Siirry sisältöön

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Helsingin musiikkiopisto)
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Sibelius-Akatemian R-talo Helsingin keskustassa Etu-Töölössä.
Sibelius-Akatemian R-talo Helsingin keskustassa Etu-Töölössä.
Perustettu 1882
Tyyppi Julkinen
Dekaani Em­i­lie Gard­berg (18.1.2021 lähtien)
Opiskelijoita 1 400
Sijainti Helsinki, Suomi (60°10′18″N, 024°55′56″E)
Osoite Musiikkitalo: Töölönlahdenkatu 16
R-talo: Pohjoinen Rautatiekatu 9
N-talo: Nervanderinkatu 13
Kuopio: Kuopionlahdenkatu 23 C
www.uniarts.fi

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia (lyhenne SibA[1]) on Taideyliopistoon kuuluva musiikkialan akatemia, joka on alallaan Suomen ainoa ja Pohjoismaiden suurin yliopistotason oppilaitos. Sibelius-Akatemian tehtävänä on vaalia ja uudistaa musiikkikulttuuria.[2]

Sibelius-Akatemiassa voi opiskella viidessätoista eri aineryhmässä. Opiskelijoita Sibelius-Akatemiassa on noin 1 400.[2] Vuoden 2025 keväällä valittiin 243 opiskelijaa.[3] Yliopisto toimii Helsingissä, Kuopiossa ja Seinäjoella. Helsingissä on kolme toimipistettä: Musiikkitalo Mannerheimintiellä, R-talo Pohjoisella Rauta­tie­kadulla (eduskunnan käytössä vuosina 2015–2017) ja N-talo Nervanderinkadulla[4]. Ennen Musiikkitalon valmistumista Sibelius-Akatemian käytössä olivat myös T-talo Töölössä ja P-talo Pitäjän­mäellä.

Sibelius-Akatemiaa on johtanut tammikuusta 2021 lähtien dekaani Emilie Gardberg.

Sibelius-Akatemian ohjelmapalvelu Primo suunnittelee ja toteuttaa musiikkielämyksiä yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin. Palvelun kautta on mahdollista tilata musiikkiesityksiä ja sävellyksiä.[5]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sibelius-Akatemia perustettiin Helsingin Musiikkiopiston nimellä vuonna 1882 yksityisestä aloitteesta. Sen ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Martin Wegelius, joka toimi tehtävässä vuoteen 1906 kuolemaansa saakka.[6] Esikuvana oli keskieurooppalainen konservatoriomalli, joka pohjautui perinteiseen mestari–kisälli-koulutukseen.[7] Opiston nimi muutettiin Helsingin konservatorioksi vuonna 1924 ja Sibelius-Akatemiaksi vuonna 1939. Jean Sibelius opiskeli oppilaitoksessa vuosina 1885–1889 ja opetti siellä 1890-luvulla jonkin aikaa musiikinteoriaa ja sävellystä.[6]

Sibelius-Akatemian tunnus ennen Taideyliopiston perustamista.

Vuonna 1980 Sibelius-Akatemiasta tuli valtion laitos. Vuonna 1983 perustettiin Sibelius-Akatemian Kuopion koulutusyksikkö.[6] Seinäjoen koulutusyksikkö perustettiin vuonna 1991.[8] Sibelius-Akatemiasta tuli yliopisto vuonna 1998.[6] Sibelius-Akatemia liittyi osaksi uutta Taideyliopistoa vuonna 2013, jolloin nimeksi tuli Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.

Oppilaitoksen johtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johtajan titteliksi tuli rehtori vuonna 1960 ja dekaani vuonna 2013.

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sibelius-Akatemian toimintaa johtaa dekaani. Akateemisia asioita hoitaa 9-henkinen johtokunta, jossa on edustettuna akatemian professorit, muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö, ja opiskelijat.[9]

Sibelius-Akatemia jakautuu 15 aineryhmään:[10]

  • Global musicin aineryhmä
  • Jazzmusiikin aineryhmä
  • Jousten ja kamarimusiikin aineryhmä
  • Kansanmusiikin aineryhmä
  • Kirkkomusiikin aineryhmä (Helsinki)
  • Kirkkomusiikin aineryhmä (Kuopio)
  • Laulumusiikin aineryhmä
  • Musiikin johtamisen aineryhmä
  • Musiikkikasvatuksen aineryhmä
  • Musiikkiteknologian aineryhmä
  • Pianon, harmonikan, kitaran ja kanteleen aineryhmä
  • Puhaltimien, lyömäsoittimien ja harpun aineryhmä
  • Sävellyksen ja musiikinteorian aineryhmä
  • Taidejohtamisen ja yrittäjyyden aineryhmä (Arts Management)
  • Vanhan musiikin aineryhmä

Lisäksi Sibelius-Akatemiassa toimii Klassisen musiikin tohtorikoulu DocMus sekä Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin tohtorikoulu ja tutkimusyksikkö MuTri.[10]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa voi opiskella kandidaatiksi, maisteriksi ja tohtoriksi. 2,0 ja 2,5 vuoden opiskeluaikaan sisältyy pelkkä maisterintutkinto, kun taas 5,5 vuoden opiskeluun kuuluu lisäksi ensin suoritettava kandidaatintutkinto. Koulutusohjelmista valmistuu pääsääntöisesti tutkintonimikkeellä Musiikin maisteri (MuM), mutta myös Taiteen maisteriksi (TaM) voi valmistua mm. taidejohtamisen ja yrittäjyyden sekä musiikkiteatterin koulutusohjelmista. Taiteen kandidaatiksi (TaK) voi valmistua ainoastaan kulttuurisen musiikintutkimuksen koulutusohjelmasta.[11]

Tohtorintutkintoja voi suorittaa global musicin, klassisen musiikin, kirkkomusiikin, musiikin historian, teorian, sävellyksen, kansanmusiikin, jazzin, musiikkiteknologian, taidehallinnon tai musiikkikasvatuksen alalla.[12]

Julkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sibelius-Akatemia julkaisee kahta vertaisarvioitua tieteellistä aikakauslehteä, jotka ovat klassiseen musiikkiin keskittyvä Trio ja musiikin pedagogiikkaan keskittyvä Musiikkikasvatus. Lisäksi Sibelius-Akatemian julkaisusarjoissa on julkaistu tieteellisiä teoksia, tietokirjoja ja äänitteitä.[13]

Taideyliopistossa, ml. Sibelius-Akatemiassa tehdyt opinnäytteet, väitöskirjat ynnä muut julkaistaan Taideyliopiston avoimessa julkaisuarkistossa, Tajussa.[14]

Konserttitalo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sibelius-Akatemian konserttitalo, Pohjoisella Rautatiekadulla Eduskuntatalon vieressä sijaitseva niin sanottu R-talo, on yksi Helsingin huomattavimmista konserttitaloista. Rakennus valmistui vuonna 1930 ja sen suunnitteli arkkitehti Eino Forsman, joka oli itse suuri musiikinystävä. Forsman selvitti Akatemian taloa suunnitellessaan tarkasti oman aikansa sointitutkimuksen tuloksia, jotta talon musiikkisalien akustiikka olisi mahdollisimman hyvä. Vuonna 1930 valmistuneessa talossa on 647-paikkainen konserttisali, 125-paikkainen kamarimusiikkisali ja 70-paikkainen vanhan musiikin sali.[15] Konserttisalien lisäksi rakennuksessa on Sibelius-Akatemian opetus- ja harjoitusluokkia.

Suomen eduskunta kokoontui Sibelius-Akatemian konserttisalissa vuosina 2015–2017 Eduskuntatalon peruskorjauksen ajan.[16]

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n aiemmin omistama rakennus myytiin keväällä 2018 yksityiselle ruotsalaiselle kiinteistösijoittajalle Hemsölle, joka on erikoistunut yhteiskuntakiinteistöihin ja omistaa Suomessa useita oppilaitoskiinteistöjä. Rakennuksen peruskorjaus alkoi omistajanvaihdoksen jälkeen ja valmistui syksyllä 2019.[17][18]

Alumnitoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alumneiksi luokitellaan kaikki Sibelius-Akatemian entiset tutkinto- ja vaihto-opiskelijat. He voivat liittyä Taideyliopiston alumniyhteisöön, jolloin he pääsevät seuraamaan Taideyliopiston ja Sibelius-Akatemian toimintaa läheltä ja saavat tietoa alumneille suunnatuista tilaisuuksista ja muusta toiminnasta.[19]

Taideyliopisto on valinnut vuodesta 2019 kolme Vuoden alumnia, yhden kustakin akatemiastaan (poikkeuksena vuosi 2022).[20] Sibelius-Akatemian Vuoden alumnit:

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lyhenneluettelo: S Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 1.2.2020.
  2. ↑ a b Sibelius-Akatemia Taideyliopisto. Viitattu 1.2.2020.
  3. ↑ Taideyliopistoon valittiin 364 uutta opiskelijaa keväällä 2025 Taideyliopisto. 28.5.2025. Viitattu 3.7.2025.
  4. ↑ Töölön kampus Taideyliopisto. 23.1.2020. Viitattu 1.12.2020.
  5. ↑ Primo ohjelmapalvelu Primo ohjelmapalvelu. Viitattu 14.12.2025.
  6. ↑ a b c d Sibelius-Akatemian historia Taideyliopisto. Viitattu 1.2.2020.
  7. ↑ Gustav Djupsjöbacka: Saako kisälli olla kriittinen? Äänenkuljettaja 9.3.2007, s. 3.
  8. ↑ Sibelius-Akatemia, history Sibelius-Akatemia. Arkistoitu 21.12.2011. Viitattu 31.8.2011.
  9. ↑ Johtosääntö Taideyliopisto. 7.2.2025. Viitattu 14.12.2025.
  10. ↑ a b Organisaatioyksiköt Taideyliopisto. 15.4.2020. Viitattu 14.12.2025.
  11. ↑ Koulutustarjonta Taideyliopisto. Viitattu 14.12.2025.
  12. ↑ Musiikin tohtorikoulutus Taideyliopisto. 31.10.2019. Viitattu 14.12.2025.
  13. ↑ Sibelius-Akatemian julkaisut Taideyliopisto. 17.3.2020. Viitattu 12.3.2024.
  14. ↑ Taju - Taideyliopiston avoin julkaisuarkisto | Etusivu taju.uniarts.fi. Viitattu 14.12.2025.
  15. ↑ R-talo Sibelius-Akatemia. Viitattu 31.8.2011.
  16. ↑ Tausta: Eduskunnan kuudes kokoontumispaikka Helsingin Sanomat. 12.1.2015. Viitattu 9.9.2017.
  17. ↑ Ruotsalainen Hemsö ostaa kolme Taideyliopiston käytössä olevaa kiinteistöä. Taideyliopisto, 2.3.2018.
  18. ↑ Sibelius-Akatemian entinen päärakennus korjataan akustiikan ehdoilla. Rakennuslehti, 3.5.2019.
  19. ↑ Liity Taideyliopiston alumniyhteisöön Taideyliopisto. 6.3.2020. Viitattu 3.7.2025.
  20. ↑ a b Taideyliopiston Vuoden alumneiksi 2019 taiteilijat Elina Mustonen, Tuula Närhinen ja Kalle Ropponen Taideyliopisto. 2.9.2019. Viitattu 2.8.2025.
  21. ↑ Sofia Haapamäki, Jakob Höglund ja Maija Kauhanen ovat Tai­dey­li­opis­ton Vuo­den alum­nit 2024 Taideyliopisto. 12.9.2024. Viitattu 2.8.2025.
  22. ↑ Jan-Erik Andersson, Annette Arlander ja Anna Kuoppamäki ovat Taideyliopiston Vuoden alumnit 2023 Taideyliopisto. 22.9.2023. Viitattu 2.8.2025.
  23. ↑ Paula Vesala, Adel Abidin ja Dalia Stasevska ovat Taideyliopiston Vuoden alumnit 2022 Taideyliopisto. 15.9.2022. Viitattu 2.8.2025.
  24. ↑ Eija Ahvo, Markku Kaikkonen ja Outi Pieski Taideyliopiston Vuoden alumneiksi Taideyliopisto. 2.9.2021. Viitattu 2.8.2025.
  25. ↑ Taideyliopiston Vuoden alumneiksi 2020 Nora Tapper, Alpo Aaltokoski ja Kimmo Pohjonen Taideyliopisto. 3.9.2020. Viitattu 2.8.2025.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Dahlström, Fabian: Sibelius-Akatemia 1882–1982. Sibelius-Akatemia, 1982. ISBN 951-859-162-8
  • Pajamo, Reijo: Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi. Sibelius-Akatemia, 2007. ISBN 952-5531-29-5

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Taideyliopiston_Sibelius-Akatemia&oldid=23726346”