Vetokannas
| Vetokannas | |
|---|---|
| Dragnäsback | |
 Vellamonkadun varrella sijaitsevia puutaloja Vetokannaksella. |
|
 Kaupungin kartta, jossa Vetokannas korostettuna. Vaasan alueellinen jako |
|
| Kaupunki | Vaasa |
| Suurpiiri | Gerbyn suuralue |
| Kaupunginosa nro | 20 |
| Väkiluku | 1 509 (31.12.2024) |
| Työpaikkoja | 133 kpl (31.12.2023) |
| Postinumero(t) | 65230 |
| Lähialueet | Vikinga, Kustaala, Pukinjärvi |
Vetokannas (ruots. Dragnäsbäck) on kaupunginosa Vaasassa, Kotirannan ja Palosaaren välillä. Kaupunginosa on kehittynyt maakaistaleelle, joka yhdistää Palosaaren mantereeseen.
Vaasan kaupunginhallinnon tilastoalueista Vetokannas kuuluu Gerbyn suuralueeseen.[1] Kaupungin asemakaavoissa alue muodostaa Vaasan 20. kaupunginosan, johon kuuluu Vetokannaksen lisäksi myös Isolahden pienalue.[2][3]
Vetokannas on rivi- ja omakotitaloaluetta. Rakennukset on rakennettu pääosin 1930- ja 2000-lukujen välisenä aikana.[4] Vetokannaksen kirkko, jonka omistaa Vasa Kyrkliga Stiftelsen, valmistui vuonna 1961.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunginosan nimi on lähtöisin 1300-luvulta, jolloin kalastajat ja muut merenkävijät vetivät veneensä kapean kannaksen yli välttyäkseen kiertämästä Palosaarta.[4]
Vetokannaksen läpi on kulkenut Vanhan Vaasan, Gerbyn ja Västervikin välinen tie 1780-luvulta alkaen, kun Vaasan satama siirtyi Palosaareen. Jo ennen tätä alueella oli ratsastutie Gerbyn ja kaupungin välillä. Liikenneyhteydet Vetokannakselta kaupunkiin paranivat vuonna 1900, kun sittemmin jo kuivatetun Pitkänlahden yli rakennettiin silta.[4]
Vaasan yhdeksi esikaupungiksi, maantieteellisesti Palosaaren jatkeenakin pidetty Vetokannas kasvoi nopeasti 1900-luvun alussa. Vuoden 1910 henkikirjojen mukaan siellä oli jo 809 asukasta, kun tästä vielä reilu kymmenen vuotta taaksepäin alue oli käytännössä asumaton.[5]
Vetokannas liitettiin Mustasaaresta Vaasaan vuonna 1935. Vetokannaksen ensimmäinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1942. Ennen kuin nykyinen Alskatintie valmistui 1980-luvulla, kaupunginosan rajan katsottiin menevän Vapaudentien kohdalla. Vikingan ja Vetokannaksen kaupunginosien välillä olikin ennen seututien valmistumista katkeamattomat katuyhteydet, muun muassa Vikingan Kannaksenkatu jatkui Muuntajankadulle asti.[4]
Vetokannas oli 1960-luvulla tärkeä teollisuus- ja työpaikkakeskittymä, siellä sijaitsi muun muassa panimo ja verkkotehdas. Vuonna 1966 Vetokannakselle perustettiin Tukku-Tulimaa Oy:n toimesta Suomen ensimmäinen supermarketti, TT-Supermarket.[6] Nykyään samoissa tiloissa on Keskon K-Market.
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vetokannaksen alueella oli 1 547 asukasta vuonna 2013.[7] Alueen väkiluku on laskenut, vuonna 2024 sen väkiluku oli 1 509.[8] Työpaikkoja Vetokannaksella oli 133 kappaletta vuonna 2023.[8]
Vetokannaksen asukkaista äidinkielenään suomea puhui 55,9 %, ruotsia 35,2 % ja muita kieliä 8,9 % vuonna 2015. Alueen työvoimasta oli opiskelijoita 17,0 % ja työttömiä 12,3 % vuonna 2013.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden Vaasan kaupunki. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 13.7.2014. Kartta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden (kartta) (Wayback Machine) Vaasan kaupunki. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 23.1.2025.
- ↑ Vaasan karttapalvelu (Julkiset palvelut > Kaupunginosat) Vaasan kiinteistötoimi Viitattu 23.1.2025
- ↑ a b c d Vaasan kulttuuriympäristöselvitys s. 48–50. (PDF) 2010. Vaasan kaupunki. Viitattu 24.1.2025.
- ↑ Kallenautio, Jorma; Wester, Holger; Hirvonen, Pekka ym.: Vaasan historia IV: 1852–1917, s. 151. Vaasa: Vaasan kaupunki, 2006. ISBN 952-5559-16-5
- ↑ Vaasan supermarket oli aikaansa edellä yle.fi. 24.8.2009. Yleisradio. Viitattu 24.1.2025.
- ↑ Väestö suur- ja pienalueittain (Excel) Vaasan kaupunki. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 13.7.2014.
- ↑ a b Kuntien aluetieto ja saavutettavuus vasek.fi. Vaasanseudun kehitys Oy. Viitattu 9.1.2026.
- ↑ Komsi, Sanna: Alueellinen eriytyminen Vaasassa s. 112–122. (PDF) Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Viitattu 23.1.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vetokannas Wikimedia Commonsissa
| 1. Keskusta | |
|---|---|
| 2. Vöyrinkaupunki | |
| 3. Vaskiluoto |
|
| 4. Palosaari |
|
| 5. Gerby |
|
| 6. Kotiranta |
|
| 7. Huutoniemi |
|
| 8. Ristinummi |
|
| 9. Höstvesi | |
| 10. Suvilahti |
|
| 11. Sundom |
|
| 12. Vähäkyrö |
|
Kaupunginosan numeron perässä on mainittu pienalue tai -alueet, joista kaupunginosa koostuu. Asteriskillä (*) merkityt alueet ovat kaupunginosia, mutta eivät pienalueita.
Kursiivilla ovat pienalueet, jotka eivät muodosta vastaavaa kaupunginosaa.