Vaasan yliopisto
| Vaasan yliopisto | |
|---|---|
| Vaasan kauppakorkeakoulu Vaasan korkeakoulu |
|
 |
|
 |
|
|
|
|
| Perustettu | 1968 |
| Tyyppi | Julkinen |
| Rehtori | Jari Kuusisto |
| Henkilökunta | 501 (2014)lähde? |
| Opiskelijoita | 5 020 (2014) |
| Jatko-opiskelijoita | 367 (2014) |
| Sijainti | Vaasa, Suomi |
| Osoite | Wolffintie 34, Vaasa (käyntiosoite) |
| Sivusto | http://www.uva.fi/ |
Vaasan yliopisto on liiketoimintaorientoitunut monialainen tiedeyliopisto Vaasassa. Yliopiston strategiset painoalat ovat johtaminen ja muutos, energia ja kestävä kehitys sekä rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko[1]. Opiskelijoita on noin 5 000, ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita yli 300.
Tammikuusta 2017 lähtien rehtorina on ollut Jari Kuusisto[2], joka korvaa tehtävässä syksyllä 2014 rehtoriksi valitun Suvi Ronkaisen.[3] Ronkainen kuitenkin jatkaa Vaasan yliopiston hallinnossa osa-aikaisena neuvonantajana heinäkuun 2018 loppuun sakka.[2]
Sisällysluettelo
Tiedekunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopiston eri tiedekuntiin valitaan vuosittain n. 700 uutta opiskelijaa. Yliopistossa toimii kolme tiedekuntaa:
- Filosofinen tiedekunta
- Kauppatieteellinen tiedekunta
- Teknillinen tiedekunta
Näistä kauppatieteellinen on opiskelijamäärällä mitattuna suurin.
Kaksi yliopiston vanhaa tiedekuntaa, hallintotieteiden tiedekunta ja humanistinen tiedekunta, yhdistyivät 1.1.2010 filosofiseksi tiedekunnaksi[4]. Uuteen tiedekuntaan kuuluu myös kaikille yliopiston opiskelijoille kieli- ja viestintäopintoja tarjoava kielipalvelut-yksikkö[5].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan yliopisto on perustettu vuonna 1966 nimellä Vaasan kauppakorkeakoulu. Vuonna 1980 nimi muutettiin Vaasan korkeakouluksi. Toiminnan edelleen laajetessa otettiin vuonna 1992 käyttöön nykyinen nimi Vaasan yliopisto.
Vaasan yliopistossa on järjestetty neljä tohtoripromootiota. Ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1988, toinen 1998, kolmas 2006 ja viimeisin promootio vuonna 2011. Kunniatohtoreiksi on promovoitu mm. yliasiamies Esko Aho, arkkipiispa John Vikström, kauppaneuvos Eero Lehti, puheenjohtaja Jorma Ollila sekä terveystieteiden tohtori Paula Risikko[6].
Yliopiston vuosikymmenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1961 – Vaasan Kauppakorkeakoulun Säätiö perustetaan
- 1966 – Valtioneuvosto hyväksyy Vaasan kauppakorkeakoulun valtionavun saajaksi
- 1968 – Ensimmäiset 150 opiskelijaa aloittavat Vaasan kauppakorkeakoulussa
- 1980 – Humanistisen alan koulutus alkaa, nimi muuttuu Vaasan korkeakouluksi
- 1983 – Yhteiskuntatieteellisen alan koulutus alkaa
- 1988 – Teollisuusekonomikoulutus alkaa
- 1988 – Järjestetään yliopiston ensimmäinen promootio
- 1990 – DI-koulutus alkaa yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa
- 1991 – Vaasan korkeakoulusta tulee Vaasan yliopisto
- 1994 – Uusi kampus Palosaarelle
- 1996 – Tekniikan tutkimuskeskus Technobothnia valmistuu ylläpitäjinään yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Svenska yrkeshögskolan (nyk. Novia)
- 1998 – Toinen promootio
- 2001 – Tiedekirjasto Tritonia valmistuu Vaasan yliopiston sekä Hankenin ja Åbo Akademin Vaasan yksiköiden yhteiseksi kirjastoksi ja oppimiskeskukseksi
- 2004 – Yliopisto saa oikeuden antaa DI-tutkintoja
- 2006 – Kolmas promootio järjestetään tohtoripromootiona, maistereille on ensimmäisen kerran oma valmistujaisjuhla
- 2006 – Yhteistyösopimus TAIKin kanssa Länsi-Suomen muotoilukeskus Muovasta
- 2010 – Humanistinen ja Hallintotieteellinen tiedekunta yhdistetään Filosofiseksi tiedekunnaksi
- 2011 – Neljäs promootio
Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan yliopiston hallituksessa on yhdeksän jäsentä, joista neljä edustaa yliopistoyhteisöä ja viisi on sen ulkopuolelta. Hallituksen puheenjohtaja on valtioneuvoston kanslian talousneuvoston talouspoliittinen asiantuntija Johnny Åkerholm. Muut yliopiston ulkopuoliset jäsenet ovat:
- Heikki Uusitalo, ABB Oy:n teknologiajohtaja
- Lars G. Hassel, professori, kauppakorkeakoulun rehtori Uumajan yliopistossa
- Anne Korkiakoski, markkinointi- ja hallitusammattilainen
- Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja
Yliopistoyhteisöä edustavat jäsenet:
- professori Merja Koskela
- teknillisen tiedekunnan hallintopäällikkö Petri Ingström
- professori Sami Vähämaa
- opiskelijoiden edustaja Turo Ranta
Tämän hallituksen toimikausi kestää vuoden 2017 loppuun. Opiskelijan osalta toimikausi on kaksivuotinen, jonka jälkeen suoritetaan opiskelijajäsenen uudelleenvalinta.
Rehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tryggve Saxén 1968–1970
- Mauri Palomäki 1970–1987
- Ilkka Virtanen 1987–1994
- Ari Salminen 1994–1998
- Matti Jakobsson 1998[7]–2014
- Suvi Ronkainen 2015–2017[3][2]
- Jari Kuusisto 2015–2020 (viransijainen kesäkuu 2015 - tammikuu 2017)[2]
Kunniatohtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kunniatohtorit vuoden 1988 promootiossa
Filosofian kunniatohtori
- lehtori Heribert Picht, Kööpenhamina
Hallintotieteiden kunniatohtori
- kansliapäällikkö Jaakko Numminen, Helsinki
Kauppatieteiden kunniatohtorit
- professori George Foster, Stanford
- professori Bengt Holmström, Yale
- pääjohtaja Jaakko Lassila, Helsinki
- professori Mauri Palomäki, Vaasa
- kouluneuvos Martti Ulkuniemi, Vaasa
Kunniatohtorit vuoden 1998 promootiossa
Hallintotieteiden tiedekunta
- professori Brainard Guy Peters
- pääjohtaja Vappu Taipale
Humanistinen tiedekunta
- professori Joaquim Arnau
- professori Hartwig Kalverkämper
Kauppatieteellinen tiedekunta
- professori Jean-François Hennart
- konsernijohtaja Matti Ilmari
- professori Baruch Lev
- vuorineuvos Matti Sundberg
Kunniatohtorit vuoden 2006 promootiossa
Hallintotieteiden tiedekunta
- yliasiamies Esko Aho
- professori Christopher Pollitt
- alivaltiosihteeri Juhani Turunen
Humanistinen tiedekunta
- professori Pirkko Nuolijärvi
- professori emeritus Sauli Takala
- arkkipiispa emeritus John Vikström
Kauppatieteellinen tiedekunta
- professori Chris Brewster
- kauppaneuvos Eero Lehti
- professori Robert W. Scapens
Teknillinen tiedekunta
- professori emeritus Pentti Malaska
- professori Dušan Malindžák, Slovakia
- toimitusjohtaja (eläkkeellä) Heikki Miilumäki
Kunniatohtorit vuoden 2011 promootiossa
Neljännessä promootiossa promovoitujen 43 yliopistossa väitelleen tohtorin lisäksi kunniatohtoreiksi vihittiin seuraavat kunniatohtorit.
Filosofinen tiedekunta
- professori György Jenei, Unkari
- professori emerita Merrill Swain, Kanada
- ministeri Paula Risikko
Kauppatieteellinen tiedekunta
- professori Eva Liljeblom
- professori Klaus G.Grunert, Tanska
- hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila
- johtaja Jouko Havunen
Teknillinen tiedekunta
- professori Paul Geladi, Ruotsi
- professori emeritus Pertti Järvinen
- toimitusjohtaja (eläkkeellä) Mikko Niinivaara [8][9][10]
Kampus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopisto sijaitsee merenrantakampuksella Palosaarella. Kampuksella yhdistyvät avara merellinen rantamaisema, moderni arkkitehtuuri ja perinteinen tehdasmiljöö - osa yliopiston tiedekunnista ja laitoksista toimii vanhan puuvillatehtaan uudistetuissa tiloissa. Yliopiston uudet rakennukset ovat suunnitelleet arkkitehdit Käpy ja Simo Paavilainen.[11]
Entisen Vaasan puuvillatehtaan länsipäädyn neljä kerrosta ovat yliopiston käytössä. Tämän Fabriikiksi nimetyn rakennuksen peruskorjaus valmistui vuoden 2008 syyskuussa.[12]
Erillislaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Täydennyskoulutus- ja tutkimuspalveluja tarjoaa Levón-instituutti[13], joka myös vastaa Vaasan yliopiston avoimen yliopiston tarjonnasta. Tiedekirjasto Tritonia on yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian, Åbo Akademin Vaasan ja Pietarsaaren yksiköiden sekä Hankenin Vaasan yksikön yhteinen kirjasto. Siellä toimii myös opetusmenetelmiä kehittävä ja niihin kouluttava oppimiskeskus.[14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vaasan yliopisto: Vaasan yliopiston tavoitteet ja painoalat www.uva.fi. 27.1.2012. Viitattu 21.6.2017.
- ↑ a b c d Jari Kuusisto jatkaa Vaasan yliopiston rehtorina
- ↑ a b Siirilä, Merja: Vaasan yliopiston rehtoriksi Suvi Ronkainen Yle. 29.9.2014. Viitattu 29.9.2014.
- ↑ http://www.uwasa.fi/ajankohtaista/uutisia/etusivu/uusirakenne170409.html Vaasan yliopisto
- ↑ Kielipalvelut
- ↑ http://old-www.uwasa.fi/ystavat/kunniatohtorit/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/history/
- ↑ http://old-www.uwasa.fi/ystavat/kunniatohtorit/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/news/tohtoripromootio_on_osallistujilleen_hauska_juhla_ja_pitkan_uurastuksen_paatos/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/news/yliopisto_myontaa_kymmenen_kunniatohtorin_arvoa_promootiossaan_26--28-5/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/campus/
- ↑ http://issuu.com/universityofvaasa/docs/tilaesite_v8_painovalmis_final
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/institutions/levon/continuing/
- ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/institutions/tritonia/
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katajamäki, Hannu (1998): Oman alueensa yliopisto. Vaasan yliopiston kolme vuosikymmentä. Vaasa: Vaasan yliopisto.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaasan yliopisto Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Vaasan yliopiston kotisivut
- Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan (VYY) kotisivut
- Vaasan yliopiston julkaisut ja tilaukset
| Tiedeyliopistot: Helsingin yliopisto¹ • Itä-Suomen yliopisto² • Jyväskylän yliopisto² • Lappeenrannan teknillinen yliopisto² • Maanpuolustuskorkeakoulu² • Oulun yliopisto² • Svenska handelshögskolan³ • Tampereen teknillinen yliopisto² • Turun yliopisto² • Vaasan yliopisto² • Åbo Akademi³ Tiede- ja taideyliopistot: Aalto-yliopisto¹ • Tampereen yliopisto² • Lapin yliopisto² ¹ Yliopisto on kaksikielinen (suomi ja ruotsi). |
