähdyn täällä viime viikolla, Helsingin Sanomat, 20.11.1930, nro 314, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 11.10.2025
  5. ↑ Onko säveltäjä Kauppi tehnyt itsemurhan? Poliisien tutkimuksista huolimatta ei hänen katoamiseensa ole saatu selvyyttä, Satakunnan Kansa, 11.1.1931, nro 8, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, Viitattu 11.10.2025
  6. ↑ Säveltäjä Emil Kauppi kadoksissa. Kansan Lehti 15.11.1930, s. 5. (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.)
    Säveltäjä Kauppi on yhä edelleen kadoksissa. Kansan Lehti 9.1.1931, s. 2. (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.)
  7. ↑ Huttunen, Eeva: ”Emil Kauppi”, Suomen säveltäjiä I, s. 401–405. (Toimittanut Einari Marvia) Helsinki: WSOY, 1965.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Emil_Kauppi&oldid=23609001”