Sokeri (Vaasa)
| Sokeri | |
|---|---|
| Socker | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Sokeri korostettuna. Vaasan alueellinen jako |
|
| Kaupunki | Vaasa |
| Suurpiiri | Vaskiluodon suuralue |
| Kaupunginosa nro | 13 |
| Väkiluku | 175 (31.12.2024) |
| Työpaikkoja | 2 074 kpl (31.12.2023) |
| Postinumero(t) | 65170 |
| Lähialueet | Satama, Niemeläntie |
Sokeri (ruots. Socker) on Vaasan 13. kaupunginosa ja tilastollinen pienalue Vaskiluodon suuralueella.[1][2] Alue sijaitsee saaren länsipuolella, pohjoiseen työntyvällä niemellä.[3][4] Alueella on toiminut Suomen Sokerin Vaasan tehdas 1980-luvulle asti. Tehdasalue asuinrakennuksineen on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.[3]
Tehdasalueen konttorirakennuksen sekä tiiliset asuinrakennukset on suunnitellut Karl Viktor Reinius.[3] Puiset työväen asuinrakennukset ovat Runar Finnilän 1920-luvulla suunnittelemia.[3] Nykyään alueen tehdasrakennuksissa toimii eri yrityksiä.[5]
Sokerin asutus on pääosin matalaa kerrostaloasutusta.[5] Kaupunginosan länsipuolella sijaitsee myös Vaskiluodon voimalaitos.[4] Alueen keskiössä on Wärtsilän vuonna 2022 valmistunut Sustainable Technology Hub, jonne yhtiön Vaasan toiminnot muuttivat Vöyrinkaupungin konepaja-alueelta.[6][7][8]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sokerissa asuu valtaosa Vaskiluodon väestöstä. Vuonna 2015 alueen väkiluku oli 279 asukasta, vuoteen 2024 se oli pudonnut 175 asukkaaseen.[9][10] Sokerin alue on kuitenkin yksi Vaasan merkittävimmistä työpaikkakeskittymistä, alueella oli 2 074 työpaikkaa vuonna 2013.[10]
Vuonna 2015 kaupunginosan asukkaista äidinkielenään suomea puhui 59,9 %, ruotsia 38,0 % ja muita kieliä 2,2 %.[11] Alueen työvoimasta opiskelijoita oli 11,2 % ja työttömiä 7,6 % vuonna 2013.[12][13] Asukkaiden keskitulot vuonna 2014 olivat 36 351 euroa.[14]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Vaasan voimalaitos. -
Teollisuuskadun puutaloasutusta. -
Tiilirakennus Saaristokadulla.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Komsi, Sanna: Alueellinen eriytyminen Vaasassa (PDF) 2016. Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Viitattu 9.7.2025.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden (Wayback Machine) Vaasan kaupunki. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Vaasan karttapalvelu (Julkiset palvelut → Kaupunginosat) Vaasan kiinteistötoimi Viitattu 20.1.2025
- ↑ a b c d Suomen Sokerin Vaasan tehdas asuinalueineen Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristot RKY. Museovirasto. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ a b Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden (kartta) (Wayback Machine) Vaasan kaupunki. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ a b Komsi 2016: s. 39–40
- ↑ Asemakaava 1091 selostus, Smart Technology Hub (PDF) 2019. Vaasan kaupunki, kaavoitus. Viitattu 9.7.2025.
- ↑ Laurila, Anne: Wärtsilällä on iso vaikutus Vaskiluotoon Vaasa-lehti. 8.6.2022. I-Mediat Oy. Viitattu 9.7.2025.
- ↑ Möller, Sari: Wärtsilän vanhan konepaja-alueen uusi elämä alkaa pian hahmottua yle.fi. 20.10.2022. Yleisradio. Viitattu 9.7.2025.
- ↑ Komsi 2016: s. 86
- ↑ a b Kuntien aluetieto ja saavutettavuus vasek.fi. Vaasanseudun kehitys Oy. Viitattu 3.1.2026.
- ↑ Komsi 2016: s. 120–121
- ↑ Komsi 2016: s. 112–113
- ↑ Komsi 2016: s. 118–119
- ↑ Komsi 2016: s. 117
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sokeri (Vaasa) Wikimedia Commonsissa
| 1. Keskusta | |
|---|---|
| 2. Vöyrinkaupunki | |
| 3. Vaskiluoto |
|
| 4. Palosaari |
|
| 5. Gerby |
|
| 6. Kotiranta |
|
| 7. Huutoniemi |
|
| 8. Ristinummi |
|
| 9. Höstvesi | |
| 10. Suvilahti |
|
| 11. Sundom |
|
| 12. Vähäkyrö |
|
Kaupunginosan numeron perässä on mainittu pienalue tai -alueet, joista kaupunginosa koostuu. Asteriskillä (*) merkityt alueet ovat kaupunginosia, mutta eivät pienalueita.
Kursiivilla ovat pienalueet, jotka eivät muodosta vastaavaa kaupunginosaa.