Vaasan yliopisto
| Vaasan yliopisto | |
|---|---|
| Vaasan kauppakorkeakoulu Vaasan korkeakoulu |
|
 |
|
 |
|
|
|
|
|
|
|
| Perustettu | 1968 |
| Tyyppi | Julkinen |
| Rehtori | Jari Kuusisto |
| Henkilökunta | 465 (2016)[1] |
| Opiskelijoita | 4 967 (2016) |
| Jatko-opiskelijoita | 384 (2016) |
| Sijainti | Vaasa, Suomi |
| Osoite | Wolffintie 34, Vaasa (käyntiosoite) |
| Sivusto | https://www.univaasa.fi/ |
Vaasan yliopisto on liiketoimintaorientoitunut monialainen tiedeyliopisto Vaasassa. Yliopiston strategiset painoalat ovat johtaminen ja muutos, energia ja kestävä kehitys sekä rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko[2]. Opiskelijoita on noin 5 000, ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita yli 300.
Tammikuusta 2017 lähtien rehtorina on ollut Jari Kuusisto[3], joka korvaa tehtävässä syksyllä 2014 rehtoriksi valitun Suvi Ronkaisen.[4] Ronkainen kuitenkin jatkaa Vaasan yliopiston hallinnossa osa-aikaisena neuvonantajana heinäkuun 2018 loppuun sakka.[3]
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan yliopisto on perustettu vuonna 1966 nimellä Vaasan kauppakorkeakoulu. Vuonna 1980 nimi muutettiin Vaasan korkeakouluksi. Toiminnan edelleen laajetessa otettiin vuonna 1992 käyttöön nykyinen nimi Vaasan yliopisto.
Vaasan yliopistossa on järjestetty neljä tohtoripromootiota. Ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1988, toinen 1998, kolmas 2006 ja viimeisin promootio vuonna 2011. Kunniatohtoreiksi on promovoitu mm. yliasiamies Esko Aho, arkkipiispa John Vikström, kauppaneuvos Eero Lehti, puheenjohtaja Jorma Ollila sekä terveystieteiden tohtori Paula Risikko[5].
Yliopiston vuosikymmenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1961 – Vaasan Kauppakorkeakoulun Säätiö perustetaan
- 1966 – Valtioneuvosto hyväksyy Vaasan kauppakorkeakoulun valtionavun saajaksi
- 1968 – Ensimmäiset 150 opiskelijaa aloittavat Vaasan kauppakorkeakoulussa
- 1980 – Humanistisen alan koulutus alkaa, nimi muuttuu Vaasan korkeakouluksi
- 1983 – Yhteiskuntatieteellisen alan koulutus alkaa
- 1988 – Teollisuusekonomikoulutus alkaa
- 1988 – Järjestetään yliopiston ensimmäinen promootio
- 1990 – DI-koulutus alkaa yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa
- 1991 – Vaasan korkeakoulusta tulee Vaasan yliopisto
- 1994 – Uusi kampus Palosaarelle
- 1996 – Tekniikan tutkimuskeskus Technobothnia valmistuu ylläpitäjinään yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Svenska yrkeshögskolan (nyk. Novia)
- 1998 – Toinen promootio
- 2001 – Tiedekirjasto Tritonia valmistuu Vaasan yliopiston sekä Hankenin ja Åbo Akademin Vaasan yksiköiden yhteiseksi kirjastoksi ja oppimiskeskukseksi
- 2004 – Yliopisto saa oikeuden antaa DI-tutkintoja
- 2006 – Kolmas promootio järjestetään tohtoripromootiona, maistereille on ensimmäisen kerran oma valmistujaisjuhla
- 2006 – Yhteistyösopimus TAIKin kanssa Länsi-Suomen muotoilukeskus Muovasta
- 2010 – Humanistinen ja Hallintotieteellinen tiedekunta yhdistetään Filosofiseksi tiedekunnaksi
- 2011 – Neljäs promootio
- 2018 - Yliopiston rakenne uudistui. Aiempien tiedekuntien sijaan Vaasan yliopistossa on 1.1.2018 lähtien neljä akateemista yksikköä: Johtamisen yksikkö, Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö, Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö sekä Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö. Yliopistoon perustettiin kolme uutta tutkimusalustaa: Digitaalinen talous, InnoLab ja VEBIC.
Yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Akateemiset yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopiston eri tiedekuntiin valitaan vuosittain n. 700 uutta opiskelijaa. Yliopistossa toimi vuoden 2017 loppuun asti kolme tiedekuntaa:
Vaasan yliopiston rakenne uudistui 1.1.2018. Aiempien tiedekuntien sijaan Vaasan yliopistossa on neljä akateemista yksikköä: Johtamisen yksikkö, Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö, Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö sekä Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö.[6]
Erillislaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Täydennyskoulutus- ja tutkimuspalveluja tarjoaa Levón-instituutti[7], joka myös vastaa Vaasan yliopiston avoimen yliopiston tarjonnasta. Vuonna 2018 toimintansa aloittanut Kielikeskus on erikoistunut monipuoliseen kielten ja viestinnän opetukseen. Tiedekirjasto Tritonia on yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian, Åbo Akademin Vaasan ja Pietarsaaren yksiköiden sekä Hankenin Vaasan yksikön yhteinen kirjasto. Siellä toimii myös opetusmenetelmiä kehittävä ja niihin kouluttava oppimiskeskus.[8]
Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan yliopisto määrittelee itsensä liiketoimintaorientoituneeksi ja kansainväliseksi monitieteiseksi yliopistoksi, jonka painopistealueita ovat johtaminen ja muutos, energia ja kestävä kehitys sekä rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko. Tutkimuksen kautta yliopisto haluaa tuottaa tieteellisesti korkeatasoista uutta tietoa, joista on hyötyä yhteiskunnalle ja liike-elämälle.[9][10]
Kampusalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopisto sijaitsee merenrantakampuksella Palosaarella. Kampuksella yhdistyvät avara merellinen rantamaisema, moderni arkkitehtuuri ja perinteinen tehdasmiljöö - osa yliopiston tiedekunnista ja laitoksista toimii vanhan puuvillatehtaan uudistetuissa tiloissa. Yliopiston uudet rakennukset ovat suunnitelleet arkkitehdit Käpy ja Simo Paavilainen.[11]
Entisen Vaasan puuvillatehtaan länsipäädyn neljä kerrosta ovat yliopiston käytössä. Tämän Fabriikiksi nimetyn rakennuksen peruskorjaus valmistui vuoden 2008 syyskuussa.[12]
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopistokollegio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan yliopiston korkein valvoja on yliopistokollegio. Vaasan yliopiston yliopistokollegio on 15-jäseninen toimielin, jotka edustavat professoreita, muita opettajia, tutkijoita, muuta henkilökuntaa sekä opiskelijoita.[13]
Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopiston ylin päättävä elin on 9-jäseninen hallitus, joista neljä edustaa yliopistoyhteisöä ja viisi on sen ulkopuolelta. Hallituksen valitsee vaaleilla valittu yliopistokollegio. [14]
Hallituksen kokoonpano 2018–2021[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eero Kasanen, emeritusprofessori, Aalto-yliopisto
- Anne Korkiakoski, hallitusammattilainen
- Juha Kytölä, ympäristöliiketoiminnan johtaja, Wärtsilä Marine Solutions
- Kaisa-Leena Lintilä, aluekehitysjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö (2018–2019)
- Johnny Åkerholm, talouspolitiikan asiantuntija
- Merja Koskela, professori, Vaasan yliopisto
- Jussi Kantola, professori, Vaasan yliopisto
- Janne Koljonen, laboratorioinsinööri, Vaasan yliopisto
- Kim Kujala, hallituksen opiskelijajäsen (2018–2019)
Hallituksen toimikausi on nelivuotinen. Opiskelijan osalta toimikausi on kaksivuotinen, jonka jälkeen suoritetaan opiskelijajäsenen uudelleenvalinta.
Rehtorit ja johtoryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopiston käytännön toimintaa johtaa hallituksen valitsema rehtori, joka vastaa yliopiston tehtävien tuloksellisuudesta, taloudellista ja tehokkaasta hoitamisesta.[15] Rehtorin tukena tehtävässä on johtoryhmä, jonka muodostavat ryhmän puheenjohtajana toimivan rehtorin lisäksi yksi vararehtori sekä akateemisten yksiköiden johtajat; dekaanit. Rehtori voi kutsua johtoryhmään myös muita jäseniä.[16] Vararehtorin tehtävänä on kehittää yliopiston tutkimusta ja tutkijakoulutuksen kehittämistä. Vararehtori toimii rehtorin sijaisena ja edustaa yliopistoa tutkimuksen ja opetuksen verkostoissa.[17]
| Rehtorit | |
|---|---|
| Tryggve Saxén | 1968–1970 |
| Mauri Palomäki | 1970-1987 |
| Ilkka Virtanen | 1987-1994 |
| Ari Salminen | 1994-1998 |
| Matti Jakobsson | 1998[18]-2014 |
| Suvi Ronkainen | 2015-2017[4][3] |
| Jari Kuusisto | 2015–2020 (viransijainen kesäkuu 2015 - tammikuu 2017)[3] |
Kunniatohtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Kunniatohtorit vuoden 1988 promootiossa
|
Kunniatohtorit vuoden 1998 promootiossa
|
|
Kunniatohtorit vuoden 2006 promootiossa
|
Kunniatohtorit vuoden 2011 promootiossa Neljännessä promootiossa promovoitujen 43 yliopistossa väitelleen tohtorin lisäksi kunniatohtoreiksi vihittiin seuraavat kunniatohtorit.
|
|
Kunniatohtorit vuoden 2018 promootiossa
|
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://www.univaasa.fi/fi/about/facts/
- ↑ Vaasan yliopisto: Vaasan yliopiston tavoitteet ja painoalat www.uva.fi. 27.1.2012. Viitattu 21.6.2017.
- ↑ a b c d Jari Kuusisto jatkaa Vaasan yliopiston rehtorina
- ↑ a b Siirilä, Merja: Vaasan yliopiston rehtoriksi Suvi Ronkainen Yle. 29.9.2014. Viitattu 29.9.2014.
- ↑ http://old-www.uwasa.fi/ystavat/kunniatohtorit/
- ↑ Uutiset: Vaasan yliopistolle uusi organisaatiorakenne www.uva.fi. 1.1.2018. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/institutions/levon/continuing/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/institutions/tritonia/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/vision/http://www.uva.fi/fi/about/vision/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/campus/
- ↑ http://issuu.com/universityofvaasa/docs/tilaesite_v8_painovalmis_final
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/collegium/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/board/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/rector/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/vicerector/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/history/
- ↑ http://old-www.uwasa.fi/ystavat/kunniatohtorit/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/news/tohtoripromootio_on_osallistujilleen_hauska_juhla_ja_pitkan_uurastuksen_paatos/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/news/yliopisto_myontaa_kymmenen_kunniatohtorin_arvoa_promootiossaan_26--28-5/
- ↑ <https://www.univaasa.fi/fi/news/kunniatohtorit_2018/>
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katajamäki, Hannu (1998): Oman alueensa yliopisto. Vaasan yliopiston kolme vuosikymmentä. Vaasa: Vaasan yliopisto.
- Leinamo, Kari & Ronkainen, Suvi (2018). Yhteinen tahto. Vaasan yliopisto 50 vuotta. Vaasa: Vaasan yliopisto. ISBN 978-952-476-792-7 Juhlakirja ladattavana pdf-tiedostona
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaasan yliopisto Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Vaasan yliopiston kotisivut
- Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan (VYY) kotisivut
- Vaasan yliopiston julkaisut ja tilaukset
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tiedeyliopistot: Helsingin yliopisto¹ • Itä-Suomen yliopisto² • Jyväskylän yliopisto² • Lappeenrannan teknillinen yliopisto² • Maanpuolustuskorkeakoulu² • Oulun yliopisto² • Svenska handelshögskolan³ • Tampereen teknillinen yliopisto² • Turun yliopisto² • Vaasan yliopisto² • Åbo Akademi³ Tiede- ja taideyliopistot: Aalto-yliopisto¹ • Tampereen yliopisto² • Lapin yliopisto² ¹ Yliopisto on kaksikielinen (suomi ja ruotsi). |
| Vaasan palot | Vaasan palo |
| Teollisuuden historia | Onkilahden Konepaja – Vaasan puuvilla |
| Kuntaliitokset | Sulva – Vähäkyrö |
| Katso myös | Vaasan rannikkopatteristo - Vaasan senaatti - Vaasan sotavankileiri |
| Liikennekeskukset | Huutoniemen seisake - Mustasaaren rautatieasema - Vaasan lentoasema - Vaasan rautatieasema - Vaasan satama - Vaskiluodon rautatieasema - Wasalandian seisake |
| Päätiet |  -  -  -  -  - 673 - 704 - 715 - 717 - 718 - 724 - 6741 - 7173 - 7251
|
| Vaasan kautta kulkevat rautatiet | Vaasan rata |
| Keskustan kadut | Alatori · Aleksanterinkuja · Ajurinkatu · Asemakatu · Hietasaarenkatu · Hovioikeudenpuistikko · Itäinen Kasarmintori · Kasarminkatu · Kauppapuistikko · Kellosepänkatu · Kirjastonkatu · Kirjastonkuja · Kirkkopuistikko · Kirvesmiehenkatu · Klemetinkatu · Korsholmanpuistikko · Koulukatu · Lastenkodinkatu · Läntinen Kasarmintori · Museokatu · Pitkäkatu · Pikkukatu · Raastuvankatu · Rantakatu · Rauhankatu · Rautatienkatu · Rosteninkatu · Teräksenkuja · Tiilitehtaankatu · Tiilitehtaankuja · Vaasanpuistikko · Ylätori |
| Sillat | Vaskiluodon silta · Palosaaren silta · Sundomin silta |
| Korkeakoulut | Helsingin yliopisto · Novia · Vaasan ammattikorkeakoulu · Vaasan kesäyliopisto · Vaasan yliopisto · Svenska handelshögskolan · Åbo Akademi |
| Toiseen asteen oppilaitokset | Vaasan lyseon lukio · Vamia · Vasa gymnasium · Vasa övningsskola · Yrkesakademin i Österbotten · Vasa svenska aftonläroverk |
| Aikuiskoulutus | Hanken Fortbildning · JAKK · Vaasan lyseon lukion aikuislinja · Vaasa-opisto · Vamia · Vasa Arbis · Yrkesakademin i Österbotten · Vasa svenska aftonläroverk |
| Peruskoulut | Hietalahden koulu · Huutoniemen koulu · Isolahden koulu · Keskuskoulu · Länsimetsän koulu · Merenkurkun koulu · Merikaarron koulu · Nummen koulu · Onkilahden koulu · Savilahden yhtenäiskoulu · Suvilahden koulu · Tervajoen koulu · Vaasan kristillinen koulu · Vaasan Rudolf Steiner-koulu · Vanhan Vaasan koulu · Variskan koulu · Vasa övningsskola · Vöyrinkaupungin koulu |
| Kaupunki ja hallinto | Vaasan hallinto-oikeus · Vaasan hovioikeus · kaupunginvaltuusto · vaakuna |
| Media | ̄Ahti - Folkviljan - Kansan Lehti - Kansan Ääni - Landsbygden - Nya Folkbladet - Pohjalainen - Pohjalainen 1889–1901 - Pohjalainen 1910–1915 - Pohjan Poika - Pohjanmaa - Pohjanmaan Kansa - Radio Vaasa - Raivaaja - Suupohjan Työmies - Työn Ääni - Vaasan Ikkuna - Vaasan Lehti (1880–1893) - Vaasan Lehti (1914–1915) - Vaasan Sanomat (1878–1881) - Vaasan Sanomat (1897–1899) - Vaasan Sanomat (1912–1913) - Vapaa Sana - Wasa Framåt - Wasa Nyheter - Wasa Tidning (1839–1855) - Wasa Tidning (1880–1898) - Wasa-Posten - Vaasan ylioppilaslehti - Vasabladet - Yle Radio Suomi Pohjanmaa - Österbotten - Österbottens Bondetidning - Österbottens Folkblad |
| Muuta Vaasaan liittyvää | ABB · KWH Group · Vaasanseudun Kehitys · Vacon · Wärtsilä |
|
