Akustiikka
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun

Dresdenin teknillisen yliopiston kaikuhuone.
Akustiikka[1] eli äänioppi[2] (kreik. ακουειν ’kuulla’) on fysiikan haara, joka tutkii ääntä, mekaanista aaltoliikettä kaasussa, nesteessä ja kiinteän olomuodon väliaineessa.
Alan tutkijaa kutsutaan akustikoksi[3]. Akustiikkaa sovelletaan niin äänenkäsittelyssä, -tulkinnassa kuin -toistossakin.
Akustiikka voidaan edelleen jakaa pienempiin kokonaisuuksiin. Audioakustiikassa äänen taajuus on rajattu ihmiskorvalle kuultaviin ääniin eli taajuusalueelle 20 Hz – 20 kHz.[4]
Sisällysluettelo
Akustiikkaan liittyviä käsitteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Melu
- Tekninen akustiikka
- Kommunikaatioakustiikka
- Puheentunnistus
- Kuulo
- Psykoakustiikka
- Äänenlaatu
- Äänentoisto
- Äänenvoimakkuus
Akustiikan suureita ja yksiköitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suure (engl.) | Suureen tunnus | Yksikkö (engl.) | Yksikön tunnus | Yksikön määritelmä |
---|---|---|---|---|
äänenpaine, äänipaine[5][6] (sound pressure[5]) | p[5] | pascal[5] | Pa[5] | kuten paine yleensä / Pa[5] |
äänenpainetaso, äänipainetaso[5][7] (sound pressure level[8]) | LP[5] | desibeli[5] | dB[5] | vertailutaso p0 = 20 μPa, kymmenkertaista painetta vastaa 20 dB suurempi painetason arvo[5] |
ääniteho[9] | P[9] | watti[9] | W[9] | äänilähteen teho ääniaalloissa / W[9] |
äänitehotaso[9][10], äänen tehotaso[9] | LW[9] | desibeli[9] | dB[9] | vertailutaso P0 = 1 pW; kymmenkertaista tehoa vastaa 10 dB suurempi tehotason arvo[9] |
äänen intensiteetti[9] (sound intensity[9]) | I[9] | wattia neliömetriä kohden[9] | W/m²[9] | ääniaalloissa kulkeva teho pinta-alaa kohti / W/m²[9] |
äänen intensiteettitaso[9] (sound intensity level[9]) | LI[9] | desibeli[9] | dB[9] | vertailutaso I0 = 10-12 W/m², kymmenkertaista intensiteettiä vastaa 10 dB suurempi intensiteettitason arvo[9] |
jälkikaiunta-aika[11][12] | T, T60[11] | sekunti[11] | s[11] | aika jona äänenvoimakkuus laskee 60 dB äänilähteen sulkemisesta[11] |
Psykoakustiikka | ||||
äänekkyys,[13][14] kuuluvuus[15] (loudness[13]) | N[13] | sooni eli soni[13] (engl. sone[13] < lat. sonus) | soni[13] | Lineaarinen asteikko, jossa 1 soni = 40 fonia 1 kHz:n taajuudella (äänenpainetaso 40 dB 1 kHz:n taajuudella). Muiden taajuuksien korjaus vakioäänekkyyskäyrästön avulla.[13] |
äänekkyystaso,[13][14] kuuluvuustaso[15] (loudness level[13]) | LN, LL[13] | fooni[16] eli foni[13] (engl. phon[13] < kreik. fōnē) | foni[13] | Logaritminen asteikko, jossa lukuarvo sama kuin äänenpainetaso desibeleissä 1 kHz:n taajuudella. Muiden taajuuksien korjaus vakioäänekkyyskäyrästön avulla.[13] |
äänenkorkeus[17] | hertsi-asteikko[17] | Hz[18] | ||
puolisävel-asteikko.[18] | st[18] | Asteikko, jossa hertsitaajuuksien kaksinkertaistuminen kasvattaa puolisävelarvoja määrällä 12 ja hertsitaajuuksien puolittuminen pienentaa puolisävelarvoja määrällä 12. Puolisävel-asteikko on tasavälinen mitta-asteikko.[18] | ||
koenig-asteikko[17] | ||||
mel-asteikko[17], meli-asteikko[17] | mel[17] | Mel-asteikko on tasavälinen mitta-asteikko.[17] | ||
Bark-asteikko[17] | Bark[17] | Bark-asteikko on tasavälinen mitta-asteikko.[17] | ||
ERB-asteikko[17] | ERB[17] | ERB-asteikko on tasavälinen mitta-asteikko.[17] |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Iivonen, Antti (toim.): Puheen salaisuudet: Fonetiikan uusia suuntia. Suomenkielinen oppikirja. Helsinki: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-918-0.
- Karjalainen, Matti: Kommunikaatioakustiikka. Suomenkielinen oppikirja. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 1999. ISBN 951-22-4412-8.
- Karjalainen, Matti: Hieman akustiikkaa. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2000.
- Sundberg, Johan: The Science of Musical Sounds, Academic Press, 1991, ISBN 0-12-676948-6.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Karjalainen 1999, s. 15.
- ↑ Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio: äänioppi. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja, 35.) Kotimaisten kielten keskus. ISSN 2323-3370.
- ↑ Jokitulppo, Jaana & Peltonen, Timo: Akustikon työnkuva, rooleja ja vaatimuksia.
- ↑ Karjalainen 1999, s. 87.
- ↑ a b c d e f g h i j k Karjalainen 1999, s. 17–18.
- ↑ Karjalainen 2000, s. 12.
- ↑ Karjalainen 2000, s. 12–13.
- ↑ Karjalainen 1999, s. 86.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Karjalainen 1999, s. 89–90.
- ↑ Karjalainen 2000, s. 14.
- ↑ a b c d e Karjalainen 1999, s. 214.
- ↑ Karjalainen 2000, s. 23.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Karjalainen 1999, s. 121–131.
- ↑ a b Karjalainen 2000, s. 36.
- ↑ a b Iivonen 2005, s. 107–108, 280, 258–259.
- ↑ Nykysuomen sivistyssanakirja: Vierasperäiset sanat, s. 122, s.v. fooni. Toimittanut Nykysuomen laitos. 12. painos. Helsinki: WSOY 1989. ISBN 951-0-09108-1
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Karjalainen 1999, s. 112–121.
- ↑ a b c d Sundberg 1991, s. 78−105.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hakulinen, Auli & Ojanen, Jussi: Kielitieteen ja fonetiikan termistöä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993. ISBN 978-951-717-783-2.
- Pulkki, Ville: Kommunikaatioakustiikan perusteet. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja Akustiikan laitos, 2016.
- Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2015.
- Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics. Englanninkielinen oppikirja. John Wiley & Sons, Ltd, 2015. ISBN 978-1-118-86654-2. Teoksen verkkoversio.
- Rossing, Tomas D. & Moore, Richard F. & Wheeler, Paul A.: The Science of Sound. Third Edition. Pearson Education Limited, 2014. ISBN 1-292-03957-4.
- Suomi, Kari: Johdatusta puheen akustiikkaan. Suomenkielinen oppikirja. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 4. Oulun yliopisto, 1990. ISBN 951-42-2922-3.
- Toivanen, Jarmo: Teknillinen akustiikka. Suomenkielinen oppikirja. Otakustantamo, 1976. ISBN 951-671-123-5.
- Stanley Smith Stevens: A scale for the measurement of the psychological magnitude: loudness. In: APA Journals (Hrsg.): Psychological Review, Volume 43, Issue 5, pp. 405–416, 1936. [1]]
- Zwicker, Eberhard: Subdivision of the audible frequency range into critical bands, The Journal of the Acoustical Society of America, Volume 33, Issue 2, pp. 248−248, 1961. [2]