Siirry sisältöön

Vaasan yliopisto

Wikipediasta
Vaasan yliopisto
lat. Universitas Wasaensis
engl. University of Vaasa
Perustettu 1968
Tyyppi Julkinen
Rehtori Minna Martikainen
Henkilökunta 656 (2023)
Opiskelijoita 5 589 (2023)
Jatko-opiskelijoita 296 (2023)
Sijainti Vaasa, Suomi
Osoite Wolffintie 32, 65200 Vaasa (käyntiosoite)
Kotisivu
Opiskelijoita Vaasan yliopiston kampuksella.
Yliopiston pääsisäänkäynti.

Vaasan yliopisto (lyhenne VY[1]) on suomalainen yliopisto Vaasassa, jossa voi opiskella kauppatieteitä, tekniikkaa sekä hallinto- ja viestintätieteitä.[2] Yliopisto keskittyy kestävään liiketoimintaan, energiaan ja yhteiskuntaan. Strategiset painopistealueet ovat energiasiirtymä ja teknologia, liiketalous ja johtaminen sekä hallinto ja yhteiskunta.[3] Vaasan yliopistossa oli vuonna 2023 noin 6 000 opiskelijaa, ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita noin 600.[4] Tammikuusta 2023 lähtien rehtorina on ollut Minna Martikainen.[5]

Vaasalainen teekkari.

Vaasan yliopisto on perustettu vuonna 1968 nimellä Vaasan kauppakorkeakoulu. Vuonna 1980 nimi muutettiin Vaasan korkeakouluksi. Toiminnan edelleen laajetessa otettiin vuonna 1992 käyttöön nykyinen nimi Vaasan yliopisto.lähde?

Vaasan yliopistossa on järjestetty kuusi tohtoripromootiota. Ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1988, toinen 1998, kolmas 2006, neljäs vuonna 2011, viides yliopiston juhlavuonna 2018 ja kuudes vuonna 2024. Kunniatohtoreiksi on promovoitu muun muassa Suomen presidentti Alexander Stubb, professori Bengt Holmström, yliasiamies Esko Aho, arkkipiispa John Vikström, kauppaneuvos Eero Lehti, puheenjohtaja Jorma Ollila, terveystieteiden tohtori Paula Risikko, pääjohtaja Timo Ritakallio, ministeri Sari Essayah sekä ruotsalainen yritysjohtaja Jacob Wallenberg.[6]

Yliopiston vuosikymmenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1961 – Vaasan Kauppakorkeakoulun Säätiö perustetaan
  • 1966 – Valtioneuvosto hyväksyy Vaasan kauppakorkeakoulun valtionavun saajaksi
  • 1968 – Ensimmäiset 150 opiskelijaa aloittavat Vaasan kauppakorkeakoulussa
  • 1975 – Ensimmäinen tohtorinväitöstilaisuus
  • 1977 – Korkeakoulu valtiollistetaan
  • 1980 – Humanistisen alan koulutus alkaa, nimi muuttuu Vaasan korkeakouluksi
  • 1983 – Yhteiskuntatieteellisen alan koulutus alkaa
  • 1988 – Teollisuusekonomikoulutus alkaa
  • 1988 – Järjestetään yliopiston ensimmäinen promootio
  • 1990 – DI-koulutus alkaa yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa
  • 1991 – Vaasan korkeakoulusta tulee Vaasan yliopisto
  • 1994 – Uusi kampus Palosaarelle
  • 1996 – Tekniikan tutkimuskeskus Technobothnia valmistuu ylläpitäjinään yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Svenska yrkeshögskolan (nyk. Novia)
  • 1998 – Toinen promootio
  • 2001 – Tiedekirjasto Tritonia valmistuu Vaasan yliopiston sekä Hankenin ja Åbo Akademin Vaasan yksiköiden yhteiseksi kirjastoksi ja oppimiskeskukseksi
  • 2004 – Yliopisto saa oikeuden antaa DI-tutkintoja
  • 2006 – Kolmas promootio järjestetään tohtoripromootiona, maistereille on ensimmäisen kerran oma valmistujaisjuhla
  • 2006 – Yhteistyösopimus TAIKin kanssa Länsi-Suomen muotoilukeskus Muovasta
  • 2010 – Humanistinen ja Hallintotieteellinen tiedekunta yhdistetään Filosofiseksi tiedekunnaksi
  • 2011 – Neljäs promootio
  • 2018 – Yliopiston rakenne uudistui. Aiempien tiedekuntien sijaan Vaasan yliopistossa on 1.1.2018 lähtien neljä akateemista yksikköä: Johtamisen yksikkö, Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö, Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö sekä Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö. Yliopistoon perustettiin kolme uutta tutkimusalustaa: Digitaalinen talous, InnoLab ja VEBIC.
  • 2018 – Viides promootio
  • 2024 – Kuudes promootio
  • 2025 – Vaasan yliopistoon perustetaan neljäs tutkimusalusta: Resilienssi.

Akateemiset yksiköt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopistoon valitaan vuosittain noin 700 uutta opiskelijaa. Yliopiston rakenne uudistui 1.1.2018. Aiempien tiedekuntien sijaan Vaasan yliopistossa on nykyisin neljä akateemista yksikköä: Johtamisen akateeminen yksikkö, Laskentatoimen ja rahoituksen akateeminen yksikkö, Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö sekä Tekniikan ja innovaatiojohtamisen akateeminen yksikkö.[7]

Erillislaitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täydennyskoulutusta tarjoaa Vaasan yliopiston omistama Vaasan Yliopisto Executive Education Oy[8]. Vaasan yliopistolla on myös avoin yliopisto.[9] Vuonna 2018 toimintansa aloittanut Kielikeskus Linginno on erikoistunut monipuoliseen kielten ja viestinnän opetukseen. Tiedekirjasto Tritonia on yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun sekä Yrkeshögskolan Novian Vaasan ja Pietarsaaren yksiköiden yhteinen kirjasto.[10]

Vaasan yliopisto määrittelee itsensä vastuulliseen liiketoimintaan suuntautuneeksi, tehokkaaksi ja kansainvälisesti kilpailukykyiseksi tiedeyliopistoksi, jonka painopistealueita ovat johtaminen ja muutos, energia ja kestävä kehitys sekä rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko.[11][3] Yliopisto kertoo yhdistävänsä vahvan tieteenalakohtaisen osaamisensa kauppatieteissä, tekniikassa, hallinto- ja viestintätieteissä globaaleihin muutostrendeihin monitieteisissä tutkimusalustoissaan. Yliopisto edistää tutkimusalustojen avulla monitieteisyyttä, tieteidenvälisyyttä ja poikkitieteisyyttä, jotta tutkimuksella voitaisiin parhaiten ratkaista monimutkaisia yhteiskuntaa kohtaavia ongelmia. Tutkimusalustat ovat energiaan ja kestävään kehitykseen syventynyt VEBIC, digitaalisen talouden tutkimusalusta Digital Economy, yrittäjyyden ja innovaatioiden tutkimusalusta InnoLab sekä resilienssin, kokonaisturvallisuuden ja varautumisen tutkimusalusta Resilienssi.[12] Yliopisto on sitoutunut tekemään eettisesti kestävää ja vastuullista tutkimusta.[3]

Yliopisto sijaitsee merenrantakampuksella Palosaarella. Yliopiston rakennukset ovat suunnitelleet arkkitehdit Käpy ja Simo Paavilainen. Yliopistolla on toimintaa myös entisessä Vaasan puuvillatehtaassa.[13][14]

Tervahovi ja Luotsi valmistuivat vuonna 1994, Tritonia vuonna 2001. Tiloja modernisoitiin 2020-luvulla urakassa, jossa huomioitiin tilojen saavutettavuus ja käyttäjäystävällisyys. Urakan arvo oli 50 miljoonaa euroa.[15] Osana kampuskehitystä yliopisto ja Vaasan kaupunki ostivat yliopiston käyttämät rakennukset ja maa-alueen huhtikuussa 2019.[16] Vuonna 2024 valmistunut uudistus toteutettiin allianssimallilla. Allianssiin kuuluivat Vaasan Merikampus Oy, Arkkitehtitoimisto K2S Oy, Granlund Pohjanmaa Oy, Ramboll Finland Oy ja PEAB Oy.[15]

Alumnitoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden alumnin tunnustuksen ovat saaneet:[17]

Yliopistokollegio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan yliopiston korkein valvoja on yliopistokollegio. Vaasan yliopiston yliopistokollegio on 15-jäseninen toimielin, jotka edustavat professoreita, muita opettajia, tutkijoita, muuta henkilökuntaa sekä opiskelijoita.[19]

Yliopiston ylin päättävä elin on kymmenjäseninen hallitus, joista kuusi edustaa yliopistoyhteisöä ja neljä on sen ulkopuolelta. Hallituksen valitsee vaaleilla valittu yliopistokollegio.[20]

Hallituksen kokoonpano on 2026–2029 seuraavanlainen:[21]

  • Mari Kiviniemi, OECD:n entinen apulaispääsihteeri, Suomen entinen pääministeri, Kaupan liiton entinen toimitusjohtaja (Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtaja)
  • Jarno Syrjälä, alivaltiosihteeri, ulkoministeriö (yliopiston hallituksen varapuheenjohtaja)
  • Jenni Hiltunen, opiskelija, Vaasan yliopisto (2026–2027)
  • Susanna Kultalahti, vanhempi yliopistonlehtori, Vaasan yliopisto
  • Hannu Laaksonen, professori, Vaasan yliopisto
  • Liisa Mäkelä, professori, Vaasan yliopisto
  • Hannu Mäntymaa, toimitusjohtaja, Wärtsilä Finland Oy
  • Timo Rothovius, professori, Vaasan yliopisto
  • Eriikka Söderström, hallitusammattilainen (2026–2027)
  • Marja Vettenranta, koulutusalavastaava, Vaasan yliopisto

Vaasan yallituksen toimikausi on nelivuotinen. Opiskelijan osalta toimikausi on kaksivuotinen, jonka jälkeen suoritetaan opiskelijajäsenen uudelleenvalinta.

Rehtorit ja johtoryhmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopiston käytännön toimintaa johtaa hallituksen valitsema rehtori, joka vastaa yliopiston tehtävien tuloksellisuudesta, taloudellista ja tehokkaasta hoitamisesta.[22] Rehtorin tukena tehtävässä on johtoryhmä.[23] Vararehtorit toimivat rehtorin sijaisena ja edustavat yliopistoa tutkimuksen ja opetuksen verkostoissa.[24]

RehtoritVirassa
Tryggve Saxén1968–1970
Mauri Palomäki1970–1987
Ilkka Virtanen1987–1994
Ari Salminen1994–1998
Matti Jakobsson1998[25]–2014
Suvi Ronkainen2015–2017[26][5]
Jari Kuusisto2015–2022
(viransijainen kesäkuu 2015 – tammikuu 2017)[5]
Minna Martikainen2023–

Kunniatohtorit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunniatohtorit vuoden 1988 promootiossa

1988 promootio
Filosofian kunniatohtorilehtori Heribert Picht, Kööpenhamina
Hallintotieteiden kunniatohtorikansliapäällikkö Jaakko Numminen, Helsinki
Kauppatieteiden kunniatohtoriprofessori George Foster, Stanford
Kauppatieteiden kunniatohtoriprofessori Bengt Holmström, Yale
Kauppatieteiden kunniatohtoripääjohtaja Jaakko Lassila, Helsinki
Kauppatieteiden kunniatohtoriprofessori Mauri Palomäki, Vaasa
Kauppatieteiden kunniatohtorikouluneuvos Martti Ulkuniemi, Vaasa

Kunniatohtorit vuoden 1998 promootiossa

1998 promootio
Hallintotieteellinen tiedekuntaprofessori Brainard Guy Peters
Hallintotieteellinen tiedekuntapääjohtaja Vappu Taipale
Humanistinen tiedekuntaprofessori Joaquim Arnau
Humanistinen tiedekuntaprofessori Hartwig Kalverkämper
Kauppatieteellinen tiedekuntaprofessori Jean-François Hennart
Kauppatieteellinen tiedekuntakonsernijohtaja Matti Ilmari
Kauppatieteellinen tiedekuntaprofessori Baruch Lev
Kauppatieteellinen tiedekuntavuorineuvos Matti Sundberg

Kunniatohtorit vuoden 2006 promootiossa

2006 promootio
Hallintotieteellinen tiedekuntayliasiamies Esko Aho
Hallintotieteellinen tiedekuntaprofessori Christopher Pollitt
Hallintotieteellinen tiedekuntaalivaltiosihteeri Juhani Turunen
Humanistinen tiedekuntaprofessori Pirkko Nuolijärvi
Humanistinen tiedekuntaprofessori emeritus Sauli Takala
Humanistinen tiedekuntaarkkipiispa emeritus John Vikström
Kauppatieteellinen tiedekuntaprofessori Chris Brewster
Kauppatieteellinen tiedekuntakauppaneuvos Eero Lehti
Kauppatieteellinen tiedekuntaprofessori Robert W. Scapens
Teknillinen tiedekuntaprofessori emeritus Pentti Malaska
Teknillinen tiedekuntaprofessori Dušan Malindžák, Slovakia
Teknillinen tiedekuntatoimitusjohtaja (eläkkeellä) Heikki Miilumäki

Kunniatohtorit vuoden 2011 promootiossa

Neljännessä promootiossa promovoitujen 43 yliopistossa väitelleen tohtorin lisäksi kunniatohtoreiksi vihittiin seuraavat kunniatohtorit.

2011 promootio
Filosofinen tiedekuntaprofessori György Jenei, Unkari
Filosofinen tiedekuntaprofessori emerita Merrill Swain, Kanada
Filosofinen tiedekuntaministeri Paula Risikko
Kauppatieteellinen tiedekuntaprofessori Eva Liljeblom
Kauppatieteellinen tiedekuntaprofessori Klaus G.Grunert, Tanska
Kauppatieteellinen tiedekuntahallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila
Kauppatieteellinen tiedekuntajohtaja Jouko Havunen
Teknillinen tiedekuntaprofessori Paul Geladi, Ruotsi
Teknillinen tiedekuntaprofessori emeritus Pertti Järvinen
Teknillinen tiedekuntatoimitusjohtaja (eläkkeellä) Mikko Niinivaara


Kunniatohtorit vuoden 2018 promootiossa

2018 promootio
Humanistiset tieteetprofessori Jan Engberg, Tanska
Hallintotieteethallitusammattilainen Leena Niemistö
Kauppatieteetprofessori Pervez Ghauri, Britannia
Kauppatieteetprofessori Eric von Hippel, Yhdysvallat
Kauppatieteetprofessori Annamaria Lusardi, Yhdysvallat
Kauppatieteetpääjohtaja Timo Ritakallio
Teknilliset tieteetyritysjohtaja Vesa Laisi
Teknilliset tieteetapulaisjohtaja Clare Lavelle, Britannia
Teknilliset tieteetjohtaja Sirinnapa (Mui) Saranwong, Singapore

Lähde:[27][28][29][30]

Kunniatohtorit vuoden 2024 promootiossa

2024 promootio
Filosofian kunniatohtoriSuomen presidentti Alexander Stubb
Hallintotieteiden kunniatohtorifinanssineuvos Katju Holkeri
Kauppatieteiden kunniatohtoriprofessori Tim Baines, Britannia
Kauppatieteiden kunniatohtoriministeri Sari Essayah
Kauppatieteiden kunniatohtoriprofessori Iftekhar Hasan, Yhdysvallat
Kauppatieteiden kunniatohtorihallitusammattilainen Anne Korkiakoski
Kauppatieteiden kunniatohtoriprofessori Roberto Vergantii, Ruotsi
Kauppatieteiden kunniatohtorihallituksen puheenjohtaja Jacob Wallenberg, Ruotsi
Kauppatiteiden kunniatohtoritalouspoliittinen neuvonantaja Johnny Åkerholm
Tekniikan kunniatohtoriprofessori Piotr Bielaczyc, Puola
Tekniikan kunniatohtoriprofessori Angappa Gunasekaran, Yhdysvallat
Tekniikan kunniatohtoriyritysjohtaja Björn Rosengren, Ruotsi
Lähde:[31]
  1. Lyhenneluettelo: V, W Kielitoimiston ohjepankki. Viitattu 4.11.2024.
  2. Vaasan yliopisto 12.11.2019. Vaasan yliopisto. Viitattu 9.6.2021.
  3. 1 2 3 Strategia ja arvot 13.3.2020. Vaasan yliopisto. Viitattu 9.6.2021.
  4. Avainluvut 18.3.2020. Vaasan yliopisto. Viitattu 8.3.2025.
  5. 1 2 3 Vaasan yliopiston rehtoriksi Minna Martikainen 30.8.2022. Vaasan yliopisto. Viitattu 2.1.2023.
  6. Vaasan yliopisto myöntää 12 kunniatohtorin arvoa – mukana tasavallan presidentti, ministeri ja merkittäviä kansainvälisiä yritysjohtajia 25.6.2024. Vaasan yliopisto. Viitattu 8.3.2025.
  7. Uutiset: Vaasan yliopistolle uusi organisaatiorakenne 1.1.2018. Vaasan yliopisto. Viitattu 22.1.2018.
  8. Etusivu Vaasan yliopisto Executive Education. Viitattu 8.3.2025.
  9. Avoin yliopisto 12.12.2019. Vaasan yliopisto. Viitattu 8.3.2025.
  10. Etusivu Tritonia. Viitattu 9.6.2021.
  11. Yliopistojen sopimukset Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 9.6.2021.
  12. Tutkimusalustat 3.11.2020. Vaasan yliopisto. Viitattu 8.3.2025.
  13. Kampus 27.1.2012. Vaasan yliopisto. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 24.2.2026.
  14. Pidä kokous Vaasan yliopistolla 15.3.2013. Issuu. Viitattu 24.2.2026. (englanniksi)
  15. 1 2 Siirilä, Merja; Haavisto, Antti: Vaasan yliopisto modernisoi kampuksensa 5.9.2024. Yle Uutiset. Viitattu 17.12.2025.
  16. Vaasan yliopisto ja kaupunki ostivat kampusalueen Rakennuslehti. 3.5.2019. Viitattu 9.6.2021.
  17. Vuoden alumni Vaasan yliopisto. Viitattu 23.6.2023.
  18. Sari Essayah Vaasan yliopiston vuoden alumni Helsingin Sanomat. 26.1.2004. Viitattu 23.6.2023.
  19. Yliopistokollegio 27.1.2012. Vaasan yliopisto. Arkistoitu 24.2.2013. Viitattu 24.2.2026. (englanniksi)
  20. Vaasan yliopiston hallitukseen valittiin kokeneita vaikuttajia liike-elämästä ja julkiselta sektorilta 27.10.2025. Vaasan yliopisto. Viitattu 23.1.2026.
  21. Hallitus 10.5.2020. Vaasan yliopisto. Viitattu 23.1.2026.
  22. Rehtori 27.1.2012. Vaasan yliopisto. Arkistoitu 23.1.2018. Viitattu 24.2.2026.
  23. Organisaatio Vaasan yliopisto. 27.1.2012. Arkistoitu 23.1.2018. Viitattu 24.2.2026.
  24. Rehtori ja vararehtorit 10.5.2020. Vaasan yliopisto. Viitattu 30.8.2022.
  25. Historia 27.1.2012. Vaasan yliopisto. Arkistoitu 19.10.2017. Viitattu 24.2.2026.
  26. Siirilä, Merja: Vaasan yliopiston rehtoriksi Suvi Ronkainen 29.9.2014. Yle Uutiset. Viitattu 29.9.2014.
  27. https://archive.today/20131005213505/http://old-www.uwasa.fi/ystavat/kunniatohtorit/
  28. http://www.uva.fi/fi/news/tohtoripromootio_on_osallistujilleen_hauska_juhla_ja_pitkan_uurastuksen_paatos/
  29. http://www.uva.fi/fi/news/yliopisto_myontaa_kymmenen_kunniatohtorin_arvoa_promootiossaan_26--28-5/
  30. <https://www.univaasa.fi/fi/news/kunniatohtorit_2018/ (Arkistoitu – Internet Archive)>
  31. Vaasan yliopisto myöntää 12 kunniatohtorin arvoa – mukana tasavallan presidentti, ministeri ja merkittäviä kansainvälisiä yritysjohtajia Vaasan yliopisto. Arkistoitu 2025. Viitattu 24.2.2026.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]