Veikko Helasvuo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Veikko Olavi Helasvuo, vuoteen 1926 Hällström (2. lokakuuta 1916 Savonlinna17. heinäkuuta 1993 Helsinki[1][2]) oli suomalainen musiikinopettaja ja professori.

Veikko Helasvuo valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi ja opiskeli vuosina 1935–1939 Helsingin musiikkiopistossa. Vuodesta 1946 hän toimi Sibelius-Akatemiassa säveltapailun ja musiikin historian opettajana. Hän oli Sibelius-Akatemian lehtori 1948–1959, vararehtori 1959 ja rehtori professorin arvonimellä 1971–1981. Lisäksi hän toimi musiikkikriitikkona Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa ja Uudessa Suomessa vuosina 1945–1967 sekä pianistina ja kuoronjohtajana. Hänellä oli useita johtotehtäviä eri musiikkijärjestöissä. Helasvuo sai säveltaiteilijain valtionpalkinnon vuonna 1982.[3][4][2]

Veikko Helasvuon poika on huilisti Mikael Helasvuo. Mikael Helasvuon serkkuja ovat jazz- ja popmuusikko, pianisti ja säveltäjä Esa Helasvuo ja viulisti ja kapellimestari Pekka Helasvuo.[2]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Meteli.net
  2. a b c Keijo Virtamo (toim.): Otavan musiikkitieto (2. painos), s. 137. Helsinki: Otava, 1997.
  3. Facta2001, WSOY 1982, 5. osa, palsta 629
  4. Toivo Haapanen ym. (toim.): Musiikin tietokirja (2. painos), s. 175 ja täydennysliite s. 21. Helsinki: Otava, 1957.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.