Vaasan yliopisto
| Vaasan yliopisto | |
|---|---|
| Vaasan kauppakorkeakoulu Vaasan korkeakoulu |
|
 |
|
 |
|
|
|
|
|
|
|
| Perustettu | 1968 |
| Tyyppi | Julkinen |
| Rehtori | Jari Kuusisto |
| Henkilökunta | 508 (2019) |
| Opiskelijoita | 4 995 (2019) |
| Jatko-opiskelijoita | 264 (2019) |
| Sijainti | Vaasa, Suomi |
| Osoite | Wolffintie 34, 65200 Vaasa (käyntiosoite) |
| Sivusto | https://www.uwasa.fi/ |
Vaasan yliopisto on suomalainen yliopisto Vaasassa, jossa voi opiskella kauppatieteitä, tekniikkaa sekä hallinto- ja viestintätieteitä.[1] Yliopiston strategiset painoalat ovat johtaminen ja muutos, energia ja kestävä kehitys sekä rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko[2][3]. Yliopiston missiona on tehdä vaikuttavaa tutkimusta ja kouluttaa osaajia tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa varten, sekä edistää kilpailukykyä, innovaatioita ja kestävää kehitystä liiketoiminnassa, teknologioissa ja yhteiskunnassa.[4] Vaasan yliopistossa on noin 5 000 opiskelijaa, ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita yli 300. Tammikuusta 2017 lähtien rehtorina on ollut Jari Kuusisto[5].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan yliopisto on perustettu vuonna 1966 nimellä Vaasan kauppakorkeakoulu. Vuonna 1980 nimi muutettiin Vaasan korkeakouluksi. Toiminnan edelleen laajetessa otettiin vuonna 1992 käyttöön nykyinen nimi Vaasan yliopisto.
Vaasan yliopistossa on järjestetty viisi tohtoripromootiota. Ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1988, toinen 1998, kolmas 2006, neljäs vuonna 2011 ja viides yliopiston juhlavuonna 2018. Kunniatohtoreiksi on promovoitu muun muassa professori Bengt Holmström, yliasiamies Esko Aho, arkkipiispa John Vikström, kauppaneuvos Eero Lehti, puheenjohtaja Jorma Ollila, terveystieteiden tohtori Paula Risikko ja pääjohtaja Timo Ritakallio.
Yliopiston vuosikymmenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1961 – Vaasan Kauppakorkeakoulun Säätiö perustetaan
- 1966 – Valtioneuvosto hyväksyy Vaasan kauppakorkeakoulun valtionavun saajaksi
- 1968 – Ensimmäiset 150 opiskelijaa aloittavat Vaasan kauppakorkeakoulussa
- 1980 – Humanistisen alan koulutus alkaa, nimi muuttuu Vaasan korkeakouluksi
- 1983 – Yhteiskuntatieteellisen alan koulutus alkaa
- 1988 – Teollisuusekonomikoulutus alkaa
- 1988 – Järjestetään yliopiston ensimmäinen promootio
- 1990 – DI-koulutus alkaa yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa
- 1991 – Vaasan korkeakoulusta tulee Vaasan yliopisto
- 1994 – Uusi kampus Palosaarelle
- 1996 – Tekniikan tutkimuskeskus Technobothnia valmistuu ylläpitäjinään yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Svenska yrkeshögskolan (nyk. Novia)
- 1998 – Toinen promootio
- 2001 – Tiedekirjasto Tritonia valmistuu Vaasan yliopiston sekä Hankenin ja Åbo Akademin Vaasan yksiköiden yhteiseksi kirjastoksi ja oppimiskeskukseksi
- 2004 – Yliopisto saa oikeuden antaa DI-tutkintoja
- 2006 – Kolmas promootio järjestetään tohtoripromootiona, maistereille on ensimmäisen kerran oma valmistujaisjuhla
- 2006 – Yhteistyösopimus TAIKin kanssa Länsi-Suomen muotoilukeskus Muovasta
- 2010 – Humanistinen ja Hallintotieteellinen tiedekunta yhdistetään Filosofiseksi tiedekunnaksi
- 2011 – Neljäs promootio
- 2018 – Yliopiston rakenne uudistui. Aiempien tiedekuntien sijaan Vaasan yliopistossa on 1.1.2018 lähtien neljä akateemista yksikköä: Johtamisen yksikkö, Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö, Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö sekä Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö. Yliopistoon perustettiin kolme uutta tutkimusalustaa: Digitaalinen talous, InnoLab ja VEBIC.
- 2018 – Viides promootio
Yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Akateemiset yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopistoon valitaan vuosittain n. 700 uutta opiskelijaa. Yliopiston rakenne uudistui 1.1.2018. Aiempien tiedekuntien sijaan Vaasan yliopistossa on nykyisin neljä akateemista yksikköä: Johtamisen yksikkö, Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö, Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö sekä Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö.[6]
Erillislaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Täydennyskoulutusta tarjoaa Levón-instituutti[7], joka myös vastaa Vaasan yliopiston avoimen yliopiston tarjonnasta. Vuonna 2018 toimintansa aloittanut Kielikeskus Linginno on erikoistunut monipuoliseen kielten ja viestinnän opetukseen. Tiedekirjasto Tritonia on yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun sekä Yrkeshögskolan Novian Vaasan ja Pietarsaaren yksiköiden yhteinen kirjasto.[8]
Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan yliopisto määrittelee itsensä vastuulliseen liiketoimintaan suuntautuneeksi, tehokkaaksi ja kansainvälisesti kilpailukykyiseksi tiedeyliopistoksi, jonka painopistealueita ovat johtaminen ja muutos, energia ja kestävä kehitys sekä rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko.[9][10] Yliopisto kertoo yhdistävänsä vahvan tieteenalakohtaisen osaamisensa kauppatieteissä, tekniikassa, hallinto- ja viestintätieteissä globaaleihin muutostrendeihin monitieteisissä tutkimusalustoissaan. Yliopisto edistää tutkimusalustojen avulla monitieteisyyttä, tieteidenvälisyyttä ja poikkitieteisyyttä, jotta tutkimuksella voitaisiin parhaiten ratkaista monimutkaisia yhteiskuntaa kohtaavia ongelmia. Yliopisto on sitoutunut tekemään eettisesti kestävää ja vastuullista tutkimusta.[11]
Kampusalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopisto sijaitsee merenrantakampuksella Palosaarella. Osa yliopiston tiedekunnista ja laitoksista toimii vanhan puuvillatehtaan uudistetuissa tiloissa. Yliopiston uudet rakennukset ovat suunnitelleet arkkitehdit Käpy ja Simo Paavilainen.[12]
Entisen Vaasan puuvillatehtaan länsipäädyn neljä kerrosta ovat yliopiston käytössä. Tämän Fabriikiksi nimetyn rakennuksen peruskorjaus valmistui vuoden 2008 syyskuussa.[13]
Yliopisto uudistaa parhaillaan Palosaaren kampustaan allianssimallilla.[14] Tavoitteena on kestävän kehityksen mukainen ja vetovoimainen kampus.[15][16] Osana kampuskehitystä yliopisto ja Vaasan kaupunki ostivat yliopiston käyttämät rakennukset ja maa-alueen huhtikuussa 2019.[17]
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopistokollegio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan yliopiston korkein valvoja on yliopistokollegio. Vaasan yliopiston yliopistokollegio on 15-jäseninen toimielin, jotka edustavat professoreita, muita opettajia, tutkijoita, muuta henkilökuntaa sekä opiskelijoita.[18]
Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopiston ylin päättävä elin on yhdeksänjäseninen hallitus, joista neljä edustaa yliopistoyhteisöä ja viisi on sen ulkopuolelta. Hallituksen valitsee vaaleilla valittu yliopistokollegio. [19][20][21]
Hallituksen kokoonpano 2018–2021[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eero Kasanen, emeritusprofessori, Aalto-yliopisto
- Anne Korkiakoski, hallitusammattilainen
- Juha Kytölä, ympäristöliiketoiminnan johtaja, Wärtsilä Marine Solutions
- Kaisa-Leena Lintilä, aluekehitysjohtaja, Työ- ja elinkeinoministeriö (2018-2019)
- Markku Stenborg, finanssineuvos, Valtiovarainministeriö (2020-2021)
- Johnny Åkerholm, talouspolitiikan asiantuntija
- Merja Koskela, professori, Vaasan yliopisto
- Jussi Kantola, professori Vaasan yliopisto (2018-2/2019)
- Sami Vähämaa, professori, Vaasan yliopisto (4/2020-2021)
- Janne Koljonen, laboratorioinsinööri, Vaasan yliopisto
- Hannes Torppa, hallituksen opiskelijajäsen (2020–2021)
Hallituksen toimikausi on nelivuotinen. Opiskelijan osalta toimikausi on kaksivuotinen, jonka jälkeen suoritetaan opiskelijajäsenen uudelleenvalinta.
Rehtorit ja johtoryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopiston käytännön toimintaa johtaa hallituksen valitsema rehtori, joka vastaa yliopiston tehtävien tuloksellisuudesta, taloudellista ja tehokkaasta hoitamisesta.[22] Rehtorin tukena tehtävässä on johtoryhmä.[23] Vararehtori toimii rehtorin sijaisena ja edustaa yliopistoa tutkimuksen ja opetuksen verkostoissa.[24]
| Rehtorit | |
|---|---|
| Tryggve Saxén | 1968–1970 |
| Mauri Palomäki | 1970–1987 |
| Ilkka Virtanen | 1987–1994 |
| Ari Salminen | 1994–1998 |
| Matti Jakobsson | 1998[25]–2014 |
| Suvi Ronkainen | 2015–2017[26][5] |
| Jari Kuusisto | 2015–2020 (viransijainen kesäkuu 2015 – tammikuu 2017)[5] |
Kunniatohtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Kunniatohtorit vuoden 1988 promootiossa
|
Kunniatohtorit vuoden 1998 promootiossa
|
|
Kunniatohtorit vuoden 2006 promootiossa
|
Kunniatohtorit vuoden 2011 promootiossa Neljännessä promootiossa promovoitujen 43 yliopistossa väitelleen tohtorin lisäksi kunniatohtoreiksi vihittiin seuraavat kunniatohtorit.
|
|
Kunniatohtorit vuoden 2018 promootiossa
|
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vaasan yliopisto Vaasan yliopisto. 12.11.2019. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Vaasan yliopisto: Vaasan yliopiston tavoitteet ja painoalat www.uva.fi. 27.1.2012. Viitattu 21.6.2017.
- ↑ Yliopistojen sopimukset - OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Strategia ja arvot Vaasan yliopisto. 13.3.2020. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ a b c Jari Kuusisto jatkaa Vaasan yliopiston rehtorina
- ↑ Uutiset: Vaasan yliopistolle uusi organisaatiorakenne www.uva.fi. 1.1.2018. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/institutions/levon/continuing/
- ↑ Tritonian verkkosivu Tritonia. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Yliopistojen sopimukset - OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Strategia ja arvot Vaasan yliopisto. 13.3.2020. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Strategia ja arvot Vaasan yliopisto. 13.3.2020. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/campus/
- ↑ http://issuu.com/universityofvaasa/docs/tilaesite_v8_painovalmis_final
- ↑ Kaj Nordgren: Allianssilla hiilineutraaliksi korjausrakentamisessa. www.businessfinland.fi. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Kampuskehityshanke Kampuskehityshanke. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Kampuskehityshanke Vaasan yliopisto. 23.2.2021. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Vaasan yliopisto ja kaupunki ostivat kampusalueen Rakennuslehti. 3.5.2019. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/collegium/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/board/
- ↑ Markku Stenborg ja Hannes Torppa Vaasan yliopiston hallituksen uusiksi jäseniksi - ePressi www.epressi.com. 15.11.2019. Viitattu 11.10.2020.
- ↑ Sami Vähämaa Vaasan yliopiston hallitukseen - ePressi www.epressi.com. 22.4.2020. Viitattu 11.10.2020.
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/rector/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/vicerector/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/history/
- ↑ Siirilä, Merja: Vaasan yliopiston rehtoriksi Suvi Ronkainen Yle. 29.9.2014. Viitattu 29.9.2014.
- ↑ http://old-www.uwasa.fi/ystavat/kunniatohtorit/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/news/tohtoripromootio_on_osallistujilleen_hauska_juhla_ja_pitkan_uurastuksen_paatos/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/news/yliopisto_myontaa_kymmenen_kunniatohtorin_arvoa_promootiossaan_26--28-5/
- ↑ <https://www.univaasa.fi/fi/news/kunniatohtorit_2018/>
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katajamäki, Hannu (1998): Oman alueensa yliopisto. Vaasan yliopiston kolme vuosikymmentä. Vaasa: Vaasan yliopisto.
- Leinamo, Kari & Ronkainen, Suvi (2018). Yhteinen tahto. Vaasan yliopisto 50 vuotta. Vaasa: Vaasan yliopisto. ISBN 978-952-476-792-7 Juhlakirja ladattavana pdf-tiedostona
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaasan yliopisto Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Vaasan yliopiston kotisivut
- Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan (VYY) kotisivut
- Vaasan yliopiston julkaisuarkisto
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||
| Vaasan palot | Vaasan palo |
| Teollisuuden historia | Onkilahden Konepaja – Vaasan puuvilla |
| Kuntaliitokset | Sulva – Vähäkyrö |
| Katso myös | Vaasan rannikkopatteristo - Vaasan senaatti - Vaasan sotavankileiri |
| Liikennekeskukset | Huutoniemen seisake - Mustasaaren rautatieasema - Vaasan lentoasema - Vaasan rautatieasema - Vaasan satama - Vaskiluodon rautatieasema - Wasalandian seisake |
| Päätiet |  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  - 
|
| Vaasan kautta kulkevat rautatiet | Vaasan rata |
| Keskustan kadut | Alatori · Aleksanterinkuja · Ajurinkatu · Asemakatu · Hietasaarenkatu · Hovioikeudenpuistikko · Itäinen Kasarmintori · Kasarminkatu · Kauppapuistikko · Kellosepänkatu · Kirjastonkatu · Kirjastonkuja · Kirkkopuistikko · Kirvesmiehenkatu · Klemetinkatu · Korsholmanpuistikko · Koulukatu · Lastenkodinkatu · Läntinen Kasarmintori · Museokatu · Pitkäkatu · Pikkukatu · Raastuvankatu · Rantakatu · Rauhankatu · Rautatienkatu · Rosteninkatu · Teräksenkuja · Tiilitehtaankatu · Tiilitehtaankuja · Vaasanpuistikko · Ylätori |
| Sillat | Vaskiluodon silta · Palosaaren silta · Sundomin silta |
| Korkeakoulut | Helsingin yliopisto · Novia · Vaasan ammattikorkeakoulu · Vaasan kesäyliopisto · Vaasan yliopisto · Svenska handelshögskolan · Åbo Akademi |
| Toiseen asteen oppilaitokset | Vaasan lyseon lukio · Vamia · Vasa gymnasium · Vasa övningsskola · Yrkesakademin i Österbotten · Vasa svenska aftonläroverk |
| Aikuiskoulutus | Hanken Fortbildning · JAKK · Vaasan lyseon lukion aikuislinja · Vaasa-opisto · Vamia · Vasa Arbis · Yrkesakademin i Österbotten · Vasa svenska aftonläroverk |
| Peruskoulut | Hietalahden koulu · Huutoniemen koulu · Isolahden koulu · Keskuskoulu · Länsimetsän koulu · Merenkurkun koulu · Merikaarron koulu · Nummen koulu · Onkilahden koulu · Savilahden yhtenäiskoulu · Suvilahden koulu · Tervajoen koulu · Vaasan kristillinen koulu · Vaasan Rudolf Steiner-koulu · Vanhan Vaasan koulu · Variskan koulu · Vasa övningsskola · Vöyrinkaupungin koulu |
| Kaupunki ja hallinto | Vaasan hallinto-oikeus · Vaasan hovioikeus · kaupunginvaltuusto · vaakuna |
| Media | ̄Ahti - Folkviljan - Kansan Lehti - Kansan Ääni - Landsbygden - Nya Folkbladet - Pohjalainen - Pohjalainen 1889–1901 - Pohjalainen 1910–1915 - Pohjan Poika - Pohjanmaa - Pohjanmaan Kansa - Radio Vaasa - Raivaaja - Suupohjan Työmies - Työn Ääni - Vaasan Ikkuna - Vaasan Lehti (1880–1893) - Vaasan Lehti (1914–1915) - Vaasan Sanomat (1878–1881) - Vaasan Sanomat (1897–1899) - Vaasan Sanomat (1912–1913) - Vapaa Sana - Wasa Framåt - Wasa Nyheter - Wasa Tidning (1839–1855) - Wasa Tidning (1880–1898) - Wasa-Posten - Vaasan ylioppilaslehti - Vasabladet - Yle Radio Suomi Pohjanmaa - Österbotten - Österbottens Bondetidning - Österbottens Folkblad |
| Muuta Vaasaan liittyvää | ABB · KWH Group · Vaasanseudun Kehitys · Vacon · Wärtsilä |
|