Siirry sisältöön

Hietalahti (Vaasa)

Wikipediasta
Hietalahti 9
Sandviken 9
(9. kaupunginosa)
Lastenkodinkatua Hietalahdessa.
Lastenkodinkatua Hietalahdessa.
Kaupungin kartta, jossa Hietalahti 9 korostettuna. Vaasan alueellinen jako
Kaupungin kartta, jossa Hietalahti 9 korostettuna.
Vaasan alueellinen jako
Kaupunki Vaasa
Suurpiiri Keskustan suuralue
Kaupunginosa nro 9
Väkiluku 3 986 (31.12.2015)
Postinumero(t) 65100
Lähialueet Keskusta (7., 8. ja 11. kaupunginosa), Korkeamäki, Klemettilä, Suvilahti
Hietalahti 10
Sandviken 10
(10. kaupunginosa)
Hietalahdenkadun pistetaloja.
Hietalahdenkadun pistetaloja.
Kaupungin kartta, jossa Hietalahti 10 korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Hietalahti 10 korostettuna.
Kaupunki Vaasa
Suurpiiri Keskustan suuralue
Kaupunginosa nro 10
Väkiluku 869 (31.12.2015)

Hietalahti (ruots. Sandviken) on kahdesta kaupunginosasta, 9. ja 10. kaupunginosasta koostuva alue Vaasassa, Klemetsönniemen etelä- ja kaakkoislaidalla noin kilometrin etäisyydellä Vaasan ydinkeskustasta. Ensimmäinen talo Hietalahteen on rakennettu 1920-luvulla. Hietalahti on Vaasan arvostetuimpia asuinalueita kauniiden rakennustensa ja rauhallisen ilmapiirinsä vuoksi.

Monet Vaasan urheilukeskuksista ovat keskittyneet Hietalahteen, erityisesti sen länsiosiin, esimerkiksi jalkapallostadion, uimahalli, pesäpallostadion, monitoimiviheriö, kiekkogolf-puisto Rytilaakso (jossa aikaisemmin noin vuoteen 1970 saakka sijaitsi siirtolapuutarha), yleisurheilustadion Kaarlen kenttä sekä salibandy-, tennis- ja squash-harrastajien suosima Tennis-Center. Kaupunginosassa sijaitsi Vaasan ravirata, jonka pääkatsomon kolmas kerros tuhoutui tulipalossa 7. toukokuuta 2006.[1] Ravirata on sittemmin purettu. Radan kohdalle rakennetaan uutta asuinaluetta.

Hietalahden eteläosassa sijaitsee Vaasan ammatillinen oppilaitos Vamia.

Hietalahden rajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan hallinnon tilastoalueista Hietalahti muodostaa Keskustan suuralueella kaksi pienaluetta, Hietalahti 9 ja Hietalahti 10, joiden rajat ovat yhteneväiset kaupungin asemakaavoissa määriteltyjen 9. ja 10. kaupunginosien kanssa. Näiden kahden kaupunginosan välinen raja kulkee Rantamaantietä ja Kauppapuistikkoa pitkin. 9. kaupunginosa käsittää tästä itäpuolen, joka rajautuu idässä Ratakatuun ja 10. kaupunginosa länsipuolen, joka rajautuu lännessä Raastuvankatuun ja Sanmarkinkatuun. Pohjoisessa alueet rajautuvat Korsholmanpuistikkoon.[2][3][4]

Yleisessä kielenkäytössä Hietalahden ja keskustan välinen raja ei ole selkeä.[5] Esimerkiksi viereisessä kaupunginosassa sijaitseva Vaasan keskussairaala katsotaan yleensä osaksi Hietalahtea.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hietalahden kaupunginosat olivat pitkälti piirretty Carl Axel Setterbergin 1855 laatimaan asemakaavaan ikään kuin maanvarauksina, eli niiden korttelit olivat jäsentymättömiä.[6] Asutusta oli aluksi Tiilitehtaankadun pohjoisosassa. Eteläpuolelle levittäydyttiin vasta 1900-luvun alussa, kun sinne asettautui maalta kaupunkiin muuttaneita. Suurimmaksi osaksi he olivat käsityöläisiä.[7]

Hietalahti alkoi rakentua kunnolla 1920-luvulla, joskin hitaasti. Vilkkain rakentamisen kausi alueella oli 1940- ja 1960-lukujen välinen aika, jolloin useimmat asuintalot sekä muun muassa Hietalahden koulu ja Vaasan uimahalli rakentuivat.[7]

Alueita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanhan omakotitaloalueen rakennuksia Malmönkadulla.

Hietalahden vanhan omakotitaloalueen ja sen rakennukset on suunnitellut kaupunginarkkitehti Carl Schoultz. Alue sijaitsee Klemetinkadun, Asemakadun, Hietalahdenkadun ja Malmönkadun välisissä kortteleissa. Alue alkoi rakentua vuonna 1925 ja asemakaava hyväksyttiin vuonna 1933, kun viimeinen talo oli jo rakennettu. Rakennukset ovat kirkkaan värisiä laudoitettuja harjakattoisia hirsitaloja ja edustavat 1920-luvun klassisismia.[7]

Malmön lahjataloalueen rakennuksia Karjalankadulla.

Niin kutsuttu Malmön kaupunginosa sijaitsee Tiilitehtaankadun, Skoonenkadun, Klemetinkadun ja Kurteninkadun rajaamalla alueella. Siellä on 1940- ja 1950-luvuilla rakennettuja taloja, joista osa on lahjataloja Ruotsista. Lahjatalojen tarkoitus oli lievittää sotien välisenä aikana ollutta asuntopulaa. Alueen talot ovat yksikerroksisia puutaloja.[7]

Hietalahden rivi- ja kerrostalot ovat rakentuneet 1940- ja 1960-lukujen välillä.[7] Alueen korkeimmat rakennukset ovat valtatien länsipuolella. Hietalahden itäpuolella lähes kaikki rakennukset ovat alle neljäkerroksisia.[8][9]

Klemetinkadun, Hietalahdenkadun ja Kauppapuistikon rajaama alue on kaupunkikuvaltaan kahdeksannen kaupunginosan kanssa yhtenäistä kerrostunutta aluetta, jossa on paljon vanhoja puutaloja sekä rapattuja ja punatiilisiä kerrostaloja 1950- ja 1970-luvuilta.[10][11]

Mäkikaivontietä.

Mäkikaivon alue sijaitsee Hietalahden koilliskulmassa, joka on 1990- ja 2000-luvuilla rakentunut asuinalue.[11]

Entisen raviradan kohdalle rakennetaan uutta Ravilaakson asuinaluetta, joka kaupungin arvion mukaan olisi valmistuessaan noin kahdentuhannen asukkaan alue.[12]

Merkittäviä rakennuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viljo Revellin suunnittelemia kerrostaloja Malmönkadulla. Nämä talot olivat alkujaan Oy Strömberg Ab:n työsuhdeasuntoja.[13]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kellosepänkatua.

Vuonna 2015 Hietalahdessa asui yhteensä 4 855 asukasta, joista itäosassa asui 3 986 ja länsiosassa 869. Vaasan kaikista osa-alueista juuri itäinen Hietalahti on asukasluvultaan kaupungin suurin pienalue.[9]

Hietalahden itäosan asukkaista äidinkielenään suomea puhui 74,4 %, ruotsia 17,7 % ja muita kieliä 8,0 % vuonna 2015. Länsipuolella äidinkielenään suomea puhui 61,3 %, ruotsia 33,8 % ja muita kieliä 4,8 %.[9]

Opiskelijoiden osuus työvoimasta oli Hietalahden itäpuolella 16,2 % ja länsipuolella 20,9 % vuonna 2013. Työttömien osuus työvoimasta oli itäpuolella 10,6 % ja länsipuolella 10,1 % samana vuonna.[9]

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 3 ja eurooppatie E12 kulkevat Hietalahden läpi. Palokatuja Hietalahdessa ei ole lukuun ottamatta länsipuolella sijaitsevaa kahta palokatua, jotka ovat Talonrakentajankuja ja Vesitehtaankuja.[19]

Hietalahden kautta ajavat Vaasan joukkoliikenteen Liftin seuraavat linjat:[20]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hietalahden äänestysalueen kannatetuin puolue on ollut viimeisimmissä vaaleissa SDP, kun Vaasa keskustan muilla äänestysalueilla RKP on kerännyt eniten kannatusta.[21][22]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kerrostaloja Skoonenkadulla.
    Kerrostaloja Skoonenkadulla.
  • Hietalahden vanhaa omakotialuetta.
    Hietalahden vanhaa omakotialuetta.
  • Hietalahden jalkapallostadion ilmakuvassa.
    Hietalahden jalkapallostadion ilmakuvassa.
  • Uumajan puisto ja Hietalahden Villa.
    Uumajan puisto ja Hietalahden Villa.
  • Hietalahden aluetta ilmakuvassa.
    Hietalahden aluetta ilmakuvassa.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Vaasan raviradan pääkatsomossa paloi 8.5.2006. Yle. Viitattu 6.2.2008.
  2. ↑ Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden Vaasan kaupunki. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 13.7.2014.
  3. ↑ Vaasan karttapalvelu (Julkiset palvelut > Kaupunginosat) Vaasan kiinteistötoimi Viitattu 20.4.2025
  4. ↑ Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden (kartta) Vaasan kaupunki. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 20.4.2025.
  5. ↑ Vaasan kaupunki, Vasa stad 9. maaliskuuta 2021 instagram.com. Vaasan kaupunki. ”Hietalahti alkaa siitä mihin keskusta loppuu, mutta missä raja menee, se on ikuinen kiistan aihe!” Viitattu 11.7.2025.
  6. ↑ Andersson, Katarina: Vaasan VIII kaupunginosa ja "Kapsäkki" (PDF) (sivu 3–4) Kapsäkin korttelisuunnitelma. 2005. Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna, Vaasan kaupunki. Viitattu 8.12.2024.
  7. ↑ a b c d e Vaasan kulttuuriympäristöselvitys s. 70–74. (PDF) 2010. Vaasan kaupunki. Viitattu 20.4.2025.
  8. ↑ Vaasan keskusta-alueen korkean rakentamisen selvitys s. 8, 11. (PDF) 2014. Vaasan kaupungin kaavoitus. Viitattu 20.4.2025.
  9. ↑ a b c d Komsi, Sanna: Alueellinen eriytyminen Vaasassa s. 33–36, 86, 112–122. (PDF) Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Viitattu 21.4.2025.
  10. ↑ Vaasan keskustan osayleiskaava 2040 (PDF) 10.6.2019. Vaasan kaupunki. Viitattu 21.4.2025.
  11. ↑ a b Vaasan keskustastrategia s. 18–19. (PDF) 2012. Vaasan kaupunki. Viitattu 21.4.2025.
  12. ↑ Joki, Niklas: Ravilaakson katuja rakennetaan parhaillaan Vaasassa yle.fi. 25.1.2022. Yleisradio. Viitattu 20.4.2025.
  13. ↑ Viljo Revell 100 vuotta (PDF) 2010. Vaasan kaupunki. Viitattu 22.9.2025.
  14. ↑ a b c Keskussairaalan ja Hietalahden Villan sekä Bragen alue, s. 10, 42. (asemakaava ja asemakaavan muutos) Vaasan kaupunki, kaavoitus, 2015.
  15. ↑ a b c d e Öst, Susanne: Vaasan modernin arkkitehtuurin inventointi, s. 52. Vaasa: Pohjanmaan museo, 2010. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ a b Leppäaho, Riina: Arvokkaita sisätiloja Vaasassa. Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2003. Teoksen verkkoversio Viitattu 6.10.2017.
  17. ↑ Hartvik Pia & Öst, Susanne: Hietalahden itäosien inventointiraportti, s. 4–5. Pohjanmaan museo, 2010. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ Jalkapallostadion valmistuu kesällä 2016 u-muotoisena 13.10.2015. Vaasan kaupunki. Viitattu 6.10.2017.
  19. ↑ Salonen, Tiina: Vailla nimeä, täynnä paikallishistoriaa. Vaasan kaupungin asukaslehti, 2020, nro 1. Vaasan kaupunki. ISSN 1459-6032 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.9.2025.
  20. ↑ Lifti talviaikataulut 4.8.2025–31.5.2026. Vaasa: Vaasan kaupunki, 2025. Teoksen verkkoversio Viitattu 22.9.2025.
  21. ↑ Vaasa kun­ta­vaa­leis­sa 2025 (Äänestysalueet osio) Tulospalvelu. Yleisradio. Viitattu 22.9.2025.
  22. ↑ Vaasa (Äänestysalueet osio) Tulospalvelu Eduskuntavaalit 2023. Yleisradio. Viitattu 22.9.2025.
  23. ↑ Hietalahti kun­ta­vaa­leis­sa 2025 Tulospalvelu. Yleisradio. Viitattu 22.9.2025.
  24. ↑ Hietalahti Tulospalvelu Eduskuntavaalit 2023. Yleisradio. Viitattu 22.9.2025.
  25. ↑ Vaasa, Hietalahti (005) Kuntavaalit Tulospalvelu. 16.06.2021. Yleisradio. Viitattu 22.9.2025.
  26. ↑ Eduskuntavaalit 2019; Hietalahti (Äänestysalue 005, Vaasa) 23.9.2020. Oikeusministeriö. Viitattu 22.9.2025.

Huomautukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Vapauden liitto: 20 ääntä (0,9 %), Valta kuuluu kansalle: 8 ääntä (0,4 %), Liberaalipuolue: 7 ääntä (0,3 %), Kristallipuolue: 4 ääntä (0,2 %).
  2. ↑ Piraattipuolue: 9 ääntä (0,5 %), Kristallipuolue: 5 ääntä (0,3 %).
  3. ↑ Kansalaispuolue: 13 ääntä (0,6 %), Sininen tulevaisuus: 7 ääntä (0,3 %), Piraattipuolue: 6 ääntä (0,3 %), Seitsemän tähden liike: 6 ääntä (0,3 %), Liberaalipuolue: 4 ääntä (0,2 %), Feministinen puolue: 4 ääntä (0,2 %), Valitsijayhdistys: 1 ääni (0,0 %).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hietalahti (Vaasa).
  • Hietalahti, Sandviken : kaupunginosa Vaasassa 1350–1992. Toim. Lars Sundqvist, Petteri Järvinen, Lauri Hietamäki. Hietalahden pienkiinteistöyhdistys, 1992. ISBN 952-90-4353-8.
Vaasan kaupunginosat ja pienalueet suuralueittain
1. Keskusta
2. Vöyrinkaupunki
3. Vaskiluoto
4. Palosaari
5. Gerby
6. Kotiranta
7. Huutoniemi
8. Ristinummi
9. Höstvesi
10. Suvilahti
11. Sundom
12. Vähäkyrö

Kaupunginosan numeron perässä on mainittu pienalue tai -alueet, joista kaupunginosa koostuu. Asteriskillä (*) merkityt alueet ovat kaupunginosia, mutta eivät pienalueita.
Kursiivilla ovat pienalueet, jotka eivät muodosta vastaavaa kaupunginosaa.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hietalahti_(Vaasa)&oldid=23589232”